Suomen kesä tilastojen valossa

Kesätilastot 2011, pdf, 148 kt, 5 s.>>>

Kesällä lomaillaan ja matkaillaan

Heinäkuu on edelleen suosituin lomakuukausi: Työllisestä työvoimasta oli vuonna 2010 lomalla kesäkuussa 13,1 % eli 334 000 suomalaista, heinäkuussa 37,5 % eli 957 000 suomalaista ja elokuussa 13,6 % eli 339 000 suomalaista. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. >>>
Kesälomaan kulutetaan tänä vuonna keskimäärin 1 470 euroa: Suomalaiset aikovat kuluttaa kesälomaan tänä vuonna keskimäärin 1 470 euroa. Viime vuodesta summa on pienentynyt 80 euroa. Eniten lomabudjetista tingitään Pohjois-Suomessa, jossa lomaan kulutetaan nyt 17 % viime vuotta vähemmän. Kalleimmaksi henkeä kohden loma tulee sinkkutalouksissa, joissa kesälomasta nautitaan keskimäärin 1 000 eurolla. Nelihenkinen perhe sen sijaan satsaa lomailuun ainoastaan 460 euroa henkeä kohden. Lähde: Nordea 6.6.2011. >>>
Monille viikon loma vuodessa on liian kallis: Suomalaisista ilmoitti vuonna 2009 14,8 %, ettei heillä ole varaa kodin ulkopuolella vietettävään viikon lomamatkaan vuodessa. Muissa Pohjoismaissa vastaajilla on suomalaisia paremmin varaa lomailuun. Norjassa vastaa luku on 7,3 %, Ruotsissa 10,9 % ja Tanskassa 11,4 %. Eurostat on seurannut eurooppalaisten lomanviettoa vuodesta 2004. Lähde: Eurostat, Inability to afford paying for one week annual holiday away from home ( SILC). >>>
Mökkeily ja matkustelu ovat suomalaisten lomasuosikkeja: Kotimaa on suomalaisten lomakohde numero yksi. Useimmilla suuntana on oma mökki. Risteily- ja laivamatkat ovat hieman suositumpia kuin ulkomaille suuntautuvat kaupunkilomat. Kotimaa sekä Eurooppa ja Pohjoismaat ovat nuorten ensisijaisia matkakohteita. Naiset yöpyvät miehiä innokkaammin sukulaisten ja ystävien luona sekä arvostavat lomamatkoillaan junaa kulkuvälineenä korkeammalle kuin miehet. Naiset myös käyvät miehiä mieluummin risteily- ja laivalomilla. Miehet puolestaan lähtevät naisia innokkaammin luonto- tai harrastusmatkoille. Lähde: Kansallinen Mediatutkimus KMT, Suomalainen lomailee -tutkimus.>>>
Kesälomalla ostetaan t-paitoja ja tehdään salaa töitä: Työterveyslaitoksen Työpiste on koonnut kesään liittyvän faktapaketin, jossa kerrotaan kesästä tilastojen valossa: millainen on juhannussää, miten suomalaiset viettävät lomansa, millaisia ovat kesän kuumatyöt, miten monta kertaa Meripelastusseura kutsuttiin pelastustehtäviin jne. Lue viime vuoden kesäkuussa kirjoitettu artikkeli kokonaisuudessa.>>>
Työterveyslaitoksen Työpiste neuvoo myös, miten välttää pahimmat lomamokat.>>>
Lomamatkalle Helsinkiin, Tukholmaan, Tallinnaan, Espanjaan, Kreikkaan tai Venäjälle: Kesäkuussa 2011 suomalaiset lähtivät Viron risteilylle tai matkustivat Välimerelle. Ruotsi menetti suosiotaan Virolle, jonne risteilymatkojen määrä kesäkuussa kaksinkertaistui. Monen suomalaisen matka suuntautui myös Välimerelle, jonne matkojen määrä lisääntyi 75 % viime vuoteen verrattuna. Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu. >>>
Ulkomaille lentäen tehdyistä valmismatkoista kertovat Suomen Matkatoimistoalanliitto ry:n tilastokatsaukset. >>>
Suomeen tulee eniten ulkomaalaisia matkustajia Venäjältä: Vuonna 2010, toukokuun ja lokakuun välisenä aikana, Suomessa vieraili 3,6 miljoonaa ulkomaista matkustajaa. Ulkomaiset matkustajat toivat Suomeen kesän aikana yhteensä 1200 miljoonaa euroa, missä oli peräti neljänneksen lisäys vuotta aiempaan verrattuna. Eniten matkustajia saapui Venäjältä, josta tuli Suomeen lähes 1,4 miljoonaa matkustajaa eli vajaat 40 % kokonaismatkustajamäärästä. Lähde: Rajahaastattelututkimus. Tilastokeskus / Matkailun edistämiskeskus. >>>

