Kesätilastot - Suomen kesä tilastojen valossa

HUOM. Kesätilastojen uusin versio 2011 löytyy täältä.>>>

Kesätilastot, pdf, 111 kt, 5 s.

Kesällä lomaillaan, matkaillaan ja puhutaan säästä

Työlliset lomailevat edelleen eniten heinäkuussa: Työllisestä työvoimasta oli vuonna 2009 lomalla toukokuussa 3 % (3 %), kesäkuussa
14 % (13 %), heinäkuussa 34 % (34 %), elokuussa 13 % (12 %) ja syyskuussa 3 %
(3 %). Suluissa oleva luku viittaa vuoden 2008 tilastoon. Lähde: Tilastokeskus, Työvoimatutkimus. >>>
Suomalaisten lomabudjetti kuluvalle kesälle on 1 560 euroa: Suomalaiset kuluttavat kesälomallaan lähes saman verran kuin vuonna 2009. Keskimääräinen lomabudjetti kuluvalle kesälle on 1 560 euroa, kun se viime vuonna oli 1 600 euroa. Pääkaupunkiseutulaiset kuluttavat lomaan huomattavasti enemmän kuin esimerkiksi Itä-Suomessa asuvat. Kaukomatkailijoiden lomabudjetti yltää usein yli 3 000 euron, kun ainoastaan kotona lomailevat kuluttavat noin 750 euroa. Lähde: Nordea 10.6.2010. >>>
Juhannusta vietetään mieluiten vapaa-ajan asunnolla: Suomalaiset viettävät juhannusta mieluiten vapaa-ajan asunnolla, vajaa kolmannes saunoen ja kotona ystävien, tuttavien ja läheisten kanssa juhlien tai maaseudun rauhassa. Rahaa juhannuksena käytetään keskimäärin henkilöä kohti 100 euroa, josta 25 euroa kuluu juhannusjuomiin. Lähde: Suomalaisen Työn Liiton Suomi-barometri ja juhannustutkimus. >>>
Lomamatkat: Monen suomalaisen ulkomaanmatka suuntautui kesäkuussa 2010 Viroon tai Ruotsiin. Suomalaiset tekivät naapurimaihimme yhteensä 254 000 yöpymisen sisältänyttä vapaa-ajanmatkaa tai risteilyä, mikä on 27 % enemmän kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Heinäkuu oli viime vuonna suomalaisten suosituin matkailukuukausi. Silloin tehtiin 3,9 miljoonaa kotimaan vapaa-ajanmatkaa ja 590 000 ulkomaanmatkaa. Lähde: Tilastokeskus, Suomalaisten matkailu. >>>
Eniten ulkomaalaisia kävijöitä Venäjältä: Kesällä 2009 Suomessa kävi 3,4 miljoonaa ulkomaista matkustajaa, joka on 2 % vähemmän kuin vuotta aiemmin. Ulkomaiset matkailijat käyttivät rahaa vierailua kohden vajaat 280 euroa ja päivää kohden noin 50 eurossa. Eniten ulkomaisia kävijöitä Suomeen, yli 1,1 miljoonaa eli 34 % kaikista kävijöistä, tuli Venäjältä. Seuraavaksi yleisimmät Suomen-kävijöiden asuinmaat olivat Ruotsi, Viro, Saksa, Norja ja Britannia. Lähde: Rajahaastattelututkimus. Tilastokeskus / Matkailun edistämiskeskus. >>>
Heinäkuun uusi lämpöennätys on nyt 37,2 astetta: Erilaiset lämpöennätykset rikkoutuivat heinäkuussa. Merkittävin ennätys oli Turussa heinäkuussa 1914 mitatun Suomen lämpöennätyksen rikkoutuminen. Lämpötila kohosi Joensuun lentoasemalla Liperissä heinäkuun 29. päivänä 37,2 asteeseen. Uusi ennätys ylittää 1,3 asteella 96 vuotta sitten mitatun edellisen ennätyksen, joka oli 35,9 astetta. Myös Joensuun Linnunlahdessa mitattu 36,8 astetta ylittää aiemman ennätyksen. Ilmatieteen laitos. Tiedote 2.8.2010. >>>

