1.2 Indeksiä käytetään vertailussa

Aikasarjasta lasketun indeksin avulla voidaan litrat ja kilot tehdä vertailukelpoisiksi, mutta vain muutoksen suuruuden suhteen. Indeksiluvuista ei esimerkiksi voi päätellä kulutetaanko Suomessa alkoholia, sokeria, kahvia tai tupakkaa paljon vai vähän. Alkuperäisiä kulutustietoja tarvitaan, jos halutaan ymmärtää kunkin tarkasteltavan asian merkitys. Esimerkiksi alkoholin kasvavan kulutuksen merkitys ymmärretään vasta, kun verrataan suomalaisen kulutuksen tasoa esimerkiksi muihin Euroopan maihin.

Alkoholijuomien kulutus henkeä kohti vuonna 2000, 100% alkoholina eräissä Euroopan maissa (litraa)

Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2002, taulu 656

Indeksit ovat yleisimmin käytössä ajallisissa vertailuissa, mutta niitä voidaan tietenkin käyttää hyväksi missä vertailussa tahansa. Voidaan esimerkiksi päättää, että Suomea kuvaava arvo on 100 ja muiden maiden arvot ilmaistaan indeksilukuina suhteessa tähän lukuun.

Alkoholijuomien kulutus henkeä kohti vuonna 2000, 100% alkoholina eräissä Euroopan maissa (litraa). Suomi = 100 (indeksi)

Lähde: Suomen tilastollinen vuosikirja 2002, taulu 656

Alkoholin kulutuksen kehitystä ajankohdasta toiseen voidaan verrata myös indeksin avulla. Seuraavassa esimerkissä nähdään, miten alkoholin kulutus henkeä kohti on kehittynyt vuosien 1990 ja 2000 välillä. Ranskassa, Suomessa ja Ruotsissa kulutus on vähentynyt (indeksi on alle 100) ja Iso-Britanniassa ja Irlannissa kulutus on noussut (indeksi on yli 100).

Alkoholijuomien kulutus henkeä kohti vuosina 1990 ja 2000, 100% alkoholina eräissä Euroopan maissa (litraa). Vuosi 1990 = 100 (indeksi)