Julkaistu: 27.10.2004
Tietointensiiviset palvelualat työllistävät etenkin kasvukeskuksissa
Osaamisintensiivisillä liike-elämän palvelualoilla on keskeinen vaikutus tuottavuuden nousuun ja talouskasvuun.
Pekka Lith
Osaamisintensiivisten liike-elämän palvelujen eli kibs-alojen kasvu on ollut useimmissa EU-maissa 1990-luvulta lähtien vertaansa vailla. Kasvu on ollut selvästi nopeampaa kuin bkt:n kasvu keskimäärin. EU:n tilastotoimisto Eurostatin tilastojen pohjalta päätellen kibs-alojen tuotannon arvo oli vuonna 2002 vanhoissa EU-maissa (14 maata, pl. Kreikka) noin 510 miljardia euroa.
Kibs-alat muodostivat vuonna 2000 EU:n kokonaistuotannosta noin 2,7 prosenttia, mikä oli enemmän kuin esimerkiksi maa-, metsä- ja kalatalouden osuus ja puolet rakennustoiminnan bkt-osuudesta koko EU:ssa. Kibs-alat työllistivät lähes 11 miljoonaa ihmistä ja yrityksiä aloilla toimi melkein kaksi miljoonaa.
Kibs-alojen painopiste on EU-maissa ollut liiketoiminnan asiantuntijapalveluissa, kuten taloudellisessa ja lainopillisessa konsultoinnissa, mainospalveluissa ja työvoiman rekrytoinnissa ja vuokrauksessa. Teknologiaperusteisten kibs-alojen (t-kibsit), kuten tietotekniikkapalvelujen ja teknisten suunnittelupalvelujen merkitys on liiketoiminnan asiantuntijapalveluita suurempi vain Ruotsissa ja Suomessa.
Britannia johtaa
Britannia on EU:n johtava kibs-palvelujen tuottaja tuotannon arvolla ja työllisyydellä mitattuna. Britannia muodostaa noin 30 prosenttia vanhojen EU-maiden kibs-tuotannon koko arvosta ja neljänneksen alan työllisyydestä. Maa on johtava t-kibsien ja liiketoiminnan asiantuntijapalvelujen tuottaja. Euroopan merkittävin teknisten suunnittelupalvelujen tuottaja on puolestaan Saksa (Kuvio 1).
Kuvio 1. EU-maiden osuudet kibs-palvelujen tuotannosta ja työllisyydestä vuonna 2000, prosenttia
Muista merkittävistä kibs-palvelujen tuottajista Ranskassa on erityisesti työvoimapalvelujen ja Italiassa teknisen suunnittelualan sekä tietotekniikka-alan osaamista.
Maan kokonaistuotantoon suhteutettuna kibs-palvelujen merkitys on suurin Britannian kansantaloudelle (Kuvio 2). Tuotanto-osuus oli alhaisin Portugalissa ja Irlannissa, joskin Irlannissa kibs-palvelut ovat ripeässä kasvussa.
Kuvio 2. Kibs-palvelujen osuus kokonaistuotannosta vanhoissa EU-maissa vuonna 2000, prosenttia
Osuus korkea uusissa jäsenmaissa
EU:n uudet jäsenmaat nostavat unionin kibs-alojen tuotantoa noin 2-3 prosentilla. Laajentumisen vaikutukset kibs-alojen tuotantoon ovat pieniä, sillä uusien jäsenien yhteenlaskettu bkt on vain Alankomaiden luokkaa. Alan työllisten määrää EU:n laajentuminen kasvattaa kuitenkin yli miljoonalla ja yritysten määrää peräti 400 000:llä.
Kibs-alojen osuus uusien jäsenmaiden kokonaistuotannosta kohoaa varsin korkeaksi vanhoihin jäsenmaihin verrattuna (Kuvio 3). Osuus on korkein Puolassa ja Tšekin tasavallassa. Osasyynä lienee, että näiden alojen arvonlisäyksen keskeinen erä, palkat, on suhteellisen korkealla tasolla muihin toimialoihin verrattuna.
Kuvio 3. Kibs-palvelujen osuus kokonaistuotannosta uusissa EU-maissa vuonna 2000
Uusien jäsenmaiden lukuihin sisältyvät kuitenkin kaikki liike-elämän palvelut koneiden, kaluston ja kulkuneuvojen vuokrausta lukuun ottamatta. Näin ollen kibs-aloihin kuulumattomien liike-elämän palvelujen, kuten siivouspalvelujen, sisältyminen uusien EU-maiden tilastolukuihin nostaa kibs-alojen tuotanto-osuutta keinotekoisesti.
Yrityksiä eniten Italiassa
Kibs-aloilla oli vuonna 2000 vanhoissa EU-maissa lähes kaksi miljoonaa yritystä, joista 54 prosenttia toimi liiketoiminnan asiantuntijapalveluissa ja 46 prosenttia teknologiaperustaisilla toimialoilla.
Kibs-palveluja tuottavia yrityksiä on määrällisesti eniten Italiassa, jossa yritysten koko on työllisten määrällä mitattuna kuitenkin EU:n pienin. Yritysten keskikoko EU:ssa on noin viisi työntekijää. Uusissa jäsenmaissa kibs-yritykset työllistävät keskimäärin 2-3 henkeä.