Kesällä vietetään aikaa mökillä

Kesämökkien lukumäärä kunnittain: Suomessa oli vuonna 2009 yhteensä 485 100 kesämökkiä. Lukumääräisesti eniten Länsi-Turunmaan kunnassa, yli 8 000 mökkiä. Seuraavaksi eniten mökkejä oli Hämeenlinnassa, Kouvolassa, Salossa, Raaseporissa ja Kuusamossa, joissa kunnan mökkikantaan kuului yli 6 000 kesämökkiä. Eniten mökkejä verrattuna asuttuihin asuntoihin oli Kustavissa, Puumalassa, Hirvensalmella, Kuhmoisissa, Sysmässä ja Mäntyharjulla. Lähde: Tilastokeskus; Rakennukset ja kesämökit. >>>
Mummonmökki maksaa keskimäärin 43 000 euroa: Lomakiinteistöjen kauppoja tehdään perinteisesti eniten alkukesällä. Tammikuussa 2010 kauppoja tehtiin vain 185 ja toukokuussa jo 850 kappaletta. Kalleimmat tontit ja kesämökit olivat Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uudellamaalla rantatontti maksaa tänä vuonna tyypillisesti 108 500 euroa. Kuivan maan lomamökit eli niin sanotut mummonmökit maksavat keskimäärin 43 000 euroa. Kuusamo on noussut alkuvuonna rantamökki ja -tonttikaupan kärkeen 50 luovutuksella. Toisena on 40 kaupalla Länsi-Turunmaa. Kärkikolmikkoon on noussut Savonlinna 35 kaupalla, joista puolet on venäläisten ostamia rantapaikkoja. Lähde: Maanmittauslaitos, Maanmittauslaitos tiedottaa 23.6.2010. >>>
Kesämökin ja vakituisen asunnon välinen etäisyys on keskimäärin 118 km: Mökkibarometri mittaa vapaa-ajan asumiseen liittyviä tekijöitä. Se kertoo mm., että tunnissa mökille ehtii lähes 60 % mökkiläisistä. Kesämökin pihaan tai välittömään läheisyyteen pääsee autolla lähes yhdeksän mökkiläistä kymmenestä. Valtaosa kesämökeistä sijaitsee järven tai lammen rannassa. Meren rannassa on joka kymmenes mökki. Saarimökkejä on noin 12 %. Lähde: Saaristoasiain neuvottelukunta ja Tilastokeskus, Kesämökkibarometri 2009. >>>
Huvilaomistuksesta koko kansan mökkeilyyn: Kesähuviloita alettiin rakentaa Suomessa jo 1800-luvulla, mutta vielä itsenäistymisen alkuaikoina huvilaelämä oli vain harvojen ulottuvilla. Tuolloin huviloita oli Suomessa kolmisen tuhatta. Vasta 1950-luvulla kesämökkeily laajeni koko väestön vapaa-ajanviettotavaksi. Lähde: Tilastokeskus, Suomi 1917-2007. >>>
Mökkeilyn ympäristövaikutukset: Vapaa-ajan asuminen vaikuttaa monella tapaa ympäristöön. Mökkimatkat tehdään useimmiten henkilöautolla. Mökkimatkoja tehdään Suomessa vuosittain yhteensä noin 5 miljardia henkilökilometriä eli keskimäärin 1 000 km jokaista suomalaista kohti vuodessa. Mökkien varustetaso on parantunut vuosien myötä, vaikka osa mökkeilijöistä pitää tiettyä askeettisuutta viehättävänä. Nykyisin noin 70 % mökeistä on liitetty sähköverkkoon ja yhä useampi liitetään vesi- ja viemäriverkostoon. Lähteet: VTT, Tiedote 1.7.2008, Vapaa-ajan asumisen energiankulutus ja päästöt lisääntyvät, ellei ekotehokkuutta paranneta. >>> ja Ympäristöministeriö, Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus (VAPET). >>>
Apua mökkielämän haasteisiin: Elämää mökillä -sivustolla esitellään lyhyesti mökkiläistä koskettavia, ympäristöhallinnon alaan kuuluvia aihepiirejä kuten mitä tehdä tontilla majailevalle kyy-yhdyskunnalle tai mihin voi rakentaa laiturin? Linkkien takaa, www.ymparisto.fi -verkkopalvelusta, löytyy seikkaperäisempää tietoa aiheista. Lähde: Suomen ympäristökeskus, Ympäristöministeriö, Elämää mökillä. >>>

