Julkaistu: 16.5.2003

Toukokuun työttömistä lähes puolet on opiskelijoita

Vuositasolla vaikutus työttömyysasteeseen 1,5 - 1,7 prosenttiyksikköä

Opiskelijat vaikuttavat työllisyyslukuihin aiempaa enemmän. Kyse ei ole tilastoilmiöstä vaan todellisuudesta, jonka nykyinen työvoimatutkimus tuo esiin.

Miten opiskelijat vaikuttavat työttömyyslukuihin Suomessa ja vertailuun muitten EU-maiden kanssa? Tilastokeskuksen raportin mukaan opiskelijoiden mukanaolo merkitsee keskimäärin vuositasolla noin 1,5 - 1,7 prosenttiyksikköä työttömyysasteessa. Jos laskelmiin ei otettaisi niitä työttömiä, jotka ovat pääasialliselta toiminnaltaan opiskelijoita, päädyttäisiin tuon verran alempaan työttömyyslukuun.

Alle 25-vuotiaiden työllisyys ja työttömyys EU- maissa vuonna 2001, 2. vuosineljännes

  Työllisyysaste Työttömyysaste
Belgia 28,5 15,3
Tanska 61,7 8,3
Saksa 46,5 7,8
Kreikka 26,0 28,0
Espanja 33,2 20,7
Ranska 29,3 18,0
Irlanti 47,0 6,1
Italia 26,2 27,8
Luxemburg 32,3 7,3
Alankomaat 70,4 4,4
Itävalta 51,4 6,0
Portugali 43,4 8,8
Suomi 46,2 26,2
Ruotsi 36,9 9,2
Iso-Britannia 55,6 10,3
EU-15 yhteensä 40,4 14,0
Lähde: Eurostat (2002)

Opiskelijat kuitenkin tulee ottaa lukuun; he ovat merkittävä osa myös työllisestä työvoimasta. Esimerkiksi vuonna 2002 kaikista työllisistä oli noin 5 prosenttia pääasialliselta toiminnaltaan opiskelijoita.

Henkilöitä, jotka ilmoittavat pääasialliseksi toiminnakseen opiskelun, on työllisinä ja työttöminä läpi koko vuoden. Suomessa opiskelijoiden osuus työttömistä on erityisen suuri toukokuussa, jolloin heitä on peräti 40 prosenttia työttömistä. Muina vuodenaikoina on 5 - 15 prosenttia työttömistä ilmoittanut pääasialliseksi toiminnakseen opiskelun.

Työtä hakeva on työtön vaikka opiskelisikin

Suomen työttömyystiedot EU:n tilastoissa ovat peräisin Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksesta, jossa haastatellaan kuukausittain 12 000 hengen otos Suomen 15-74-vuotiaasta väestöstä. Työvoimatutkimuksia tehdään kaikissa jäsenmaissa EU-säännösten mukaisesti.

Työllisyyden ja työttömyyden määritelmät perustuvat kansainvälisen työjärjestön ILO:n päätöksiin. Työvoimatilastojen tarkoitus on mitata taloudellisesti aktiivista väestöä, käytettävissä olevaa ja käyttämätöntä työaikaa sekä inhimillisten voimavarojen vaikutusta talouteen ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Taloudellisesti aktiiviseen väestöön luetaan kaikki, jotka tarjoavat työtään tuotteiden ja palvelujen tuotantoon.

Työllisiä ovat kaikki työiän saavuttaneet henkilöt, jotka tutkimusajankohtana tekivät jonkin verran työtä. Työllisiin luetaan sekä palkansaajat että yrittäjät, jotka tutkimusajankohtana olivat työssä saaden palkkaa tai luontaisetua. Työllisiin luetaan myös ne työstä poissaolleet, joilla on työpaikka. Käytännössä "jonkin verran" työtä voi tarkoittaa vähintään yhden tunnin työtä viikossa. Opiskelijat, kotityötä tekevät ja muut, joille ansiotyö ei ole pääasiallista toimintaa, tulee lukea työllisiin samoin kriteerein kuin muutkin.

Työttömiä ovat tietyn iän saavuttaneet henkilöt, jotka tutkimusajankohtana ovat a) työtä vailla, eivät siis työllisiä; b) ovat työhön käytettävissä ja c) ovat hakeneet palkkatyötä tai aikovat yrittäjiksi. Opiskelijatkin voivat olla työttömiä, jos he täyttävät edellä mainitut ehdot.

Työvoimaan kuulumattomaan väestöön luetaan ne työikäiset, jotka eivät ole työttömiä tai työllisiä tutkimusviikon aikana.

Vain itse tietää tekemisensä

Ennen vuotta 1997 työvoimatutkimuksessa saatiin opiskelijoista hyvin vähän erillistä informaatiota uuteen tilastointiin verrattuna. Opiskelijoiden työttömyyteen liittyvät rajoitukset oli aikaisemmin annettu vain haastatteluohjeissa. Esimerkiksi lukiolaista ei hyväksytty lukuvuoden aikana työttömäksi, mutta kylläkin lomien aikana. Muut opiskelijat voitiin tilastoida työttömiksi, jos he täyttivät työttömän määritelmän silloiset ehdot. Täyttäessään ILO:n suositusten mukaiset ehdot kaikki opiskelijat saattoivat kirjautua työllisiksi sekä vanhassa että uudessa tutkimuksessa.

