Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

5 Asuntokuntien korkomenot pienenivät edelleen

Vuonna 2019 asuntokunnat maksoivat korkoja yhteensä 1,6 miljardia euroa eli reaalisesti kaksi prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin. Asuntolainan korkoja niistä oli 842 miljoonaa euroa, mikä oli viisi prosenttia edellisvuotista vähemmän. Asuntokuntien korkomenojen määrä on vaihdellut huomattavasti lainakannan muutoksia enemmän. Suurimmillaan korkomenot olivat vuosina 2007 ja 2008. Vuonna 2008 asuntokunnat maksoivat korkoja kaikkiaan 5,4 miljardia euroa eli 3 670 euroa velallista asuntokuntaa kohti vuoden 2019 rahassa. Vuonna 2019 asuntokuntien korkomenot olivat 44 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2002, vaikka niiden velat ovat tänä aikana yli kaksinkertaistuneet.

Kuvio 10. Asuntokuntien maksamat korot velallista kohti ja asuntovelkojen korot asuntovelallista kohti 2002–2019, euroa vuoden 2019 rahassa

Kuvio 10. Asuntokuntien maksamat korot velallista kohti ja asuntovelkojen korot asuntovelallista kohti 2002–2019, euroa vuoden 2019 rahassa

Vuonna 2019 asuntokunnat maksoivat korkoja keskimäärin 1 130 euroa velallista asuntokuntaa kohti, kun vastaava luku edellisvuonna oli 1 170 euroa. Asuntovelalliset asuntokunnat maksoivat asuntoveloistaan korkoja keskimäärin 960 euroa. Velallisista asuntokunnista 61 prosenttia eli 878 200 asuntokuntaa maksoi vuodessa korkoja korkeintaan 1 000 euroa ja vajaa kolme prosenttia eli 37 600 asuntokuntaa yli 5 000 euroa.


Lähde: Velkaantumistilasto 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Auli Hämäläinen 029 551 3615, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 18.6.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2019, 5 Asuntokuntien korkomenot pienenivät edelleen . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2019/velk_2019_2020-06-18_kat_005_fi.html