3.4 Indeksien yhteenlasku eli painotus

Indeksilaskennassa on mukana aina monta erilaista hyödykettä. Hyödykkeiden merkitys kuluttajalle tai tuottajalle voi olla hyvin erilainen. Esimerkiksi kotitaloudet käyttävät vuoden 2005=100 indeksin kulutustietojen mukaan kuluttamastaan rahamäärästä sähköön keskimäärin 1,6 prosenttia ja sipuliin 0,03 prosenttia. Sähkön paino kuluttajahinta-indeksissä on 56 kertaa suurempi kuin sipulin. Sähkön hinnanmuutoksella on siis suurempi vaikutus kotitalouksien kulutusmenoihin kuin sipulin hinnanmuutoksella. Tämän pitää näkyä myös indeksin laskennassa.

Hyödykkeet painotetaan yhteen yleensä niiden perusajankohdan arvopainojen suhteessa. Yksittäisen hyödykkeen arvopaino Vi₀ lasketaan seuraavasti:

Hyödykkeen i perusajankohdan ₀ hinta (Pi₀) kertaa hyödykkeen i perusajankohtana ₀ kulutettu/tuotettu määrä (Qi₀),

eli Pi_{0 *} Qi₀ = Vi₀

Esimerkiksikolmen hyödykkeen, kahvin, bensiinin ja hammasharjan arvopainot saadaan kertomalla hyödykkeiden perusajankohdan kulutuksen määrät perusajankohdan hinnoilla:

Kun hyödykkeiden arvopainot on laskettu, voidaan niiden perusteella laskea näiden kolmen hyödykkeen kokonaisindeksi eli I_Y. Tämän arvon saamiseksi on tiedettävä kunkin hyödykkeen hintaindeksi sekä arvopaino. Seuraavaan taulukkoon on sijoitettu edellisille esimerkkihyödykkeille lasketut arvopainot ja indeksit. Taulukosta voimme nähdä, että bensiinin arvopaino on selkeästi korkeampi kuin muiden hyödykkeiden. Bensiinin hintakehityksellä on siten selvästi suurempi merkitys kokonaisindeksille kuin hammasharjalla.

Yhteensä indeksi lasketaan kertomalla kunkin hyödykkeen indeksi ja arvopaino keskenään ja summaamalla sitten kaikkien hyödykkeiden saamat arvot yhteen (12 444). Lopuksi summa jaetaan hyödykkeiden arvopainojen summalla (130):

I _Y =

I _Y =

     = 95,7

Esimerkkimme "ostoskorin" hinta on laskenut perusajankohdasta 4,3 prosenttia (95,7-100 = - 4,3).