Kesällä tehdään myös töitä

Yrittäjän kesäloman pituuteen ja loman ajoittumiseen vaikuttaa toimialan sesonkiluonteisuus: Suomen Yrittäjien tekemän kyselyn mukaan 10 % yrittäjistä ei pidä lainkaan kesälomaa. Yrittäjien kesäloman pituus on keskimäärin kaksi viikkoa, kun toiveena on neljän viikon yhtenäinen kesäloma. Lähde: Suomen Yrittäjät, Uutiset 16.6.2009. >>>
Reilu viidesosa pk-yrityksistä palkkaa kesätyöntekijöitä: Reiluun viidesosaan pk-yrityksistä palkataan kesätyöntekijöitä tänä kesänä. Keskimäärin näihin yrityksiin otetaan kolme kesätyöntekijää, joten pienet ja keskisuuret yritykset ottavat töihin arvion mukaan 60 000 määräaikaista työntekijää kesän aikana. Kesätyösuhteet ovat melko pitkiä. Palkkaavista yrityksistä 40 % kesätyöntekijöiden sopimuksen pituus on keskimäärin kaksi kuukautta. Lähde: Suomen Yrittäjät Ry. Tiedote 24.6.2010. >>>
Kesätöihin! Tutustu työelämään ja tienaa -malli: Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet jo vuodesta 1992 lähtien koululaisten kesäharjoitteluohjelmasuosituksesta. Harjoitteluaika on kaksi viikkoa, mutta liitot voivat sopia pitemmästä jaksosta. Korvaus on 280 euroa kahden viikon harjoittelujaksosta sisältäen lomakorvauksen. Lähde: Taloudellinen Tiedotustoimisto. >>>

Kesällä vietetään häitä ja on Akkain viikko

Kesähäät: Kesä on säilyttänyt suosionsa avioliittoon vihkimisen ajankohtana. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2009 eniten avioliittoja solmittiin elokuussa, yhteensä 5 217 (kesäkuussa 3 448 ja heinäkuussa 4 703). Lähde: Tilastokeskus, Siviilisäädyn muutokset, Taulukot. >>>
Kesähäiden suosio kirkoissa ei laannu: Kirkoissa yli puolet kaikista vuoden aikana vihittävistä pareista menee naimisiin kesäaikana. Varsinkin heinä- ja elokuun viikonloppuina on kirkoissa hääruuhkaa. Perinteinen kristillinen vihkiminen ei ole menettänyt suositaan. Edelleen yli puolet hääpareista haluaa sanoa "tahdon" papin edessä. Vuonna 2009 solmittiin 26 463 sellaista avioliittoa, joissa ainakin toinen on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Lähde: Suomen evankelis-luterilainen kirkko, Uutinen 25.5.2010. >>>
Naisten viikolla nimipäivää viettää 632 000 naista: Akkain viikolla eli naisten viikolla 18. – 24.7. viettää 632 000 naista nimipäiväänsä. Nimistä yli 280 000 on annettu ensimmäiseksi etunimeksi ja loput joko toiseksi tai kolmanneksi nimeksi. Eniten päivänsankareita on keskiviikkona 21.7., jolloin nimipäiväänsä viettävät Hanna, Hanne, Hannele, Jenna, Jenni, Jenny, Joanna, Johanna ja Jonna. Heitä on yhteensä 252 128 ja ensimmäiseksi nimekseen jonkun edellä mainituista nimistä on saanut 87 313 naista. Lähde: Väestörekisterikeskus. Ajankohtaista 13.7.2010. >>>