Kesällä puhutaan säästä

Millainen on kesän 2011 sää?: Ilmatieteen laitoksen vuodenaikojen tilastoista löytyy jatkuvasti päivittyvä kesän 2011 säätilasto. Se kertoo kesän hellehuiput paikkakunnittain. Lähde: Ilmatieteen laitos. Kesän 2011 sää. >>>
Heinäkuu 2011 oli yksi lämpimimmistä 50 vuoteen: Keskilämpötilaltaan kulunut heinäkuu oli yksi lämpimimmistä viimeiseen 50 vuoteen. Viime vuoden heinäkuun lämpötiloihin ei kuitenkaan aivan ylletty, sillä heinäkuu 2010 oli Lappia lukuun ottamatta jopa ennätyksellisen lämmin. Myös vuoden 2003 heinäkuu oli yleisesti kulunutta heinäkuuta lämpimämpi. Maan etelä- ja keskiosassa hellepäiviä kertyi yli 15 ja maan pohjoisosassakin yli 10. Kuukauden ylin lämpötila oli 32,3 astetta, ja se mitattiin kuun 1. päivänä Puumalassa. Lähde: Ilmatieteen laitos. Ajankohtaista 1.8.2011. >>>
Suomen aurinkoisin kaupunki: Ilmatieteen laitoksen vuodenaikatilastojen kesäsäätilastot kertovat kesähelteistä ja kesäsateista 1900-luvun alusta näihin päiviin. Kesäsäätilastosta käy myös ilmi - osittain puutteellisista tilastoista huolimatta - että, Ilmatieteen laitos suo Kotkalle, Vaasalle, Naantalille, Hangolle, Raumalle ja Porille ilon mainostaa itseään Suomen aurinkoisimmiksi paikoiksi. >>>
Kesähelteiden terveysvaikutukset: Suomessa aiheutuu vuositasolla keskimäärin 100-200 kuolemantapausta, jotka liittyvät helteeseen. Suomessa monella tapaa ennätyksellinen helleaalto aiheutti heinäkuussa 2010 noin 400 kuolemantapausta enemmän kuin tavanomaisina vuosina. Suomen nykyisessä ilmastossa kylmän aiheuttamat terveysongelmat ovat kuitenkin paljon merkittävämpiä, sillä kylmään säätyyppiin liittyy vuosittain keskimäärin 2000-2000 kuolemantapausta. Lähde: Reija Ruuhela ja Lisa Haga, Helleaallosta varoitetaan nyt myös Suomessa, Ilmatieteen laitos, Ilmastokatsaus, kesäkuu 2011. >>>

