Tietoaika: Tammikuu 2000
Sisältö
- eStatistics
- Kuinka voi suomalainen?
Sähköistä palvelua ja kauppaa tilastoilla - Naisten vaikea valinta
- Totuus 90-luvun muuttoaallosta
- Ympäristökustannukset seurantaan paremmin ja helpommin
- Atk-palvelualan vientiodotukset korkealla
- Koulutus elämänkulkujen määrittäjänä
- Ovi avoinna tekniikan, tiukassa kulttuurin aloille
- Tietoaika 1999 sisällys
- Kotimaan katsaus
Tutkimukseen panostetaan yhä enemmän
Tuotannon kasvu hidastui
Vakuutusala heiluttaa bkt:ta
Tajuntateollisuus laajenee
Puu- ja paperiteollisuus vauhdissa
Liikevaihto kasvoi teollisuudessa ja rakentamisessa
Palvelualat tasaisessa kasvussa
Talouteen luotetaan, inflaatiota ennakoidaan
Työllisiä 78 000 lisää
Tulot ja tuloerot kasvoivat
Inflaatio kiihtyi 2 prosenttiin
Tuonti kallistui rajusti
Maassamuutto kasvoi edelleen mutta hitaammin
Suomi veti jenkkejä - Kansainvälinen katsaus
EU kasvoi vajaalla miljoonalla - valtaosin muuttoliikkeestä
Euroalueen työttömyys pysyi alle 10 prosentissa...inflaatio kiihtyi
Lämpimin vuosikymmen ja vuosisata tuhanteen vuoteen
Nälkäkatastrofit jo enimmiltään ihmisten aiheuttamia - Kuuselan kuviot
Tekstit tekevät kuvion
Tietoaika 1/2000 pdf-muodossa (840 kt)
Timo Relander, Tilastokeskuksen pääjohtaja
eStatistics
Viime vuosituhannen viimeiset vuodet olivat poikkeuksellisen nopean tietoteknisen kehityksen aikaa. Tämä kehitys on muuttanut merkittävästi myös tilastojen tuottamisen toimintaympäristöä. Eräänä symbolina tästä kehityksestä on e-kirjaimen uusi käyttötapa; tiedotusvälineissä kohtaa uusia termejä kuten eBusiness, eCommerce, eGovernment ja jopa eLife.
Jo mikrotietokoneiden tulo merkitsi suuria muutoksia ja haasteita. Vasta Internet näyttää kuitenkin tuovan tulleessaan ratkaisevan muutoksen ja mobiilitekniikka uusine WAP-palveluineen tuo siihen vielä oman lisänsä. Suomi on tässä kehityksessä vahvasti mukana. Tilastot osoittavat, että olemme kärjessä esimerkiksi matkapuhelimien ja Internet-yhteyksien määrässä sekä maksuliikenteen automatisoinnissa.
Muutoksen syvällisyys sekä liiketoiminnalle että kansalaisten elämälle havaittiin jo viime vuosikymmenen alkupuolella. Muutoksen vauhdittamiseksi on laadittu strategioita ja kehittämisohjelmia sekä käynnistetty hankkeita ja uusia palveluita. On alettu puhua – monien mielestä tosin harhaan johtavasti – tietoyhteiskunnasta ja myös uudesta taloudesta tai digitaalitaloudesta.
Esimerkiksi EU:ssa tietoyhteiskunnan kehittämislinjauksia on valmisteltu jo pitkään. Hyvin tunnettu ns. Bangemannin raportti valmistui vuonna 1994. Uusin linjaus on komission joulukuussa 1999 julkistama eEurope-aloite (eEurope – An Information Society for All). Eurooppalaista kehitystä on vauhditettu mm. tutkimuksen ja kehittämisen puiteohjelmilla ja nk. IDA-ohjelmalla. Nämä ohjelmat ovat olleet merkittäviä myös Euroopan tilastojärjestelmää kehitettäessä.
Suomen ensimmäinen tietoyhteiskuntastrategia valmistui 1990-luvun puolivälissä ja sen päivitysversio on loppuvuodelta 1998. Laaja-alainen tietoyhteiskunta-asioiden neuvottelukunta on asetettu koordinoimaan strategian toteuttamista. Uudella lainsäädännöllä on luotu edellytyksiä tietoyhteiskunnan toimintojen kehittämiselle. Hallituksen periaatepäätös sähköisestä asioinnista vuodelta 1998 on osaltaan vauhdittanut julkisten palvelujen kehittämistä. Merkittävä virstanpylväs oli turvallisen asioinnin mahdollistavan sähköisen henkilökortin lanseeraus ensimmäisenä maailmassa viime joulukuussa.
Tilastokeskus on vahvasti mukana tässä kehityksessä. Toiminnan kehittäminen tietoverkkoihin pohjautuvaksi on keskeinen linjauksemme. Www-palvelumme täyttää pian viisi vuotta. Sekä maksullisia että maksuttomia Internet-palveluja on kehitetty ripeästi. Eräänä esimerkkinä on tietokantajärjestelmän (StatFin) uudistaminen. Viime vuonna otimme käyttöön myös elektronisen kauppapaikan ja uuden asiakaspalautejärjestelmän. Suomen kehittynyt rekisterijärjestelmä luo hyvän perustan tietojen tehokkaalle keruulle. Sen avulla Tilastokeskus saa muiden organisaatioiden kerääminä ja valmiiksi konekielisinä noin 95 prosenttia tilastojen perustiedoista. Esimerkiksi vuosikymmen sitten siirryimme toisena maana maailmassa lomakkeettomaan väestölaskentaan, joka vähensi väestölaskennan kustannuksia murto-osaan aikaisemmasta.
Suoran tiedonkeruun kehittäminen sähköiseen tiedonsiirtoon perustuvaksi on hyvässä vauhdissa. Olemme mukana mm. Euroopan unionin TELER- ja METER-hankkeissa, joissa sähköistä tiedonkeruuta kehitetään. Kansallisella TYVI-projektilla on vastaavat koko hallintoa koskevat tavoitteet. Keskeisenä tavoitteena on yritysten tiedonantotaakan alentaminen.
Asiakkaat ovat ottaneet varsin positiivisesti vastaan Tilastokeskuksen siirtymisen eStatistics-aikaan. Tuoreen asiakastyytyväisyystutkimuksen mukaan Tilastokeskuksen yleisarvosana nousi viime vuonna. Asiakkaiden tyytyväisyys palveluun on lisääntynyt ja tilastotuotannon myöhästymiset ja virheet ovat vähentyneet merkittävästi.