Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Asuntokuntien velat kasvoivat vajaan prosentin

Velallisia asuntokuntia oli 1,4 miljoonaa eli 53 prosentilla kaikista asuntokunnista oli velkaa vuonna 2014. Kaikkiaan asuntokunnilla oli velkaa 112 miljardia euroa. Edellisvuodesta velat kasvoivat reaalisesti vajaan prosentin.

Asuntokuntien kaikista veloista 74 prosenttia eli 82,5 miljardia euroa oli asuntovelkoja. Asuntovelkaa oli joka kolmannella eli 873 800 asuntokunnalla. Asuntovelkojen määrä ei reaalisesti enää vuonna 2014 kasvanut. Keskimäärin niillä oli asuntovelkaa 94 370 euroa.

Toiseksi eniten asuntokunnilla ns. muuta velkaa, millä tarkoitetaan kulutukseen tai suurehkoihin hankintoihin kuten autoa tai loma-asuntoa varten otettua velkaa. 1) Sellaista velkaa oli 765 440 asuntokunnalla. Muuta velkaa asuntokunnilla oli 21,1 miljardia euroa, mikä oli kolme prosenttia edellisvuotista enemmän. Velallista asuntokuntaa kohti muuta velkaa oli 27 560 euroa. Eniten asuntokuntien veloista kasvoivat opintovelat. Opintovelkaa asuntokunnilla oli 1,8 miljardia euroa eli 7,2 prosenttia edellisvuotista enemmän. Opintovelkaa oli 300 000 asuntokunnalla, velallista asuntokuntaa kohti sitä oli 6 070 euroa. Elinkeinotoimintaa ja tulonhankintaa varten otettuja velkoja oli 79 150 asuntokunnalla 6,7 miljardia euroa, mikä oli 2,4 prosenttia edellisvuotista enemmän.

Kuvio 1. Asuntokuntien velat velkalajeittain 2002-2014, vuoden 2014 hinnoin

Kuvio 1. Asuntokuntien velat velkalajeittain 2002-2014, vuoden 2014 hinnoin

Viime vuosikymmenellä asuntokuntien velkaantumista kasvatti eniten asuntovelkojen kasvu. Vuoteen 2002 verrattuna ovat asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuneet. Asuntovelat kasvoivat tänä aikana eniten, 131 prosenttia. Viime vuosikymmenen alkupuolella asuntovelat kasvoivat reaalisesti yli kymmenen prosentin vuosivauhtia, mutta tämän vuosikymmenen aikana niiden kasvu on ollut huomattavasti hitaampaa. Asuntovelallisia asuntokuntia oli vuonna 2014 kolmannes eli 214 000 asuntokuntaa enemmän kuin vuonna 2002. Asuntokuntien keskimääräiset asuntovelat pienenivät vuonna 2013 reaalisesti 0,1 prosenttia ja 0,2 prosenttia vuonna 2014.

Elinkeinotoimintaa tai tulonhankintaa varten otetut velat ovat vuodesta 2002 kasvaneet kymmenen prosenttia. Asuntokuntia, joilla oli tällaista velkaa, oli 29 prosenttia vähemmän vuonna 2014 kuin vuonna 2002. Keskimäärin niillä oli elinkeinotoiminnan tai tulolähteen velkaa 84 310 euroa vuonna 2014. Opintovelallisia asuntokuntia oli vuonna 2014 yhtä paljon kuin vuonna 2002, noin 300 000. Opintovelkaa niillä oli reaalisesti seitsemän prosenttia enemmän.

Korkoja asuntokunnat maksoivat 2,0 miljardia euroa vuonna 2014. Vuoteen 2002 verrattuna asuntokunnat maksoivat korkoja reaalisesti lähes kolmanneksen vähemmän, vaikka niiden velat ovat tänä aikana kaksinkertaistuneet. Suurimmillaan korkomenot olivat vuosina 2007-2008.

Kuvio 2. Asuntokuntien korot velkalajeittain 2002-2014, vuoden 2014 hinnoin

Kuvio 2. Asuntokuntien korot velkalajeittain 2002-2014, vuoden 2014 hinnoin

Vuonna 2014 olivat asuntokuntien keskimääräiset korkomenot velallista asuntokuntaa kohti 1 430 euroa. Velallisista asuntokunnista 53 prosenttia eli 733 560 asuntokuntaa maksoi korkoja korkeintaan 1 000 euroa ja 3,9 prosenttia eli 53 230 asuntokuntaa yli 5 000 euroa.