Kesällä vietetään aikaa mökillä

Länsi-Turunmaa kärjessä kesämökkien kuntatilastossa: Suomessa oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2010 kaikkiaan 489 000 kesämökkiä. Lukumääräisesti eniten kesämökkejä oli Länsi-Turunmaan kunnassa, yli 8 000 mökkiä. Seuraavaksi eniten mökkejä oli Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Salossa, Kuopiossa, Kuusamossa ja Raaseporissa, joissa kunnan mökkikantaan kuului yli 6 000 kesämökkiä. Lähde: Tilastokeskus; Rakennukset ja kesämökit. >>>
Huvilaomistuksesta koko kansan mökkeilyyn: Kesähuviloita alettiin rakentaa Suomessa jo 1800-luvulla, mutta vielä itsenäistymisen alkuaikoina huvilaelämä oli vain harvojen ulottuvilla. Tuolloin huviloita oli Suomessa kolmisen tuhatta. Vasta 1950-luvulla kesämökkeily laajeni koko väestön vapaa-ajanviettotavaksi. Lähde: Tilastokeskus, Suomi 1917-2007. >>>
Mökille edes kerran vuodessa: Vaikka kesämökkirakentaminen on hiipunut huippuvuosista, on mökkeily yhä tärkeä osa suomalaista kulttuuria. Yli kolme miljoonaa suomalaista mökkeilee vähintäänkin kerran vuodessa joko omalla, sukulaisen, tuttavan tai vuokratulla vapaa-ajan asunnolla. Mökkeilyssä on kuitenkin tapahtunut vuosikymmenten aikana muutoksia. Muutoksista kertoo Tilastokeskuksen artikkeli "Mökkikulttuuri muutoksessa". >>>
Mökkeily tuo rahaa kaikkiin Suomen maakuntiin: Vapaa-ajan asumiseen käytetään vuodessa 7,4 miljardia euroa ja kerrannaisvaikutuksineen mökkeily työllistää 90 000 henkilöä. Eniten taloudellista hyötyä mökkeilystä saivat Varsinais-Suomi (788 miljoonaa euroa) ja Etelä-Savo (728 miljoonaa). Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, TEM raportteja 21/2011, Loma-asumisen taloudelliset ja työllisyysvaikutukset. >>>
Kesämökin ja vakituisen asunnon välinen etäisyys on keskimäärin 118 km: Mökkibarometri mittaa vapaa-ajan asumiseen liittyviä tekijöitä. Se kertoo mm., että tunnissa mökille ehtii lähes 60 % mökkiläisistä. Kesämökin pihaan tai välittömään läheisyyteen pääsee autolla lähes yhdeksän mökkiläistä kymmenestä. Valtaosa kesämökeistä sijaitsee järven tai lammen rannassa. Meren rannassa on joka kymmenes mökki. Saarimökkejä on noin 12 %. Lähde: Saaristoasiain neuvottelukunta ja Tilastokeskus, Kesämökkibarometri 2009. >>>
Mökkeilyn ympäristövaikutukset: Vapaa-ajan asuminen vaikuttaa monella tapaa ympäristöön. Mökkimatkat tehdään useimmiten henkilöautolla. Mökkimatkoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin 5 miljardia henkilökilometriä eli keskimäärin 1 000 km jokaista suomalaista kohti vuodessa.
Lähteet: VTT, Tiedote 1.7.2008, Vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja päästöt lisääntyvät, ellei ekotehokkuutta paranneta. >>> ja Ympäristöministeriö, Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (VAPET). >>>
Apua mökkielämän haasteisiin: Elämää mökillä -sivustolla esitellään lyhyesti mökkiläistä koskettavia, ympäristöhallinnon alaan kuuluvia aihepiirejä kuten, mitä tehdä tontilla majailevalle kyy-yhdyskunnalle tai mihin voi rakentaa laiturin? Linkkien takaa, www.ymparisto.fi -verkkopalvelusta, löytyy seikkaperäisempää tietoa aiheista. Lähde: Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö, Elämää mökillä. >>>

Kesällä tehdään myös töitä

Pienet yritykset palkkaavat kesätyöntekijöitä: Lähes neljäsosaan pk-yrityksistä palkataan kesä-työntekijöitä tänä kesänä. Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan 2,5 kesätyöntekijää, joten pienet ja keskisuuret yritykset ottavat töihin noin 70 000 määräaikaista työntekijää kesän aikana. Kesätyösuhteet ovat melko pitkiä, jopa kaksi kuukautta. Lähde: Suomen Yrittäjät. Tiedote 22.6.2011. >>>
Vain viidennes yrittäjistä pitää pitkän loman: Yrittäjän kesäloman pituuteen ja loman ajoittumiseen vaikuttaa toimialan sesonkiluonteisuus Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan 10 % yrittäjistä ei pidä lainkaan kesälomaa. Yrittäjien kesäloman pituus on keskimäärin kaksi viikkoa, kun toiveena on neljän viikon yhtenäinen kesäloma. Lähde: Suomen Yrittäjät, Uutiset 24.6.2010. >>>
Kesätöihin! Tutustu työelämään ja tienaa -malli: Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet jo vuodesta 1992 lähtien koululaisten kesäharjoitteluohjelmasuosituksesta. Harjoitteluaika on kaksi viikkoa, mutta liitot voivat sopia pitemmästä jaksosta. Korvaus on 320 euroa kahden viikon harjoittelujaksosta ja sisältää lomakorvauksen. Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto. >>>

