Numeroita koulutien varrelta
Koulutukseen liittyvää tilastotietoa löydät monipuolisesti
Tilastokeskuksen aihealuesivuilta sekä Opetushallituksen,
Opetusministeriön ja muiden koulutukseen liittyvien
organisaatioiden verkkopalveluista.
"Oppi on aina nuorta, vanhallakin iällä", Aiskhylos (525-456
eKr)
- 1 250 000 opiskelijaa
- Vuoden 2009 tietojen perusteella peruskouluopiskelijoiden määrä
on lähes puolet kaikista opiskelijoista eli 553 300, ammatillisessa
koulutuksessa opiskelee 280 000, lukiokoulutuksessa 113 000 ja
ammattikorkeakoulukoulutuksessa 135 000 ja
yliopistokoulutuksessa 160 000 opiskelijaa. Lähde:
Tilastokeskus, Oppilaitosten opiskelijat ja
tutkinnot. >>>
- 32 643 ylioppilastutkintoa
- Vuonna 2009 suoritti lukion koko oppimäärän eli
ylioppilastutkinnon 32 643 opiskelijaa. Kevään 2010 tutkintoon
ilmoittautui 41 294 henkilöä, n. 260 henkilöä enemmän kuin viime
keväänä. Lähteet: Tilastokeskus, Lukiokoulutus. >>>
ja Ylioppilastutkintolautakunta. >>>
- 68 % opiskelee englantia
- Tilastokeskuksen mukaan englanti oli syyslukukaudella 2009
yleisimmin opiskeltu kieli peruskoulun vuosiluokilla 1 - 6.
Vuosiluokkien 1 - 6 oppilaista 68 prosenttia opiskeli englantia
joko yhteisenä tai vapaaehtoisena kielenä. Lähde Tilastokeskus, Ainevalinnat. >>>
- 85 % osaa vieraita kieliä
- Yhä useampi suomalainen osaa vieraita kieliä. Vuonna 2006 jopa
85 % suomalaisista arvioi osaavansa jotain vierasta kieltä. Nuoret
osaavat kieliä paremmin kuin muut ja naiset useammin kuin miehet.
Alle 35-vuotiaista ainakin yhtä vierasta kieltä osasi lähes kaikki.
Lähde: Tilastokeskus, Aikuiskoulutustutkimus.
>>>
- 59 % käy töissä
- Vuonna 2008 opiskelijoista yli puolet, 59 prosenttia, kävi
töissä opiskelun ohessa. Suojelualan opiskelijoista 81 prosentilla
ja yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alan
opiskelijoista 71 prosentilla oli työsuhde vuoden 2008 lopussa.
Työssäkäynti opintojen ohessa oli maan keskiarvoa yleisempää
Uudenmaan, Itä-Uudenmaan, Kanta-Hämeen, Pohjanmaan,
Varsinais-Suomen ja Pirkanmaan maakunnissa sekä Ahvenanmaalla.
Lähde: Tilastokeskus, Opiskelijoiden työssäkäynti.
>>>
"Ihminen oppii niin kauan kuin elää", Giambattista
Gelli (1498-1563)
- 2 889 peruskoulua
- Vuonna 2009 oli peruskouluja toiminnassa 2 889 ja niissä
opiskeli yhteensä 531 000 oppilasta. Peruskouluja ja
peruskouluasteen erityiskouluja lakkautettiin tai yhdistettiin
toiseen oppilaitokseen 115. Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen
järjestäjät ja oppilaitokset. >>>
- 20 oppilasta
- Suomenkielisissä kouluissa keskimääräinen ryhmäkoko on 20
oppilasta ja ruotsinkielisissä 17,4. Koko maan opetusryhmien
keskiarvo on 19,57. Vuonna 2008 maaliskuussa 1. vuosiluokan suurin
ryhmäkoko oli 32 oppilasta ja keskimäärin suurimmat ryhmäkoot
olivat 6. vuosiluokalla 22,47 oppilasta. Lähde: Opetusministeriö,
Tiedote 8.12.2008. >>>
ja Esittelykalvot opetusryhmistä kunnittain (pdf).
