Polttoaineluokitus 2010
Polttoainenimikkeiden ja muiden energialähteiden määritelmät
2010
Öljyt
111 Kaasut
- 1111 Jalostamokaasu
- Jalostamokaasu on öljynjalostusprosessista talteenotettua
energialähteenä käytettävää kaasua. Lisäksi luokkaan sisältyvät
polttokaasut petrokemian teollisuudesta.
- 1112 Nestekaasu
- Nestekaasu on propaania, butaania tai näiden seosta.
112 Kevyet öljyt
- 1121 Teollisuusbensiini
- Teollisuusbensiini on kevyttisle, jonka käyttö energianlähteenä
on vähäistä. Sitä käytetään yleensä liuottimena tai syöttöaineena
kemianteollisuudessa.
- 1122 Moottoribensiini
- 1123 Lentobensiini
- Lentobensiini on pienkoneisiin suunniteltu erikoistuote.
113 Keskiraskaat öljyt
- 1131 Lentopetroli
- Lentopetrolia käytetään lentokoneiden suihkuturbiinien
polttoaineena.
- 1132 Muut petrolit
- Muihin petroleihin sisältyvät mm. moottoripetroli, valopetroli
ja lämmityspetroli.
- 1133 Dieselöljy
- Dieselöljy on dieselmoottoreiden polttoainetta, jonka
yleisimpiä käyttökohteita ovat kuorma-, linja- ja pakettiautot sekä
osa henkilöautoista.
- 1134 Kevyt polttoöljy
- Kevyt polttoöljy on keskitisle, jota käytetään etenkin omakoti-
ja muiden pienkiinteistöjen öljylämmityksessä, teollisuuden
kuivaus-, sulatus- ja polttouunien ja erilaisten lämmitys- ja
kuivauslaitteiden polttoaineena. Kevyttä polttoöljyä myydään useita
eri laatuja eri tuotenimikkeillä. Dieselöljy, kevyt polttoöljy ja
moottoripolttoöljy kuuluvat kaasuöljyihin. Kevyen polttoöljyn
sallittu rikkipitoisuus on enintään 0,1 painoprosenttia. Suomessa
kevyeen polttoöljyyn on lisätty tunnistusainetta (punaista väriä)
sen erottamiseksi dieselöljystä. Mikäli polttoöljyn mukana oleva
bioöljy raportoidaan erikseen, ilmoitetaan se luokassa 322
Nestemäiset polttoaineet.
- 1135 Moottoripolttoöljy
- Moottoripolttoöljy on liikkuvien työkoneiden dieselmoottoreissa
käytettäväksi soveltuva polttoaine. Se on dieselöljyä, joka on
värjäämällä merkitty lievemmin verotetuksi öljyksi.
Moottoripolttoöljyssä rikkipitoisuus on enintään 50 mg/kg.
- 1139 Muut keskiraskaat öljyt
- Muihin keskiraskaisiin öljyihin luetaan kuuluvaksi kevyttä
polttoöljyä vastaavat erikoistuotteet.
114 Raskaat öljyt
- Raskas polttoöljy on raakaöljyn tislautumattomasta jakeesta
valmistettu polttoöljy, jota käytetään suurten
öljylämmityslaitosten ja voimaloiden, teollisuuden sulatus- ja
polttouunien sekä laivojen ja dieselvoimaloiden polttoaineena.
- 1141 Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus < 1 %
- 1142 Raskas polttoöljy, rikkipitoisuus > 1
%
- 1143 Muut raskaat öljyt
- Muihin raskaisiin öljyihin luetaan kuuluvaksi erikoistuotteet
kuten esimerkiksi erikoisraskas pohjaöljy (ERP) ja muut
pohjaöljyt.
115 Öljykoksi
- Sisältää öljystä tislaamalla valmistetun koksin sekä
katalyyttisen krakkauksessa syntyneen FCC- ja TCC-koksin.
116 Kierrätys- ja jäteöljyt
- Öljymäärät, jotka on palautettu käytöstä mahdollisen
puhdistuksen jälkeen ja hyödynnetään energialähteenä.