Kesällä vietetään häitä, päästään ripille ja vietetään akkain viikkoa

"Tahdon", sanottiin eniten viime vuonna heinäkuussa: Kesä on säilyttänyt suosionsa avioliittoon vihkimisen ajankohtana. Vuonna 2010 eniten avioliittoja solmittiin heinäkuussa, yhteensä 5 890. Kesäkuussa solmittiin 3 156 ja elokuussa 4 377 avioliittoa. Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset, Taulukot. >>>
Kirkollisten vihkimisten määrä on laskusuunnassa: Noin kaksi kolmasosaa avioliiton solmivista valitsee edelleen kirkollisen vihkimyksen. Vuonna 2010 kirkollisia vihkimisiä oli 16 668, joka on 63,3 % kaikista avioliitoista. Edellisenä vuonna vastaava luku oli 16 742. Kirkollisten avioliittojen prosentuaalinen määrä kaikista solmituista avioliitoista on laskenut koko 2000-luvun ajan. Lähde: Evl.fi, Kirkon tiedotuskeskus, Uutinen10.6.2011.>>>
Valtaosa suomalaisista nuorista käy rippikoulun: Vuonna 2010 rippikoulu tavoitti 15 vuotta täyttävistä 84 %. Suosituimpia ovat edelleen ne rippikoulut, joihin kuuluu kesäinen leirijakso. 80 % rippikoululaisista osallistui oman seurakunnan järjestämälle leirille. Lähde: Evl.fi, Kirkon tiedotuskeskus, Uutinen 6.6.2011.>>>
Naisten viikolla nimipäivää viettää 627 000 naista: Akkain viikolla eli naisten viikolla 18. – 24.7. viettää 627 000 naista nimipäiväänsä. Nimistä lähes 280 000 on annettu ensimmäiseksi etunimeksi ja loput joko toiseksi tai kolmanneksi nimeksi. Eniten päivänsankareita on torstaina 21.7., jolloin nimipäiväänsä viettävät Hanna, Hanne, Hannele, Jenna, Jenni, Jenny, Joanna, Johanna ja Jonna. Heitä on yhteensä 249 906 ja ensimmäiseksi nimekseen jonkun edellä mainituista nimistä on saanut 86 562 naista. Lähde: Väestörekisterikeskus, Ajankohtaista 8.7.2011. >>>

Kesällä harrastetaan kulttuuria ja käydään kesäjuhlilla

Kesän kulttuurifestivaaleilla nautitaan jazzista, bluesista, oopperasta...: Finland Festivals (FF) on Suomen tärkeimpien kulttuuritapahtumien yhteistyöjärjestö. Musiikin eri lajien lisäksi mukana on tanssin, teatterin, kirjallisuuden, kuvataiteen, elokuvan ja lastenkulttuurin parhaita tekijöitä. Tapahtumien kokonaisyleisömäärä lähenteli vuonna 2010 kahta miljoonaa. Suomalaisen tapaa varmimmin yleisömäärältään suurimmista kesätapahtumista kuten Helsingin juhlaviikot (271 896), Kotkan Meripäivät (200 000) ja Pori Jazz (155 000). Lähde: Finland Festivals. >>>
Kesää teatterissa: Monen suomalaisen kesäperinteisiin kuuluu paikallinen kesäteatteri, jonka kestosuosikkeja ovat mm. "Mies joka ei osannut sanoa ei" ja "Tukkijoella". Suomessahan on noin 400 kesäteatteria tekevää teatteria ja ryhmää. Kesän teatteritarjontaan voi tutustua Teatterin tiedotuskeskuksen sivuilla. >>>

