Julkaistu: 7.1.2005

Joka viides käytti vaalikonetta

Suurella osalla vaalikone vaikutti ehdokkaan valintaan

LOKAKUUN kunnallisvaaleissa vaalikoneita käytti yli 680 000 äänestysikäistä suomalaista. Heistä puolet tyytyi kertakatseluun, noin 30 prosenttia käytti vaalikoneita pari kertaa ja liki viidennes vielä useammin.

Kunnallisvaalien yhteydessä vaalikonetta käyttäneet*, %

  kyllä
18-39 v. 31
40-59 v. 20
60-74 v. 7
kaikki 24

Kuluttajabarometrin yhteydessä tehdyssä haastattelussa 18-74-vuotiaista vastaajista 72 prosenttia ilmoitti äänestäneensä. Osuus lienee jonkin verran korkeampi kuin ikäryhmän äänestysaktiivisuus, joten tässä esiteltävät tiedot voivat hieman liioitella vaalikoneiden merkitystä. Toisaalta haastattelussa ei kysytty, oliko vastaajan kotikunnan ehdokkaita mahdollisuus arvioida vaalikoneella vai ei.

Äänestäneistä vaalikoneen käyttäjistä noin 10 prosenttia arvioi, että vaalikoneen tulokset vaikuttivat paljon sekä puolueen että ehdokkaan valintaan. Noin 30 prosenttia arvioi vaalikoneen vaikuttaneen jonkin verran valintaan. Noin neljännesmiljoonaa äänestänyttä on saanut hyötyä vaalikoneesta valintaansa, ja reilu 100 000 äänestänyttä myös äänesti vaalikoneen suosituksen mukaisesti.

Koneista poliittinen tekijä

Äänestäneistä vaalikoneen käyttäjistä liki 60 prosenttia arvioi vaalikoneen lisänneen kiinnostusta vaaleihin. Näyttää siltä, että vaalikoneista voi muodostua merkittävä poliittinen tekijä. 18-39-vuotiaista 30 prosenttia oli käyttänyt niitä. Erityisesti pääkaupunkiseudulla niillä lienee jo nyt vaikutusta äänestäjien valintoihin, sillä 35 prosenttia Internetiä käyttäneistä oli käyttänyt vaalikonetta pääkaupunkiseudulla. 15-39 vuotiaista peräti 45 prosenttia sanoi käyttäneensä vaalikonetta. Ilmeisesti heidän tapaansa jäsentää asioita sopii hyvin helposti käytettävä vaalikone. Se on lisännyt sekä heidän kiinnostustaan vaaleihin että vaikuttanut yli puolen ehdokasvalintoihin.

Jos vaalikoneita tarkastellaan innovaatioidenleviämisteorian valossa on selvää, että seuraavissa vaaleissa niillä tulee olemaan vielä suurempi vaikutus äänestämiseen. Toivottavasti joku tutkii sitäkin, millaisia hyvien vaalikonekysymysten pitäisi olla sekä kansalaisten että poliittisten suuntausten erojen havainnollistamisen suhteen.

Juha Nurmela


Päivitetty 7.1.2005