119 Muut öljytuotteet
- Tähän luokkaan kuuluvat muihin luokkiin kuulumattomat
öljytuotteet kuten esimerkiksi raskaasta polttoöljystä tuotettu
prosessikaasu. Ilmoittakaa, mitä öljytuotteita on raportoitu tässä
ryhmässä.
Hiili
121 Kivihiili
- Kivihiili on kiinteää orgaanista fossiilista polttoainetta,
jonka tehollinen lämpöarvo on yli 24 MJ/kg tuhkattomassa
aineessa. Kivihiililaadut luokitellaan pääasiassa haihtuvien
aineiden määrän ja lämpöarvon perusteella.
- 1211 Antrasiitti
- Antrasiitti on geologiselta iältään vanhin ja pisimmälle
kehittynyt kivihiililaatu, jonka haihtuvien aineiden pitoisuus on
alhainen. Antrasiitin lämpöarvo on suurin n. 33 MJ/kg.
- 1212 Kivihiili, bituminen
- Sisältää lämpöarvoltaan vähintään 24 MJ/kg olevat
hiililaadut poislukien antrasiitti.
122 Muu hiili
- 1221 Puolibituminen hiili, ruskohiili
- Ruskohiili on geologiselta iältään nuori hiili. Se on vähemmän
hiiltynyttä kuin kivihiili, mutta sisältää enemmän haihtuvia
komponentteja kuten vetyä ja happea. Ruskohiilen lämpöarvo on alle
24 MJ/kg.
- 1222 Hiilibriketit
- Määrätyn kokoisia paloja, jotka valmistetaan kivihiilestä
lisäämällä sidosaineita.
- 1228 Hiiliterva
- Koksin valmistuksen yhteydessä kivihiilestä muodostuva
terva.
- 1229 Muu erittelemätön hiili
- Muu kuin edellä mainittuihin luokkiin kuuluva hiili.
Ilmoittakaa, mitä hiilituotetta on polttoaineena käytetty.
123 Koksi
- Koksi on kivihiilestä kuivatislaamalla valmistettu polttoaine.
Luokkaan sisältyy myös puolikoksi.
124 Koksikaasu
- Koksin valmistuksesta sivutuotteena saatavaa vetyä ja kevyitä
hiilivetyjä sisältävää kaasua. Kaasua käytetään energialähteenä
koksaamoilla sekä muualla rauta- ja terästeollisuudessa.
125 Masuunikaasu
- Masuunissa syntyvää masuunikaasua, joka puhdistuksen jälkeen
käytetään polttoaineena lämmittämiseen ja energian tuotantoon.
Tähän samaan luokkaan sisällytetään masuunikaasuun rinnastettava
CO-kaasu.
Maakaasu
131 Maakaasu
- Maakaasu sisältää pääasiassa metaania ja jonkun verran muita
kevyitä hiilivetyjä. Maakaasua käytetään energialähteenä
teollisuudessa ja energiantuotannossa. Maakaasua voidaan käyttää
myös liikenteen polttoaineena sekä raaka-aineena vedyn
tuotannossa.
Turve
- Turve on suokasvien hitaan maatumisen seurauksena syntynyttä,
epätäydellisesti hajonnutta maalajia, joka on varastoitunut
kasvupaikalleen erittäin märissä olosuhteissa. Turvetta käytetään
polttoaineena kuivaamisen jälkeen. Turpeen seassa oleva liekopuu
lasketaan osaksi turvetta. Jos turpeen joukkoon on lisätty puuta
tai muuta polttoainetta, ilmoitetaan kukin polttoaine
erikseen.
211 Jyrsinturve
- Jyrsinturve on kuivatun suon pinnasta jyrsittyä hienojakoista
jauhetta. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus 40-50 %,
lämpöarvo 9-11 GJ/t.
212 Palaturve
- Palaturve on suon pinnasta erotettua paloiksi puristettua
turvetta. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus 35-40 %,
lämpöarvo 11-13 GJ/t.
213 Turvepelletit ja -briketit
- Turvepelletit ja -briketit ovat kuivatusta turvejauheesta
puristamalla valmistettua polttoainetta. Tyypillisiä ominaisuuksia
käyttötilassa: kosteus 5-10 %, lämpöarvo 17-21 GJ/t.
