4.8 Reaalisten suureiden laskeminen eli deflatointi

Jos vertaillaan käyvin hinnoin (eli kunkin vuoden rahassa) eri vuosien hintoja, palkkoja ja bruttokansantuotetta on tulosten tulkinta vaikeaa, koska rahan arvo on muuttunut. Ongelmaa voidaan helpottaa muuntamalla arvot saman vuoden rahaksi eli tekemällä ne kiinteähintaisiksi. Voidaan myös laskea, kuinka paljon esimerkiksi palkat tai myynnin määrä on noussut reaalisesti eli kuinka paljon on jäänyt nousua yli hintakehityksen.

Rahan arvon kerrointaulukon avulla tietyn vuoden rahamäärä voidaan muuntaa tämän päivän rahaksi. Muunnos voidaan tehdä monella eri indeksillä. Yleisemmin käytetään elinkustannusindeksiä ja tukkuhintaindeksiä. Elinkustannusindeksin 1951:10=100 kuukausittaiset pisteluvut ja rahanarvon kerrointaulukon löydät täältä.

Esimerkiksi alla on hyödykkeen kiinteän hinnan laskenta eri vuosilta vuoden 2006 tasolle. Laskennassa käytetään elinkustannusindeksiä lokakuu 1951=100 (EKI). Vuoden 2006 EKI:n keskiarvopisteluku oli 1622.

Vuosi	Käypä hinta	EKI 1951:10=100 Indeksipisteluku	Kiinteä hinta (vuoden 2006 rahassa)
1952	75 000 mk	101	12 044 mk/ 2 026 euroa
1963	1 000 mk	154	10 532 mk/ 1 771 euroa
1975	3 000 mk	392	12 413 mk/ 2 088 euroa
1994	10 000 mk	1376	11 788 mk/ 1 983 euroa
2002	2 000 euroa	1563	/ 2 075 euroa
2006	2 050 euroa	1622	/ 2 050 euroa

Nyt eri vuosien kiinteitä hintoja voidaan verrata keskenään. Vuoden 1952 75 000 markkaa, vuoden 1952 75 000 markkaa ja 2 050 euroa vuodelta 2006 ovat lähes samanarvoisia muutettuna vuoden 2006 rahaksi. Esimerkissä on otettu huomioon vuonna 1963 tehty rahan arvon muutos. Rahan arvosta poistettiin tuolloin kaksi nollaa eli 1000 markkaa muuttui 10 markaksi.

Toisena esimerkkinä on palkkojen reaalinousun laskeminen. Vuosina 1990 - 2002 palkansaajien nimelliset eli bruttoansiot nousivat 47,7 prosenttia. Samaan aikaan kuluttajahintojen nousu oli 25,2 prosenttia. Seuraavassa lasketaan palkkojen reaalinousu: