2.1 Aika ennen ensimmäistä maailmansotaa

Ensimmäistä kertaa suomalaisessa taloustieteen oppikirjassa rahan arvon muutoksia käsiteltiin laajemmin ranskalaisen professorin Charles Gideen kansantaloustieteen oppikirjassa "Taloustieteen pääpiirteet" (Principes d'Economie Politique, 1882, suomennos: Kansantaloudellinen Yhdistys 1904). Siinä kerrotaan mm. rahan arvon muutoksesta Kaarle Suuren ajoista aina 850-luvulta1890-luvulle. 1800-luvun loppupuolelta ensimmäiseen maailmansotaan asti hintakehitys oli rauhallista ja taloustieteilijät eivät olleet kiinnostuneita rahan arvon muutoksesta ja käsitteet "indeksi" ja "inflaatio" eivät olleet yleisessä käytössä.

Seuraavassa kuva Euroopan inflaatiosta vuosina 850 - 1890, 850=100

Rahan arvon kehitykseen vaikutti pitkään ratkaisevasti viljan kysyntä ja tarjontaolosuhteet. Vuosien 1375-1500 rahan arvon vahvistumisen eli deflaation (hintojen lasku) taustalla oli Eurooppaa koetellut musta surma. Vuosien 1500-1600 rahan arvon heikkeneminen (hintojen nousu) johtui, ainakin osittain, Amerikan löydöstä ja sieltä tuoduista jalometalleista. 1600-1750 deflaation syynä oli jatkuvat sodat Euroopassa. 1700-luvun puolivälissä "Spinning Jennyn" eli kehruukoneen keksimisen myötä alkanut teollinen vallankumous ja taloudellinen kasvu saivat aikaan rahan arvon jatkuvan heikkenemisen. Inflaation aikakausi oli alkanut.