Biomassa
311 Metsäpolttoaine, puu
- Sisältää metsästä, pakettipellolta tai energiapuuviljelmältä
tms. energiakäyttöön korjatun ja kerätyn puun.
- 3111 Halot, rangat ja pilkkeet
- Pilkkeiden raaka-aineena on halko (yleensä 1 metrin pituinen)
tai karsittu ranka. Pilke on katkottu ja halottu uunivalmis
polttopuu, jota käytetään kotitalouksien puulla lämmitettävissä
laitteissa, kuten liesissä, takoissa ja
keskuslämmitysjärjestelmissä. Tyypillisiä ominaisuuksia
käyttötilassa: kosteus 20-25 %, lämpöarvo 13-15 GJ/t.
- 3112 Kokopuu- tai rankahake
- Karsitusta runkopuusta tai puun koko maanpäällisestä
biomassasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake. Tyypillisiä
ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus 40-55 %, lämpöarvo 7-11
GJ/t.
- 3113 Metsätähdehake tai -murske
- Ainespuun korjuun jälkeen oksista ja latvuksista viheraineineen
tehty hake tai murske. Sisältää myös risutukeista tai kannoista
valmistetun hakkeen tai murskeen. Tyypillisiä ominaisuuksia
käyttötilassa: kosteus 40-60 %, lämpöarvo 6-11 GJ/t.
312 Teollisuuden puutähde
- Puunjalostusteollisuudessa tai muussa teollisuudessa syntyvä
energialähteenä käytettävä puutähde tai -sivutuote.
- 3121 Kuori
- Ainespuusta eri kuorintatekniikoilla syntyvä kuoritähde.
Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa: kosteus 45-65 %, lämpöarvo
5-11 GJ/t.
- 3122 Sahanpuru, kutterilastut ym. purut
- Sahauksessa ja puutavaran höyläyksessä tai hionnassa syntyvät
tähteet. Sisältää myös puupölyn. Tyypillisiä ominaisuuksia
käyttötilassa: sahanpuru - kosteus 45-60 %, lämpöarvo 6-10 GJ/t;
kutterilastu ja hiontapöly - kosteus 5-15 %, lämpöarvo 16-18
GJ/t.
- 3123 Puutähdehake tai -murske
- Teollisuuden puutähteistä (rimat, tasauspätkät,
levyteollisuuden viilut, vanerien syrjät yms.) tehty hake tai
murske sekä sahateollisuuden sivutuotteena syntyvä kuorellinen tai
kuoreton hake tai murske, joka ei sisällä halogenoituja orgaanisia
yhdisteitä, raskasmetalleja tai muoveja. Tyypillisiä ominaisuuksia
käyttötilassa: puutähdehake - kosteus 10-60 %, lämpöarvo 6-17 GJ/t;
vaneritähde - kosteus 5-15 %, lämpöarvo 10-19 GJ/t.
- 3128 Erittelemätön teollisuuden puutähde
- Sisältää teollisuuden puutähteen, joka koostuu vähintään
kahdesta edellä olevasta luokasta (esim. kuori ja sahanpuru), joita
ei edes likimääräisesti arvioiden kyetä erottelemaan.
- 3129 Muu teollisuuden puutähde
- Sisältää muut biopolttoaineiksi luokiteltavat puutähteet (esim.
rakennusmateriaaliteollisuudesta), joihin ei sisälly halogenoituja
orgaanisia yhdisteitä, raskasmetalleja yms. epäpuhtauksia.
313 Puunjalostusteollisuuden jäteliemet
- Sisältää mustalipeän ja sulfiittipohjaisen kemiallisen
jäteliemen.
314 Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet
- Sisältää muut puunjalostusteollisuuden puuperäiset sivu- ja
jätetuotteet kuten esim. mänty- ja koivuöljy, tärpätti, metanoli,
piki, terva, suopa, kuitupitoiset lietteet (0-kuitu), laimeat ja
väkevät hajukaasut sekä paperintuotannossa syntyneen
materiaalikierrätykseen kelpaamattoman hylkypaperin tai muun
poltettavan paperin, kartongin, pahvin tai viskoosijätteen.