Kesällä harrastetaan kulttuuria ja käydään kesäjuhlilla

Kulttuurifestivaalit: Finland Festivals (FF) on maamme tärkeimpien kulttuuritapahtumien yhteistyöjärjestö. Jäsenfestivaaleja on lähes 100. Edustettuina ovat monitaidefestivaalit, konsertti- ja vokaalimusiikki, kamarimusiikki, jazz, kansanmusiikki ja -kulttuuri, pop/rock, tanssi, teatteri ja kirjallisuus sekä kuvataide. Taantumasta huolimatta yleisöä kävi festivaaleilla entiseen malliin. Tapahtumien kokonaisyleisömäärä lähenteli vuonna 2009 kahta miljoonaa. Lippuja myytiin lähes 667 000 kappaletta. Lähde: Finland Festivals. >>>
Kesäteatteri: Kesällä järjestetään useita teatteriin ja tanssiin liittyviä festivaaleja sekä tietysti runsaasti kesäteatteriesityksiä ympäri maakuntia. Kesän teatteritarjontaan voi tutustua Teatterin tiedotuskeskuksen sivuilla. >>>

Kesällä herkutellaan

Kesä ja kulutus: Kun kesä saapuu suomalaiset syövät marjoja ja jäätelöä, grillaavat, käyvät kulttuuritapahtumissa ja voivat hyvin. Keskikesän kulutustottumuksista kertovat Tilastokeskuksen kulutustutkimukset. Lähde: Tilastokeskus. Uutisia ja tiedotteita 26.6.2006, Kun kesä saapuu... >>>
Alkon juhannusmyynti: Alkossa juhannusviikon myynti on lähes 70 % normaalia viikkoa suurempi. Litramääräinen kasvu on 1,4 miljoonaa litraa ja euromääräinen kasvu on 17,5 miljoonaa. Torstai on juhannusviikon vilkkain päivä. Myynti on silloin yli nelinkertainen normaaliin torstaihin verrattuna. Lähde: Alko, Juhannuksen vaikutus Alkon myyntiin. >>>
Jäätelö: Suomen Jäätelöteollisuus ry:n tilaston mukaan jäätelöä syötiin vuonna 2009 lähes 69 miljoonaa litraa. Jäätelön kulutus on viimeisen 15 vuoden aikana hienoisesti laskenut. Vuonna 2009 kulutus oli hieman alle 13 litraa henkeä kohden. Jäätelön on kuitenkin säilyttänyt kärkisijan suomalaisten hemmottelutuotteena talouden taantumasta huolimatta. Lähde: Elintarviketeollisuusliitto, ETL., Tiedote 12.5.2010. >>>

Kesällä kypsyy sato

Kuivuus verottaa viljelykasvien satoja: Kevään ja kesän oikullisten sääolojen vuoksi viljelmien kunto ja kehitys vaihtelevat poikkeuksellisen paljon maan eri osissa sekä paikallisesti. Nurmet ovat kärsineet heinäkuun kuivuudesta ja kuivuuden jatkuminen vaarantaa nurmirehujen riittävyyden sisäruokintakaudella usealla alueella. Kuivuus ja helteet ovat "pakkotuleennuttaneet" viljakasvustoja ja pienentäneet samalla satotasoa. Useat puutarhaviljelmät kärsivät kuivuudesta ahkerasta kastelusta huolimatta. Lähde: ProAgria, Kasvutilannekatsaus 3.8.2010. >>>
Mansikka: Helle kypsytti mansikat nopeaan tahtiin. Mansikanviljelijät eivät muista viimeisten 20 vuoden ajalta, että satokausi olisi edennyt näin nopeasti huippuunsa kuin tänä vuonna. Alkukesällä ennakoitiin saatavan noin 12-14 miljoonaa kiloa mansikkaa, mutta helteiden takia tullaan jäämään selvästi alle 10 miljoonan kilon. Mansikkaa viljellään 1426 tilalla yhteensä 3 270 hehtaarin alalla. Päälajike on Polka, jonka viljelyosuus on lähes 70 % kokonaisalasta. Lähde: Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liitto. >>>
Marja- ja sienisatoennusteet: Mustikkasato on jäämässä keskinkertaiseksi. Puolukan satoennuste on kukkien lukumäärän perusteella runsaan alarajalla. Suomuuraimia löytyy puustoisilta soilta, korpimailta ja rämeiltä, joissa puut ovat suojanneet kukkia kovilta tuulilta ja sateilta. Hellesään jatkuessa sienten nousu olla hidasta. Metla laatii kasvukauden aikana 3-4 tiedotetta sekä teemakarttoja marjalajien kukinnan tai kypsymisen aikataulusta, satomääristä sekä marjasatoon vaikuttaneista tekijöistä valtakunnallisesti ja alueellisesti. Metsäntutkimuslaitos. Tiedote 5.7.2010. >>>