Neljästä esimerkkimaasta, Iso-Britanniasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta, kerätyt tilastot osoittavat, että kibs-alojen tuotanto ja työllisyys keskittyvät suuriin kaupunkikeskuksiin. Keskittyneitä ovat varsinkin liiketoiminnan asiantuntijapalvelut. Teknologiaperusteisia kibs-palveluja, kuten teknisiä suunnittelupalveluja, on tarjolla myös pienissä kaupunkikeskuksissa ja syrjäisemmillä alueilla.
Keskittymisen aste vaihtelee maittain. Britanniassa, jossa on useita yli miljoonan asukkaan keskuksia, pääkaupunkiseudun merkitys ei ole yhtä keskeinen kuin pienissä maissa. Pohjoismaissa pääkaupunkiseudut ovat selvästi ainoita todellisia liike-elämän ja kansainvälisen kaupan keskuksia, jonne moninaisten kibs-palvelujen tarjonta on painottunut (Kuvio 4).
Kuvio 4. Pääkaupunkiseutujen osuus kibs-alojen työllisyydestä Britanniassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa vuonna 2000, prosenttia työllisyydestä
Kaupunkikeskuksiin kibs-yrityksiä vetää suuri asiakaskunta. Maksukykyiset asiakkaat mahdollistavat uutta osaamista luovat toimeksiannot, mikä on yritysten kehittymisen edellytys. Suurissa keskuksissa kibs-palvelujen laadullista kehitystä suosivat palveluntuottajien välillä vallitseva kilpailu sekä laaja-alaiset yhteistyömahdollisuudet muiden yritysten kanssa.
Etenkin julkisen sektorin hankkeet tukevat kibs-alojen tarjonnan säilymistä myös suurten keskusten ulkopuolella. Julkisen sektorin hankkeissa tehtävät kanavoituvat kuitenkin usein suurille palveluntoimittajille, mikä voi edesauttaa kibs-alojen keskittymistä.
Helsingin seudulla suuri merkitys
Liike-elämän palvelualojen osuus alueen omasta työllisyydestä on 45 suuren eurooppalaisen metropolialueen joukossa korkein Brysselin ja Pariisin seuduilla. Työllisyysosuus on näillä alueilla 1,7-kertainen muiden metropolialueiden keskimääräiseen työllisyysosuuteen verrattuna (Taulukko 1), kertoo Helsingin kaupungin Tietokeskuksen raportti.
Taulukko 1 Eurooppalaiset metropolialueet kiinteistö- ja liike-elämän palvelualojen työllisyysosuudella mitaten (1.=korkein osuus, 2.=toiseksi korkein jne.)
| Sijoitus | Metropolialue |
| 1. | Bryssel |
| 2. | Pariisi |
| 3. | Marseille |
| 4. | Utrecht |
| 5. | Lontoo |
| 6. | Strasbourg |
| 7. | Bordeaux |
| 8. | Geneve |
| 9. | Helsinki |
| 10. | Lille |
| 11. | Tukholma |
| 12. | Kööpenhamina |
Lähde: The Regional Economy of Helsinki from an International Perspective, City of Helsinki.
Helsingin seudulla liike-elämän palvelujen painoarvo on suurempi kuin muiden Pohjoismaiden pääkaupunkiseuduilla. Eurooppalaisten metropolialueiden joukossa Helsinki sijoittuu yhdeksänneksi. Tilastot eivät tosin kuvaa puhtaasti kibs-aloja, vaan niihin sisältyy myös muita liike-elämän palvelualoja ja kiinteistöpalveluja.
Yhteistyö tieteentuottajien kanssa vähäistä
Yksityiset kibs-alojen palveluntuottajat voisivat yhdessä yliopistojen ja julkisten tutkimuslaitosten kanssa muodostaa alueiden tietämysvaraston. Yhteistyön käytännön merkityksestä on saatu kuitenkin ristiriitaisia tuloksia etenkin Norjasta.
Pääosa innovaatioista syntyy yhä oman yrityksen tai konsernin sisällä tai haasteellisissa asiakastöissä, jotka ovat kibs-yrityksille tärkeämpiä kuin läheiset suhteet tutkimustietoa tuottaviin tutkimuslaitoksiin ja yliopistoihin. Suomessa on lisäksi havaittu, että julkisomisteiset tutkimuslaitokset ja yliopistot sekä kibs-yritykset ovat lisääntyvässä määrin myös kilpailijoita keskenään. Kibs-yritykset hyötyvät yliopistoverkostosta kuitenkin välillisesti: henkilöstön koulutustaso on alalla korkeampi kuin muilla toimialoilla, ja varsinkin suurten kaupunkikeskusten laaja-alainen yliopistoverkosto helpottaa osaavan ja ammattitaitoisen henkilöstön rekrytointia.
Lähteet:
Aslesen, Heidi & Langeland, Ove: Knowledge Economy and Spatial Clustering, Knowledge Intensive Business Services and Venture Capital Firms in the Innovation System, 2003; Centre for Urban and Regional Development Studies CURDS: Knowledge Intensive Business Services in the North England, 2000;
City of Helsinki: The Regional Economy of Economy Of Helsinki from International Perspective, City of Helsinki Urban Facts Statistics, 2003;
Eurostat; Panorama of European Union, European Business, Facts and Figures, 2003; Lith, Pekka: Osaamisintensiiviset liike-elämän palvelut Länsi-Euroopassa -tilastollinen tarkastelu maittain ja alueittain, Suunnittelu- ja tutkimuspalvelut Pekka Lith, 2004.
Päivitetty 27.10.2004