315 Kierrätyspuu
- Biopolttoaineeksi luokiteltava puhdas puutähde tai käytöstä
poistettu puu tai puutuote, johon ei sisälly muovipinnoitteita tai
halogenoituja orgaanisia yhdisteitä eikä raskasmetalleja.
Esimerkiksi uudisrakentamisen puutähde, puu- tai kuormalavat.
316 Puupelletit ja -briketit
- Puristamalla sahanpurusta, höylänlastusta ja hiontapölystä
tehtyjä puupuristeita. Tyypillisiä ominaisuuksia käyttötilassa:
kosteus 8-10 %, lämpöarvo 15-18 GJ/t.
317 Kasviperäiset polttoaineet
- Kasviperäisiin polttoaineisiin kuuluvat peltobiomassa sekä muut
kuin puuvartisten kasvien korjuutähteet ja jätteet sekä
elintarviketuotannon kasviperäiset sivutuotteet. Näitä ovat mm.
vilja, ruokohelpi, olki, järviruoko, rypsi ja pellava.
- 3171 Ruokohelpi
- Ruokohelpi on polttoaineena käytettävä energiakasvi. Se
poltetaan yleensä seospolttoaineena turpeen ja puun kanssa. Seoksen
komponentit raportoidaan kukin erikseen omassa
polttoaineluokassaan.
- 3172 Viljakasvit ja olki
- Polttoaineena käytettävät viljat tai viljakasvien osat kuten
olki.
- 3179 Muut kasviperäiset polttoaineet
- Luokkaan sisältyvät elintarviketuotannon ja -teollisuuden
kasviperäiset sivutuotteet yms. Ilmoittakaa, mitä tuotteita
polttoaineena on käytetty.
318 Eläinperäiset polttoaineet
- Eläinperäisiin polttoaineisiin kuuluvat mm. liha- ja luujauho
sekä eläinrasvat. Luokkaan kuuluvat myös lanta ja kuivike.
Ilmoittakaa, mitä tuotteita polttoaineena on käytetty.
Muut bio- tai sekapolttoaineet
321 Biokaasu
- Biokaasu on mikrobiologisen prosessin tuote, jossa eloperäiset
jätteet mätänevät bakteeritoiminnan ansiosta hapettomassa
tilassa.
- 3211 Kaatopaikkakaasu
- Kaatopaikoilta talteen otettava biokaasu. Metaanipitoisuus n.
40-55 %.
- 3212 Jätevedenpuhdistuksen biokaasu
- Jätevedenpuhdistuslaitoksissa tuotettu biokaasu.
Metaanipitoisuus n. 60-75 %.
- 3213 Teollisuuden biokaasu
- Teollisuusprosesseista talteen otettava biokaasu (mm.
elintarvike- ja metsäteollisuus). Metaanipitoisuus n.
70-80 %
- 3219 Muu biokaasu
- Sisältää mm. maatilojen jätteistä tuotetun biokaasun.
Metaanipitoisuus n. 55-65 %.
322 Nestemäiset biopolttoaineet
- Nestemäisiin polttoaineisiin kuuluvat liikenne- tai
lämmityskäyttöön valmistetut biomassa- tai kasviöljypohjaiset
polttoaineet kuten biodiesel ja polttoaine-etanoli.
Puunjalostusteollisuudesta saatava mäntyöljy sisältyy luokkaan 314
Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja jätetuotteet.
323 Sekapolttoaineet
- Sekapolttoaineilla tarkoitetaan polttoaineita, jotka sisältävät
sekä fossiilista että uusiutuvaa (biohajoavaa) hiiltä.
- 3231 Kierrätyspolttoaineet
- Yhdyskuntien, yritysten tai teollisuuden lajitelluista kuivista
jätteistä valmistettu polttoaine kuten REF, RDF, energiajäte tai
kuivajäte. Luokkaan sisältyy myös lajittelematon
yhdyskuntajäte.
- 3232 Purkupuu
- Rakennusten ja rakenteiden purkamisesta syntyvä puujäte, joka
sisältää muovipinnoitteita tai muita epäpuhtauksia, eikä näin ollen
kuulu kierrätyspuuhun (315).
- 3233 Kyllästetty puu
- Kyllästetyt puutuotteet esim. ratapölkyt.
