Venäjän keisarikunnan tilastot Tilastokirjaston kokoelmissa
Tilastokirjastolla on merkittävä kokoelma Venäjän keisarikunnan tilastoja Suomen autonomian ajalta. Venäjän keisarikuntaan kuuluivat autonomisina suurruhtinaskuntina Puola, Viro, Latvia, Liettua ja Suomi. Venäjän keisarikunnan viranomaisten kokoamien tilastojen lisäksi Tilastokirjaston kokoelmista löytyy näistä maista myös niiden omien viranomaisten laatimia tilastoja.
Venäjän valtakunnan tilastotoimi alkoi 1800-luvun alkupuolella. Sisäasiainministeriö vaati kiertokirjeessään kuvernööreiltä erilaisia tilastotietoja. Kuvernementtien tilastokomiteat keräsivät kuvernöörien vuosikertomuksiin tarvittavia tietoja - esimerkiksi alueen maatalouden sadoista.
Ensimmäiset painetut tilastot ilmestyivät Venäjällä 1800-luvun puolivälin jälkeen. Keisarikunnan ensimmäinen ja ainoaksi jäänyt laaja väestölaskenta toimeenpantiin vuonna 1897. Se julkaistiin aihealueittain kuvernementtijakoa noudattaen.
Yleistilastot
1800-luvulla ja 1900-luvun alussa ilmestyi yleistilastoja erilaisten kalentereiden muodossa. Tilastokirjaston kokoelmissa on Russkij kalendar A. Suvorina (vanhin vuodelta 1886). Tilastosarja Statistika Rossijskoj imperii (= Statistique de l' empire de Russie) on Tilastokirjastossa hajautettu eri hyllyluokkiin sisällön mukaan. Sarjasta löytyy esimerkiksi väestötilastoja ja tietoja sotavelvollisuuden suorittamisesta Venäjän armeijassa.
Erikoistilastot
Venäjän keisarikunnan vanhimmat oikeustilastot Tilastokirjaston kokoelmissa ovat vuodelta 1888. Ne on laadittu huolellisesti ja kattavat koko silloisen Venäjän alueen Pietarista Vladivostokiin.
Venäjän kansantaloustaloustilastot löytyvät kokoelmista vuodesta 1898 lähtien. Kokoelmissa ovat hyvin edustettuina myös teollisuuden, ulkomaankaupan ja rajakaupan tilastot.
Ulkomaankauppatilastot (Obzor vneshnej torgovli Rossii) alkavat jo vuodesta 1870, mutta kokoelman sarja on epätäydellinen. Kauppatilastoja alkoi ilmestyä keisarikunnan ensimmäisenä teollistumiskautena. Nuorimmat tilastot koskevat teollisuutta ja kauppaa (Promyshlennost' i torgovlja 1908-1910, 1911-1917). Varhaisin läntistä rajakauppaa kuvaava tilasto on vuodelta 1884 (Vneshnjaja torgovlja po Evropejskoj granice 1909-1915, 1917).
Venäjän liikenneministeriö julkaisi omia tilastojaan (Statisticheskij sbornik ministerstva putej soobshtshenija). Näissä tilastoissa on erikseen tiedot sisävesiliikenteestä, joka käsittää Venäjän suurten jokien (Volga, Dnepr) lisäksi muun muassa Puolan Wisla-joen ja Vilnan kaupungin vesiliikenteen.
Erillisistä rautatietilastoista voi lukea vaikkapa yksityiskohtaisia tilastotietoja Varsova-Wien -rautatiestä.
Finanssitilastot Venäjän keisarikunnan ajalta ovat moninaiset. Kokoelmissa on erilaisten venäläisten luottolaitosten tilastoja, mm. valtion säästökassojen (Ochet gosudarstvennyh sberegatel'nyh kass) ja eräiden muiden pankkilaitosten tilikertomukset, mm. Gosudarstvennyj dvorjanskij zemel'nyj bank -pankin 1890-luvun lopulta vuoteen 1905) sekä paikallisten luottolaitosten tilastoja Pultavasta, Tbilisistä, Vilnasta.
Tilastokirjaston tsaarin aikainen venäläinen kokoelma sisältää myös erilaisia maatalous-, metsä- ja satotilastoja.
Aluetilastot
Tilastokirjaston kokoelmassa on aluetilastoja mm. Siperian Arkangelista, kaviaaria tuottavasta Astrahanista, tataarien asuttamasta Kazanista, Baltian pääkaupungeista sekä tietysti Venäjän suurkaupungeista Pietarista ja Moskovasta.
Moskovasta on lähinnä tilastollisia vuosikirjoja, mutta silloisesta pääkaupungista Pietarista löytyy kuukausi- ja viikkokatsauksia vuosilta 1908-1914.
Baltian aluetilastoista mainittakoon Liivinmaan läänien tilastot vuosilta 1889-1905 (Spravochnaja knizhka Lifljandskoj gubernij) sekä Tallinnan (Revalin) kaupan ja merenkulun tilastot, jotka ovat saksankielisiä (Handel und Schiffart).
Ukrainan aluetilastoja on kokoelmassa 1890-luvulta lähtien. Tilastot ovat yleensä venäjänkielisiä, mutta ajan tavan mukaisesti julkaisujen nimekkeet ja päätaulukot on usein esitetty venäjän ohella ranskaksi. Baltian aluetilastot ovat usein saksankielisiä.
Vuosisadan alussa, lokakuun vallankumoukseen asti, myös Venäjän ulkopuolella julkaistiin tilastollisia vuosikirjoja Venäjän oloista; kirjastossa on esimerkiksi brittiläinen The Russian Yearbook vuosilta 1912-1916.
Aineiston käyttö
Aineistoa saa ainoastaan lukusalikäyttöön. Siitä voi ottaa tai tilata valokopioita, ks. palveluhinnasto.
Kokoelma on luetteloitu paperikorteille, joten julkaisut eivät löydy kirjaston TILDA -tietokannasta.
Päivitetty 1.4.2005
Tilastokirjasto 
Puhelin (09) 1734 2220 Avoinna ma-pe klo 10.00-16.15. Tietopalvelu puhelimitse ma-pe 8.00-16.15.
Vaihde (09) 17 341