Kesällä kulutetaan ruokaa ja juomaa

Kesä ja kulutus: Kun kesä saapuu suomalaiset syövät marjoja ja jäätelöä, grillaavat, käyvät kulttuuritapahtumissa ja voivat hyvin. Keskikesän kulutustottumuksista kertovat Tilastokeskuksen kulutustutkimukset. Lähde: Tilastokeskus. Uutisia ja tiedotteita 26.6.2006, Kun kesä saapuu... >>>
Jäätelö: Elintarviketeollisuusliiton kotimaan myyntitilaston mukaan mukaan Suomessa myytiin jäätelöä (sis. tuonti) vuonna 2010 yli 74 miljoonaa litraa. Vuonna 2010 kulutus oli hieman noin 14 litraa henkeä kohden. Lähteet: Elintarviketeollisuusliitto, Elintarviketeollisuuden kotimaan myyntilukuja 2000 ja 2005-2010 (pdf). >>> ja Tilastokeskus, Väestörakenne, Keskiväkiluku. >>>
Juhannus on joulun jälkeen Alkon vilkkain sesonki: Juhannus on joulun jälkeen Alkon vilkkain sesonki. Juhannusviikolla Alkon myynti kasvaa noin 60 %. Asiakkaita juhannusviikolla käy arviolta 1,5 miljoonaa. Torstai on juhannusviikon vilkkain päivä. Myynti on silloin yli nelinkertainen normaaliin torstaihin verrattuna. Lähde: Alko, Lehdistötiedote 13.6.2011. Juhannuksen vaikutus Alkon myyntiin vuonna 2011. >>>

Kesällä kypsyy sato

Viljoilla hyvät satonäkymät: Viljasta on odotettavissa yhteensä 3,5 miljardin kilon sato. Tämän vuoden sato on selvästi suurempi kuin viime vuonna, mutta jää vielä kauas vuoden 2009 sadosta (4,1 miljardia kiloa). Viime vuoden ennätyssuuresta rypsisadosta jäädään noin 30 % Vehnän kokonaissadon odotetaan nousevan 33 % edellisvuodesta 960 miljoonaan kiloon. Toteutuessaan sato on suurin Suomessa koskaan korjattu vehnäsato. Lähde: Tike, Ennakkosatotilasto, tilanne 15.7.2011. Tiedote 26.7.2011. >>>
Mansikka: Mikäli juhannuksen jälkeen alkanut hellejakso ei veny liian pitkälle, satoa saadaan Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton arvion mukaan normaali määrä eli 10–12 miljoonaa kiloa. Näillä keleillä pitkään satokauteen ei enää uskota. Jokainen hellepäivä lyhentää satokauden pituutta. Lähde: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin Liitto, Lehdistötiedote 29.6.2011. >>>
Mustikka, puolukka ja suomuurain: Mustikkaa saadaan tänä vuonna paikoin runsaasti. Mustikkaa saadaan 17–18 kiloa hehtaarilta, parhailta paikoilta jopa yli 25 kiloa. Viime vuosien parhaat mustikkasadot saatiin vuosina 2005 ja 2007, jolloin hehtaarisadot olivat yli 25 kiloa. Viime vuonna mustikkasato jäi alle 10 kiloon/metsämaan hehtaari. Tänä vuonna saadaan 17-18 kiloa hehtaarilta, kosteimmilla kasvupaikoilla päästään yli 25 kilon hehtaarisatoihin. Puolukan satoennuste on keskinkertainen. Myös suomuurainsato jää heikoksi. Lähde: METLA, Tiedote 13.7.2011.>>>