- 3234 Siistausliete
- Keräyspaperin siistausprosessissa syntyvä kuitupitoinen liete,
jota kuivauksen jälkeen käytetään energiantuotannon polttoaineena.
Sisältää karbonaatteja, minkä vuoksi se lasketaan
sekapolttoaineeksi.
- 3238 Yhdyskuntajäte (lajittelematon)
- Lajittelematon yhdyskuntajäte, jota käytetään energiantuotannon
polttoaineena.
- 3239 Muut sekapolttoaineet
- Muut edellisiin luokkiin kuulumattomat sekapolttoaineet ja
-kaasut, kuten erittelemätön teollisuusjäte ja siistausjäte. Mikäli
näiden polttoaineiden fossiilista osuutta ei ole erikseen
määritelty, ne lasketaan päästökauppajärjestelmässä kokonaan
fossiilisiksi.
324 Tuotekaasu
- Kiinteistä raaka-aineista termisessä kaasutusprosessissa
valmistettu polttoainekaasu. Tuotekaasun energiana raportoidaan sen
raaka-aineiden energiasisältö, toisin sanoen ml. kaasutusprosessin
häviöt. Energiatilastoissa tuotekaasu huomioidaan sen
raaka-aineina.
325 Bioliete
- Mm. yhdyskuntien jäteveden puhdistuksessa syntyvä liete, joka
kuivauksen jälkeen käytetään polttoaineena.
Puunjalostusteollisuuden kuitupitoiset lietteet ilmoitetaan
luokassa 314 Muut puunjalostusteollisuuden sivu- ja
jätetuotteet.
Ydinenergia
411 Ydinenergia
Muut energialähteet
491 Muut polttoaineena käytettävät sivu- ja jätetuotteet
- Muihin luokkiin kuulumattomat energialähteenä hyödynnetyt
kiinteät ja nestemäiset jätteet tai sivutuotteet.
- 4911 Muovijätteet
- Sisältää erilaisia muovijätteitä esim. matkapuhelimien
kuoret.
- 4912 Kumijätteet
- Sisältää erilaisia kumijätteitä kuten autonrenkaat ja muu
kumiromu.
- 4913 Ongelmajätteet
- 4919 Muut jätteet
- Muut edellisiin luokkiin kuulumattomat jätteet.
492 Teollisuuden reaktiolämpö
- Teollisuuden reaktiolämmöllä tarkoitetaan lämpöä, joka syntyy
sivutuotteena teollisuusprosessin eksotermisesta, lämpöä
luovuttavasta kemiallisesta reaktiosta (esim. pasutus,
katalyyttinen prosessi). Lämmön energiasisältöä ei ole sisällytetty
missään muodossa aikaisemmin energialähteeksi. Reaktiolämpö
käytetään hyväksi sähkön ja/tai lämmön tuotantoon ja se korvaa
muuta primäärienergiaa. Tähän luokkaan sisältyy lisäksi
polttoaineiden teholliseen lämpöarvoon sisältymätön savukaasuista
talteenotettu lämpö, joka pienentää muun primäärienergian
tarvetta.
493 Teollisuuden sekundäärilämpö
- Teollisuuden prosessista talteenotettua
sekundäärilämpöä/energiaa, jota käytetään energialähteenä sähkön
ja/tai lämmön tuotannossa (esim. metsäteollisuudessa hiomolta tai
hiertämöltä talteenotettu lämpö). Sekundäärilämpö huomioidaan
sähkön ja lämmön tuotannon "polttoaineena", jotta hyötysuhde ei
nousisi laitostasolla yli 100 prosentin.
494 Sähkö
- Lämpöpumpuissa ja sähkökattiloissa käytetty sähkö.
495 Höyry
- Energiantuotantoa varten ulkopuolelta hankittu höyry.
497 Rikki
- Teollisuusprosessien yhteydessä syntyvä rikki, jota käytetään
energiantuotannon polttoaineena.
498 Vety
499 Muut erittelemättömät energialähteet
- Muu edellisiin luokkiin kuulumaton polttoaine. Ilmoittakaa,
mitä tuotteita polttoaineena on käytetty.
Päivitetty
22.1.2010
Vaihde (09) 17 341