>>>
- 6000 opetustuntia
- Suomalaisen peruskoululaisen tuntijaon mukainen
vähimmäistuntimäärä 7-14 vuoden iässä on yhteensä alle 6 000
opetustuntia, kun OECD:n keskimääräinen opetustuntimäärä oli vuonna
2007 melkein 6 900 tuntia. Vain Virossa vähimmäistuntimäärä oli
vielä pienempi. OECD-maista Italiassa opetustuntien määrä oli
korkein, hiukan yli 8 000 tuntia. Lähde: OECD:n vertailuraportti:
Suomalaiset kouluttautuvat entistä enemmän. Lähde: OPM. Tiedote
8.9.2009.
>>>
- 13 valtion oppilaitosta
- Opetushallitus hallinnoi 13:a valtion oppilaitosta. Sen
alaisuudessa on seitsemän yleissivistävää erityisoppilaitosta,
kaksi kielikoulua, Helsingin eurooppalainen koulu, Opetusalan
koulutuskeskus Opeko, Saamelaisalueen koulutuskeskus SAKK ja
Merenkulun turvallisuuskoulutuskeskus Meriturva. Lisäksi virasto
huolehtii valtion koulukotien perusopetuksesta. Lähde:
Opetushallitus, Valtion oppilaitokset. >>>
"Joka osaa tehdä vaikeista asioista helppoja, se on opettaja",
William
Cowper (1731-1800)
- 63 758 aineenopettajaa ja lehtoria
- Aineenopettajien ja lehtorien sukupuolijakauma on
naisvaltainen, sillä 65 % ammattikunnasta on naisia. 52 %
aineenopettajista ja lehtoreista on yli 45-vuotiaita. Lähde:
Tilastokeskus, Työssäkäyntitilasto, Tietokantataulukot. Työllinen
työvoima ammattiryhmän, sukupuolen ja iän mukaan 31.12.2007.
>>>
- 11 miljardia euroa käyttömenoihin
- Koululaitoksen käyttömenot olivat lähes 11 miljardia euroa
vuonna 2008. Perusopetuksen käyttömenot opiskelijaa kohden olivat
7 000 euroa, lukiokoulutuksen käyttömenot opiskelijaa kohden
olivat 5 200 euroa, yliopistokoulutuksen - ja tutkimuksen
käyttömenot olivat vastaavasti 11 300 euroa. Lähde: Tilastokeskus, Koulutuksen talous, Liitetaulukot 2008. >>>
- 2 712 euroa palkkaa
- Koulukuraattorin säännöllisen työajan ansion keskiarvo
kuukaudessa vuonna 2009 oli 2 712 euroa ja koulupsykologin
vastaava palkka 3 064 euroa/kk. Lähde: Tilastokeskus, Kuntasektorin palkat, Tietokantataulukot.
Kuntasektorin kuukausipalkat ammateittain vuonna 2009. >>>
- Vuodesta 1948 alkaen
- Suomessa on tarjottu maksuton kouluruokailu kaikille
oppivelvollisuuskoulujen oppilaille vuodesta 1948 lähtien. Kun
vuonna 1977 kaikissa Suomen kunnissa oli siirrytty peruskouluun,
maksuton kouluruokailumahdollisuus oli järjestetty kaikille
peruskouluikäisille. Lähde: Opetushallitus,
Kouluruokailun historiaa.
>>>
- 189 työpäivää
- Koulut alkavat useassa kunnassa viikolla 32 mutta yleisimmin
viikolla 33 eli 16. -17.8. Kaikissa kouluissa pidetään syyslomaa
lokakuun loppupuoliskolla. Syysloman pituus vaihtelee kahdesta
päivästä viikkoon. Joululoma alkaa 18. - 23. 12. ja loppuu
2.-9.1.2011. Talvilomat vuonna 2011 pidetään vakiintuneeseen tapaan
alueittain porrastetusti viikoilla 8, 9, ja 10. Lähde:
Opetushallitus, Koulujen työ- ja loma-ajat lukuvuonna 2010 -2011.
>>>
- 6 - 16-vuotiaat ovat oppivelvollisia
- Eurydice -tietoverkon mukaan eurooppalaisten nuorten
oppivelvollisuusikä on yleisimmin 6-16. Aloitusikä vaihtelee 4 ja 7
vuoden välillä ja loppuu viimeistään 18-vuotiaana. Lähde: Eurydice. >>>,
josta löytyy vertailukelpoista tietoa eurooppalaisista
koulutusjärjestelmistä ja koulutuspolitiikasta.