Kesällä ollaan vesillä

Uimaveden lämpö: Vesistöjen pintaveden lämpötilat Tuusulanjärveltä Inarin Nellimiin ja järvien pintavesien pintalämpötilaennusteet löytyvät Suomen ympäristökeskuksen sivuilta. Pintaveden lämpötiloja voi seurata myös satelliittikuvasta. Lähde: Suomen Ympäristökeskus. >>>
Levätilanne sisävesillä ja merellä: Sinilevien esiintymistä on seurattu jo vuosikymmenten ajan. Kansalaisten ja viranomaisten toimittamista levänäytteistä on kerätty tietoja levähaittarekisteriin 1960-luvulta lähtien. Leväseurantaan kuuluu noin 320 pysyvää havaintopaikkaa eri puolilla maata sisävesillä ja merialueilla. Lähde: Suomen ympäristökeskus. >>>
Hukkuneiden määrä kasvaa hellekesinä: Suomen Uimaopetus‐ ja Hengenpelastusliitto laatii ennakkotilaston hukkumisista lehdistöseurannan perusteella. Viralliset lukemat löytyvät aikanaan Tilastokeskuksen virallisesta kuolemansyytilastosta. Lämmin kesä 2010 näkyi korkeina hukkumistilastoina. Erityisen synkkä oli heinäkuu, jolloin hukkuneita oli 53 henkilöä. Keskimäärin tällä vuosituhannella on hukkunut 170 suomalaista/vuosi. Vuoden 2011 ennakkotilastot löytyvät oheisesta linkistä. Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry. >>>
Kalastus on kesäinen luontoharrastus: Vapaa-ajankalastajia oli Suomessa vuonna 2008 noin 1,8 miljoonaa noin miljoonassa eri kotitaloudessa. Lähes 230 000 henkilöä osallistui kalastukseen vain avustajina, kuten soutajina. Vuonna 2008 käytetyin pyydys oli onki, jota käytti 70 %. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vapaa-ajankalastus 2008. >>>
Rapukausi alkaa odottavalla kannalla: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen saalisseurantojen mukaan kaudelta 2010 jäi paljon ravustettavaa. Myös alkukesän olosuhteet ovat olleet rapukantojen kehitykselle suotuisat. Suomen rapusaalis on 2005–2008 tilastojen mukaan ollut keskimäärin 1,6 miljoonaa jokirapua ja 4,9 miljoonaa täplärapua, yhteensä siis noin 6,5 miljoonaa rapua vuodessa. Normaaleja tilastoselvityksiä laajemman Suomi kalastaa tutkimuksen mukaan vuoden 2009 rapusaalis oli yhteensä peräti 9,3 miljoonaa rapua. Tämän vuoden rapusaaliilla on hyvät edellytykset nousta samaan suuruusluokkaan. Lähde: RKTL, Tiedote 18.7.2011. >>>

Kesällä tehdään eläin- ja luontohavaintoja

Lintujen mökkibongaus: Västäräkki oli yleisin lintu BirdLife Suomen Mökkibongaus-tapahtumassa viime viikonloppuna 9.–10.7. Västäräkki havaittiin yli 80 prosentissa kaikista paikoista. Kymmenestä kohdelajista seuraavaksi yleisimmät mökkilinnut olivat rantasipi (58 %), kuikka (55 %) ja haarapääsky (53 %). Kuovi, joka on BirdLife Suomen Vuoden lintu 2011, havaittiin noin joka neljännellä mökillä. Lähde: BirdLife Suomi ry, Mediatiedote 14.7.2011. >>>
Kesän kohueläimet: Suomalaiseen kesään kuuluvat mitä yllättävimmät eläinhavainnot. Milloin on jahdattu karhua, milloin leijonaa. Suoranaiseen kansansuosioon ovat nousseet ainakin sonni ja huuhkaja. Jostakin syystä havainnot tehdään kesäkuisin. Kesäkuussa 2007 todisti stadionillinen katsojia, miten Suomeen saatiin uusi kansallissankari: Bubi-huuhkaja. Draamantajuinen lintu siivitti Suomen voittoon keskeyttämällä Suomi - Belgia-jalkapallo-ottelun juuri oikealla hetkellä. Katso ja kuuntele aiheesta YLEn Elävää Arkistoa. >>>
Hylkeet: Vuonna 2010 harmaahylkeitä laskettiin Itämeressä runsaat 23 100. Norppalaskennoissa nähtyjen itämerennorppien lukumäärä on kasvanut, mutta hitaammin kuin harmaahylkeellä eli hallilla. Syynä norppakannan hitaaseen kasvuun pidetään edelleen lisääntymishäiriöitä. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. >>>
Saimaannorppa: Metsähallitus vastaa saimaannorppakannan seurannasta ja hoidosta. WWF Suomi ja lukuisat vapaaehtoiset avustavat pesälaskennoissa. Metsähallituksen toteuttamissa saimaannorpan pesälaskennoissa todettiin tänä vuonna 52 poikasta eli kuuttia. Tulos vastaa viime vuosien keskiarvoa. Jymyuutinen tuli pohjoiselta Saimaalta, Rääkkylän vesiltä, josta löydettiin ensimmäiset kaksi kuuttia sitten vuoden 1995. Lähde: Metsähallitus. >>>
Merikotkat: WWF:n merikotkatyöryhmän tekemien laskentojen mukaan Suomen merikotkat tuottivat tänä vuonna vähintään 329 poikasta. Tulos on kautta aikojen toiseksi paras. Vuonna 2009 poikasia syntyi vähintään 349 ja vuonna 2010 vähintään 314. Asuttuja reviirejä todettiin noin 350, mutta vain 208 paria onnistui pesinnässään. Lähde: WWF, Uutiset ja tiedotteet 8.7.2011. >>>
Suurpedot: Suomessa on vähintään 1 150 karhua. Syksyllä 2010 sai metsästää 178 karhua. Aikuisen karhun arvo on 8 200-15 500 euroa. Tammikuussa 2011 arvioitiin susikannan kooksi 135-145 yksilöä. Metsästysvuonna saa ampua noin 22 sutta. Ilveksiä on vähintään 2 200 yksilöä. Niitä voidaan ampua kaudessa jopa 340. Suomessa elää vähintään 150 ahmaa. Ahmoja ei metsästetä. Lähde: Metsähallitus ja muut toimijat, Suurpedot -sivusto. >>>