Vanhassa tutkimuksessa selvitettiin heti haastattelun alussa henkilön työllisyys tai työttömyys. Muilta kuin työllisiltä ja työttömiltä kysyttiin muu toiminta, kuten se oliko vastaaja opiskelija tai vaikkapa eläkkeellä. Tietoa vastaajan oman arvion mukaisesta pääasiallisesta toiminnasta ei tuolloin kysytty ollenkaan. Tietoa siitä, oliko vastaaja pääasialliselta toiminnaltaan opiskelija, ei siis tallentunut aineistoihin.

Kun työvoimatutkimusta vuonna 1997 uudistettiin, uutena kysymyksenä lisättiin 'pääasiallinen toiminta', jonka vastaaja itse arvioi. Vaihtoehtoja ovat muun muassa työllinen, työtön, opiskelija, eläkkeellä, pysyvästi työkyvytön tai kotityötä tekevä. On huomattava, että vaikka henkilö katsoo pääasialliseksi toiminnakseen opiskelun, hän voi silti olla työtön tai työllinen.

Sellaista tietoa, jossa työttömistä on poistettu henkilöt, jotka ilmoittavat pääasialliseksi toiminnakseen opiskelun, on saatavissa vasta vuoden 1997 alusta. Vuonna 1997 tapahtunut tilastoidun työttömyyden tasomuutos, joka johtui osittain opiskelijoidenkin tilastoinnin muutoksesta, koski silloin vain osaa opiskelijoista. Opiskelijoita koskeneen muutoksen vaikutuksen työttömyyslukuihin on arvioitu olleen noin 14 000 vuonna 1996. Uuden, vuoden 1997 alusta kysytyn tiedon perusteella työttömissä oli vuositasolla 2002 noin 47 000 sellaista henkilöä, jotka ilmoittavat, että heidän pääasiallinen toimintansa on opiskelu.

Opiskelijat mukana muissakin EU-maissa

Työssäkäyvät opiskelijat luetaan työvoimatutkimuksissa työllisiin. EU:ssa keskimäärin 40 prosenttia nuorista oli työllisiä vuonna 2001. Suomalaisten 15-24-vuotiaiden nuorten työllisyysaste oli lähes sama eli eurooppalaista keskitasoa. Yleisintä nuorten työssäkäynti on Alankomaissa, jossa lähes 70 prosenttia nuorista on työssä.

Muissakin EU-maissa opiskelijat luetaan työttömiksi, jos he täyttävät työvoimatutkimuksen työttömyyden kriteerit. Maille myönnetyistä EU-suositusten poikkeamista opiskelijoiden työttömyyteen voivat vaikuttaa ne, jotka koskevat ikärajaa, työhön käytettävissä oloa, työvoimaviranomaisten soveltamia rekisteröitymissääntöjä sekä työn haluamista. Työvoimatutkimuksen alaikäraja on 16 vuotta Espanjassa, Ruotsissa ja Iso-Britanniassa, kun alaikäraja on muissa jäsenmaissa 15 vuotta.

Työmarkkinat vetäneet nuoria

Suomessa 1990-luvun alussa työttömyyden voimakas kasvu ja avoimien työpaikkojen puute vähensivät nuorten hakeutumista työmarkkinoille. Työvoiman ulkopuolelle siirtyi runsaasti työmarkkinoilla aiemmin aktiivisesti toiminutta väestöä - työvoimareservit täyttyivät. Työvoimaan kuulumattomien määrä kasvoi runsaalla 200 000 hengellä. Myöhemmin laman hellitettyä työvoimareservitkin alkoivat purkautua.

Työvoimaosuus on työvoimaan (työlliset ja työttömät) kuuluvien prosenttiosuus työikäisestä 15-74-vuotiaasta väestöstä. Työvoimaosuuden muutoksista voidaan arvioida esimerkiksi opiskelijoiden halukkuutta olla työmarkkinoiden käytettävissä. Työvoimaosuus aleni 1990-luvun alussa erityisesti nuorten kohdalla (ks. kuvio). Alle 25-vuotiaiden työvoimaosuus laski yli 15 prosenttiyksikköä 1990-luvun puoliväliin mennessä. Työpaikkojen puuttuessa siirryttiin merkittävässä määrin opiskelemaan.

Työvoimaosuus ikäryhmittäin vuosina 1989-2002

kuva

Lamasta toipumisen jälkeen työvoiman kysyntä on kohdistunut erityisesti paitsi koulutusta saaneisiin, myös nuorimpiin ikäryhmiin. Muutos korostui 1990-luvun loppua kohti, mikä näkyi nuorten työvoimaosuuden voimakkaana kasvuna. Vuoteen 2000 mennessä 15-24-vuotiaiden työvoimaosuus nousi yli 50 prosenttiin. Vuonna 2002 oli 15-24-vuotiaiden työvoimaosuus 49,9 prosenttia.

Työvoimareservejä kartoitettaessa on havaittu, että opiskelijat muodostavat Suomessa työvoimatutkimuksessa toiseksi suurimman reservin työttömien jälkeen. Osaltaan nuorten työvoiman tarjonnan kasvu eli aktiivisuus työmarkkinoilla voisi selittää sitä, miksi työttömyys on Suomessa laskenut odotettua hitaammin 1990-luvun loppuun mennessä. Tästä tarvitaan kuitenkin lisätutkimusta.

Lähde: Opiskelijoiden työttömyys ja työllisyys Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan -raportti. Tilastokeskus. Tarkemmat tiedot seuraavalla sivulla.

Kauppa ja ravitsemusala työllistävät opiskelijoita


Päivitetty 16.5.2003

Lisätietoja:
sähköposti: tietoaika@tilastokeskus.fi