- 547 pistettä
- Suomalaiset nuoret menestyivät lukutaidon arvioinnissa kaikista
PISA 2006 -tutkimukseen osallistuneista OECD -maista toiseksi
parhaiten saavuttaen pistemäärän 547. Vain Korea saavutti paremman
tuloksen (556) kuin Suomi. PISA-ohjelmassa arvioidaan kolmen vuoden
välein 15-vuotiaiden nuorten osaamista matematiikassa,
luonnontieteissä, lukutaidossa ja ongelmanratkaisussa. Lähde:
Opetusministeriö, PISA 2006.
>>>
- 6/10 ei syö kaikkea
- Noin kuusi kymmenestä ammattiin opiskelevasta pojasta ja
tytöstä ei syönyt koululounaalla kaikkia aterianosia. Noin joka
kolmas poika ja tyttö söi epäterveellisiä välipaloja
oppilaitoksessa vähintään kaksi kertaa viikossa. Lähde: THL,
Nuorten hyvinvointi Suomessa 2000-luvulla. Kouluterveyskysely 2000
- 2009. >>>
Tilastotietokannoista poimit kotimaiset ja kansainväliset
koulutuksen vertailuluvut ja prosentit omaan taulukkoon.
-
- 6,5 vuotta
- Tutkintojen keskimääräiset suoritusajat vuonna 2009 olivat
Helsingin yliopistossa 6,5 vuotta ja Vaasan yliopistossa 5 vuotta.
Tämän ja monta muuta vertailutietoa voi tehdä Opetusministeriön
KOTA - tietokannassa, joka tarjoaa yliopisto- ja
koulutusalakohtaisia tilastotietoja vuodesta 1981 alkaen. Siirry
KOTA -palveluun. >>>
- 40 % ulkomailla opiskelevista
- OECD:n Education at a Glance 2009 - julkaisun
indikaattoripalvelusta käy ilmi, että suomalaisten opiskelijoiden
suosituin kohdemaa oli Ruotsi, 38 % ulkomailla opiskelevista
opiskeli siellä. Seuraavaksi suosituimpia olivat Iso-Britannia (18
%), Saksa (9 %), Yhdysvallat (6 %) ja Viro (5 %). Suomi puolestaan
oli merkittävä kohdemaa virolaisopiskelijoille. Siirry Education at
a Glance 2009 -indicators -palveluun.
>>>
- 54 % korkea-asteen suorittaneista
- Vuonna 2008 koko maassa ylemmän korkeakouluasteen
suorittaneista oli naisia 54 %. Väestön koulutusrakennetaulukon voi
tehdä myös kunnittain Tilastokeskuksen StatFin -
tilastotietokannassa. Siirry StatFin-
palveluun => Väestön koulutusrakenne. >>>
- 43 499 esikoulaista päivähoidon yhteydessä
- Vuonna 2008 oli yhteensä 55 933 esiopetusoppilasta. Heistä 12
434 oli peruskoulussa järjestetyssä esiopetuksessa ja 43 499
päivähoidon yhteydessä järjestetyssä esiopetuksessa. WERA on
Opetushallituksen ylläpitämä koulutuksen tilastotietojen
raportointipalvelu. Tilastot perustuvat Tilastokeskuksen ja
Opetushallituksen keräämiin tietoihin ja niiden ylläpitämiin
rekistereihin. Siirry WERA -palveluun. >>>
- 84 950
- Kauppiaiksi ja myyjiksi kannattaa opiskella, sillä näihin
ammatteihin avautuu runsaasti työpaikkoja vuoteen 2020 mennessä eli
ennusteen mukaan lähes 84 950 työpaikkaa. Myös sosiaalialan
työntekijöille ja ohjaajilla avautuu tulevaisuudessa runsaasti
työpaikkoja. ENSTI-ennusteen mukaan niitä avautuu vuoteen 2020
mennessä 76 930. Siirry Opetushallituksen ENSTIin eli
ennakoinnin sähköiseen tietopalveluun. >>>
Päivitetty 12.8.2010
Vaihde (09) 17 341