Kesällä on syytä olla varovainen

Ultraviolettisäteily lisää riskiä sairastua: Ihon altistuminen suurille määrille UV-säteilyä ja ihon palaminen lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään. Yleisimmät ihosy övät, joilla on selvä yhteys UV-säteilyyn, ovat tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja tummasolusyöpä eli melanooma. Vuosittain melanoomaan sairastuu noin 500 ja kuolee noin 120 suomalaista. Lähde: Säteilyturvakeskus. >>>
Säteilytilanteen voi tarkistaa verkkopalvelusta: STUKin Säteilytilanne tänään - sivustolla näkyvät viimeisimmät säteilymittaustulokset eri puolilta Suomea, sillä kartalta löytyy 255 ulkoisen säteilyn mittauspistettä. >>>
UV-indeksi ennustaa tilanteen huomenna ja ylihuomenna: Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-palvelu tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua. Lähde: Ilmatieteen laitos, UV-ennuste. >>>
Rajuilmat: Ukkonen, salamat, syöksyvirtaukset, trombit... Ilmakehään, maahan, mereen ja vesistöihin liittyy mitä moninaisempia ilmiöitä: jotkin näistä salpaavat hengityksen kauneudellaan, toiset taas vaarallisuudellaan. Kesäisin puhuttavat rajuilmat, joista esimerkiksi ukkoset ovat kaikille tuttu ilmiö. Kesän 2010 rajuilmoista jäivät mieleen Asta, Veera, Lahja ja Sylvi. Lähde: Ilmatieteen laitos. Huomiota herättävät ilmiöt. >>>
Salamaniskut: Suomessa on salamaniskuun 2000-luvulla kuollut seuraavasti: 2001: 1 henkilö, 2003 2 henkilöä ja 2006 1 henkilö (kuolinsyy tilastoitu X33 "Altistuminen salamaniskulle"). Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt. Taulukot. >>>
Mies kuoli salaman iskuun Rengonharjun lentokentällä Ilmajoella 1.7.2011. Lähde: HS 2.7.2011.
Maastopalot: Toukokuun on maastopalojen huippuaikaa, vaikka maastopaloja syttyy runsaasti myös kesäkuukausina. Tänä vuonna toukokuussa rekisteröitiin 818 maastopaloa. Lähde: Sisäasiainministeriön pelastusosasto, Maastopalot. >>>
Punkit: Punkit ovat aktiivisia keväästä huhti - toukokuusta syksyyn loka - marraskuuhun saakka. Tartuntatauti-ilmoituksia tehdään eniten heinä -marraskuussa. Borrelioositapaukset ovat lisääntyneet viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Eniten tapauksia esiintyy Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla, missä ilmaantuvuus on kansainvälisestikin erittäin suuri. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Borrelioosi (Lymen tauti) ja Tartuntatautirekisterin tilastot. >>>

Kesätilastot on koonnut Tilastokirjasto
Lisätietoja kesätilastoista: puh. 09-1734 2220
kirjasto@tilastokeskus.fi

Päivitetty 3.8.2011

Linkkipolku

Olet sivulla: Etusivu > Tuotteet ja palvelut > Tilastokirjasto > Suomen kesä tilastojen valossa

Navigointi

Tuotteet ja palvelut

Tilastokirjasto

På svenska In English Tulostusversio