Kesällä ollaan vesillä

Uimaveden lämpö: Vesistöjen pintaveden lämpötilat Tuusulanjärveltä Inarin Nellimiin ja järvien pintavesien pintalämpötilaennusteet löytyvät Suomen ympäristökeskuksen sivuilta. Pintaveden lämpötiloja voi seurata myös satelliittikuvasta. Lähde: Suomen Ympäristökeskus. >>>
Levätilanne sisävesillä ja merellä: Sinilevien esiintymistä meri- ja sisävesialueilla seuraavat yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen kanssa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä kunnalliset ympäristöviranomaiset. Lähde: Suomen ympäristökeskus. >>>
Hukkuneiden määrä: Suomen Uimaopetus‐ ja Hengenpelastusliiton keräämien ennakkotietojen mukaan Suomessa on heinäkuun 15. päivään mennessä hukkunut 75 suomalaista. Vuotta aikaisemmin vastaavaan aikaan hukkuneita oli 76. Vuonna 2009 heinäkuun kahdella ensimmäisellä viikolla Suomessa hukkui 10 ihmistä. Lämpimän sään vaikutus on näkynyt selvästi: tänä vuonna hukkui 20 ihmistä vastaavalla ajanjaksolla. Lisäksi viime viikonloppuna hukkui ainakin 10 henkilöä (tilanne 19.7.2010 klo 13:30). Lähde: Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto ry. >>>
Vapaa-ajankalastus: Vapaa-ajankalastajia oli Suomessa vuonna 2008 noin 1,8 miljoonaa noin miljoonassa eri kotitaloudessa. Lähes 230 000 henkilöä osallistui kalastukseen vain avustajina, kuten soutajina. Vuonna 2008 käytetyin pyydys oli onki, jota käytti 70 prosenttia kalastajista. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Vapaa-ajankalastus 2008. >>>

Kesällä tehdään eläin- ja luontohavaintoja

Kesän kohueläimet: Suomalaiseen kesään kuuluvat mitä yllättävimmät eläinhavainnot. Milloin on jahdattu karhua, milloin leijonaa. Suoranaiseen kansansuosioon ovat nousseet ainakin sonni ja huuhkaja. Jostakin syystä havainnot tehdään kesäkuisin. Katso ja kuuntele aiheesta YLEn Elävää Arkistoa. >>>
Hylkeet: Kesän 2009 alussa laskettiin Suomen merialueilla vajaat 8 200 hallia. Noin 58 % Suomen hallikannasta oli laskentahetkellä Ahvenanmaan merialueilla. Laskentatulos on noin 1 500 eläintä pienempi kuin edellisenä vuonna. Suurin muutos oli havaittavissa Ahvenanmaalla, missä tavattiin normaalia vähemmän halleja. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. >>>
Saimaannorppa: Metsähallitus vastaa saimaannorppakannan seurannasta ja hoidosta. WWF Suomi ja lukuisat vapaaehtoiset avustavat pesälaskennoissa. Metsähallituksen toteuttamissa saimaannorpan pesälaskennoissa (v. 2010) todettiin 57 poikasta. Luku vastaa syntyvyyden keskiarvoa, mutta on huomattavasti parempi kuin viime vuonna. Lähde: Metsähallitus. >>>
Merikotkat: Merikotkille syntyi viime kesänä WWF:n merikotkatyöryhmän laskentojen mukaa ennätykselliset 349 poikasta. Edellinen ennätys oli viime vuoden 263 poikasta. Lähde: WW F. >>>
Suurpedot: Suomessa on vähintään 920-980 karhua. Syksyllä 2009 sai metsästää 124 karhua. Aikuisen karhun arvo on 8 200-15 500 euroa. Susia on vähintään 150-160. Susia saa vuosittain ampua noin 30. Lähde: Metsähallitus ja muut toimijat, Suurpedot -sivusto. >>>

