Tietoaika: Maaliskuu 1998

Sisältö

  • Relander: Talouden emu-kunnosta ei jäänyt epäselvyyttä
  • Tietoa tiedosta
    Ly-tunnus maatalouden, liikkeen- ja
    ammatinharjoittajille
    Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto Tampereelle
    Tietomessut laadullinen menestys
  • Aallon harjalla ja sen jälkeen
    Atk-palveluista puuttuvat keskisuuret yritykset
    USA hallitsee atk-maailman markkinoita
  • Sosiaalimenot tasoittavat valtion
    rahavirtojen aluejakoa
  • Kodinhoitotyö ja telealan ammatit kasvaneet 90-luvulla
  • Paranisiko työllisyys työttömiä naittamalla?
  • Koti viitoittaa opintien
  • Ruotsin valtakunnan väestönmuutostaulut
    kelpaavat yhä tutkimuksen pohjaksi
  • Kotimaan katsaus
    BKT kasvoi huippuvauhdilla
    EMU-rima ylittyi selvällä marginaalilla
    Teollisuustuotanto kasvoi 8,2 % vuodesta
    1996 viime vuoteen
    Puukauppa jatkui vilkkaana tammikuussa
    Liike- ja toimistorakentamiseen paljon lupia
    viime vuonna
    Tuloerot kasvussa
    Kulutus toipuu
    Kaupassa neljäs kasvun vuosi
    Palvelut, metsä, metalli ja rakentaminen
    työllistivät
    Ravinto kallistui vuodessa 3,1 %
    Työkuolemia yksi viikossa
    Espoo yli 200 000:n
  • Kansainvälinen katsaus
    Sääkatastrofien vahingot ennätystasolla
    Lentoliikenteen päästöt nousukiidossa
    Pohjois-Korealla suurimmat sotilasmenot
    EU-naiset miesten ohi koulutuksessa
    Miehet satsaavat viihteeseen Ruotsissa
  • Kuuselan kuviot
    Viestituloksen takana välinevalinta

    Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja

    Talouden emu-kunnosta ei jäänyt epäselvyyttä

    Suomen viime vuoden talousluvut olivat lähes kokonaisuudessaan huippuluokkaa verrattiinpa niitä kansainvälisesti tai omaan historialliseen kehitykseemme.

    Talouden viime vuosien nopea tervehtyminen on taas kerran osoitus suomalaisten selviytymiskyvystä vaikeina aikoina. Lamavuosina löytyi se yhteisymmärrys, joka kantaa nyt hedelmää. Tuskin mikään muu markkinatalous on kokenut vastaavansuuruisia muutoksia taloutensa perusrakenteissa kuin mitä Suomessa viime vuosina on koettu. Kansantalous ja sen talousyksiköt ovat osoittaneet uskomatonta sopeutumiskykyä näihin kysynnän ja tarjonnan rakennemuutoksiin.

    Kansantalouden kokonaisuus pysyi viime vuonna hyvin hallinnassa, vaikka bruttokansantuote ja työllisyys kasvoivat selvästi ennustettua enemmän. Yleensä tämänsuuntaiset ennustevirheet tuovat negatiivisia yllätyksiä talouden ulkoiseen tasapainoon. Nyt näin ei käynyt; inflaatio oli ennakoitua hitaampaa ja vaihtotaseylijäämä kohosi ennätyskorkeaksi. Tulopolitiikan muutosta kuvaa se, että neljän voimakkaan kasvuvuoden jälkeen palkansaajien reaaliansiot jopa hieman alenivat viime vuoden loppuneljänneksellä vuoden takaisesta. Myös julkisen sektorin alijäämä ja velka jäivät pelättyä pienemmiksi. Taloutemme EMU-kunnosta ei ole jäänyt epäselvyyttä.

    Kansantalouden vakauttamiselle ja elpymiselle asetetut tavoitteet ovat kutakuinkin toteutuneet. Esimerkiksi muutaman vuoden takaisen Matti Pekkasen työllisyystyöryhmän tavoiteasettelua 5 prosentin bkt-kasvuineen ja työttömyyden alentamistavoitteineen pidettiin lähes yksimielisesti ylioptimistisena. Samaa mieltä kokonaistuotannon kasvuarvioista olin itsekin, on tunnustettava. Neljän viime vuoden bkt-kasvu on kuitenkin yltänyt keskimäärin 4,8 prosenttiin ja myös työttömyyden puolittumisura läheni viime vuonna. Talouden reaalipuolen nykyrakenteet korjaavat jatkuessaan nopeasti myös velkaongelman. Vuoden 1997 vaihtotaseylijäämillä kansantalouden ulkomainen korollinen nettovelka tulisi hoidetuksi vajaassa viidessä vuodessa.

    Hyvät ajat eivät kestä ikuisesti. Nousukautta on Suomessa jatkunut yli neljä ja puoli vuotta, mikä lähentelee jo aikaisempien suhdannenousujen pituutta. Tulevaisuus on aina epävarmaa ja Aasian kriisi varjostaa myös teollisuusmaiden talousnäkymiä. Toisaalta Euroopan talouksien elpyminen on vasta käynnistynyt. Suomen kilpailukyky on kunnossa ja vientirakenteet monipuolistuneet. Pirua ei kannata maalata seinälle.

    Kovasti etsimällä Suomen talousluvuista voi toki löytää myös sudenkuoppia. Eräs sellainen on yritysten edelleen hämmästyttävän alhainen riskinottohalukkuus. Rahoitusrakenteiden tervehtyminen ja mittava vaihtotaseylijäämä ovat ratkaisevasti investointien vähäisyyden seurausta. Viime vuonna kansantalouden investointiaste hieman nousi kotitalouksien asuntorakentamisen sekä toimisto- ja liikehuoneistorakentamisen elpyessä. Kone- ja laiteinvestointien kasvu jäi kuitenkin vähäiseksi ja esimerkiksi teollisuuden investoinnit ilmeisesti supistuivat. Tuottavuuden kasvurajat alkavat varmasti jo olla lähellä.

    Toinen sudenkuoppa liittyy talouden ja muun yhteiskunnan välisiin kytkentöihin. Tuoreimmat tilastotiedot ovat viitanneet tulonjaon tuntuviin muutoksiin, tuloerojen kasvuun ja myös alueellisten kehityserojen kärjistymiseen. Tämänsuuntainen kehitys voi murentaa pohjaa siltä yhteisymmärrykseltä, joka pitkälti selittää viime vuosien taloudellisen menestymisen.