Kesällä on syytä olla varovainen

Ultraviolettisäteily: Ihon altistuminen suurille määrille UV-säteilyä ja ihon palaminen lisäävät riskiä sairastua ihosyöpään. Yleisimmät ihosy övät, joilla on selvä yhteys UV-säteilyyn, ovat tyvisolusyöpä, okasolusyöpä ja tummasolusyöpä eli melanooma. Vuosittain melanoomaan sairastuu noin 500 ja kuolee noin 120 suomalaista. Huomattavasti enemmän ihmisiä sairastuu tyvi- ja okasolusyöpään, mutta niihin kuolee vain kolmisenkymmentä ihmistä vuodessa. Lähde: Säteilyturvakeskus. >>>
Katso myös STUKin Säteilytilanne tänään maakunnittain. >>>
Ilmatieteen laitoksen varoituksiin kuuluva UVI-palvelu tarjoaa tietoa siitä, milloin ja missä auringolta on syytä suojautua. Lähde: Ilmatieteen laitos, UV-indeksi. >>>
Salamat ja ukkonen, salamaniskuun kuolleet: Kesän 2010 ukkoskausi otti näyttävän varaslähdön helatorstai-iltana (13.5.), kun kaakosta Suomeen saapuneessa lämpimässä ja epävakaassa ilmamassassa kehittyi paikoitellen rajuakin ukkosta. Lähde: Ilmatieteen laitos, Tiedote 14.5.2010. >>>
Ukkoskausi -vuosiyhteenvedot kertovat, millaisia ukkoskaudet ovat olleet vuodesta 1998 alkaen. Lähde: Ilmatieteen laitos. Sähkö ja salamat. >>>

Suomessa on salamaniskuun viimeksi kuollut ihminen vuonna 2006, jolloin iskun seurauksena menehtyi yksi henkilö. Sitä edellisen kerran on kuolinsyyksi tilastoitu X33 "Altistuminen salamaniskulle" vuonna 2003, jolloin menehtyi 2 henkilöä. Lähde: Tilastokeskus, Kuolemansyyt. Taulukot. >>>

Maastopalot: Toukokuun on maastopalojen huippuaikaa, vaikka maastopaloja syttyy runsaasti myös kesäkuukausina. Tänä vuonna toukokuussa rekisteröitiin 610 maastopaloa, kesäkuussa 166 paloa. Lähde: Sisäasiainministeriön pelastusosasto, Maastopalot. >>>
Pelastustoimen ajantasainen "Hälytykset tänään" -verkkopalvelu kertoo mm. missä palaa. >>>
Punkit: Punkit ovat aktiivisia keväästä huhti - toukokuusta syksyyn loka - marraskuuhun saakka. Tartuntatauti-ilmoituksia tehdään eniten heinä -marraskuussa. Borrelioositapaukset ovat lisääntyneet viimeisimmän kymmenen vuoden aikana. Eniten tapauksia esiintyy Etelä-Suomessa ja Ahvenanmaalla, missä ilmaantuvuus on kansainvälisestikin erittäin suuri. Lähde: Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Borrelioosi (Lymen tauti) ja Tartuntatautirekisterin tilastot. >>>
Siitepöly: Allergisen nuhan aiheuttajia ovat pääasiassa tuulipölytteisten kasvien siitepölyt. Kevätkesällä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo. Koivun ja heinien siitepöly ovat yleisimpiä allergian aiheuttajia. Siitepölyallergiasta kärsii 10-20 % suomalaisista. Lähde: Allergia- ja astmaliitto. >>>
Kun haluat tietää, kukkiiko leppä, koivu, heinät tai pujo, katso Turun yliopiston Aerobiologian yksikön Ajankohtaista siitepölytiedotetta. >>>