1. Lapsiperheillä eniten asuntovelkaa

Useimmin asuntovelallisia olivat kahden huoltajan lapsiperheet, eli asuntokunnat, joissa oli vähintään kaksi aikuista sekä lapsia. Vuonna 2014 niistä oli asuntovelallisia 71 prosenttia. Kahden huoltajan lapsiperheillä oli muita asuntokuntia useammin muutakin kuin asuntovelkaa. Asuntovelkaa oli harvemmin niillä asuntokunnilla, joissa oli vain yksi huoltaja. Yksinhuoltajaperheistä, eli yhden aikuisen sekä vähintään yhden lapsen muodostamista asuntokunnista asuntovelkaa oli 39 prosentilla. Yhden hengen asuntokunnista harvemmalla kuin joka viidennellä oli asuntovelkaa vuonna 2014. Lapsettomien asuntokuntien velkaantuneisuus kuitenkin vaihteli huomattavasti iän mukaan. Useimmin asuntovelallisia yksinasuvista olivat 35–44-vuotiaat, joista 38 prosentilla oli asuntovelkaa.

Kahden aikuisen lapsettomista asuntokunnista asuntovelkaa oli 30 prosentilla. Niistäkin useimmin velkaa oli 35–44-vuotiaiden asuntokunnilla, joista 60 prosentilla oli asuntovelkaa. Lapsettomilla asuntokunnilla oli vuonna 2014 asuntovelkaa hieman harvemmin kuin edellisvuonna, mutta niillä asuntokunnilla, joissa oli lapsia, asuntovelkaa oli hieman edellisvuotista useammin.

Taulukko 1. Asuntokuntien luku ja velat 2014

  Velallisia asuntokuntia Osuus asuntokunnista, % Velat keskimäärin, € Asuntovelallisia asuntokuntia Osuus asuntokunnista, % Asuntovelat keskimäärin, €
Yhteensä 1 380 390 52,7 81 170 873 780 33,4 94 368
1 hengen talous 392 139 35,7 44 988 203 765 18,6 64 323
- 24 47 015 43,7 16 723 6 847 6,4 80 181
25 - 34 90 735 58,1 48 423 42 096 27,0 85 605
35 - 44 56 839 54,2 68168 39 423 37,6 80 685
45 - 54 65 620 45,4 58 147 43 905 30,4 64 887
55 - 64 70 839 36,8 42 270 41 841 21,7 46 233
65 - 61 091 15,6 29 092 29 653 7,6 33 387
2 aikuista, ei lapsia 428 932 52,9 68 555 242 579 29,9 81 589
- 24 34 048 64,1 28 131 6 425 12,1 105 140
25 - 34 81 021 81,1 88 039 46 448 46,5 128 717
35 - 44 38 412 78,4 111 215 29 540 60,3 117 807
45 - 54 75 443 71,2 81 538 52 731 49,8 78 665
55 - 64 118 661 56,0 60 620 68 383 32,3 55 756
65 - 81 347 27,9 45 458 39 052 13,4 43 448
1 aikuinen + väh. 1 lapsi 62 316 60,9 63 966 39 416 38,5 85 446
Väh. 2 aikuista + väh. 1 lapsi 392 102 85,5 131 466 325 250 70,9 125 669
Muu asuntokunta 104 901 71,4 90 234 62 770 42,7 84 707

Lapsiperheiden asuntovelat olivat suurempia kuin lapsettomien asuntokuntien. Kahden huoltajan lapsiperheiden keskimääräinen asuntovelka oli 125 700 euroa vuonna 2014 ja yksinhuoltajaperheiden 85 400 euroa. Kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin 81 600 euroa ja yhden hengen asuntokunnilla 64 300 euroa. Lapsettomilla asuntokunnilla oli asuntovelkaa keskimäärin hieman edellisvuotta vähemmän.

Vuonna 2014 Suomessa oli 129 100 asuntokuntaa, joilla oli velkaa yli 200 000 euroa. Niin paljon velkaa oli 4,9 prosentilla kaikista ja 9,4 prosentilla velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 yhtä paljon velkaa oli vain alle prosentilla kaikista ja 1,7 prosentilla velallisista asuntokunnista, kun vuoden 2002 velat mitataan vuoden 2014 rahassa.

Taulukko 2. Asuntokunnat, joilla velkaa vähintään 100 000 tai 200 000 euroa 2014

  Velallisia asuntokuntia Velallisten asuntokuntien osuus, % Asuntokuntia, joiden velat vähintään 100 000, € Osuus velallisista asuntokunnista, % Asuntokuntia, joiden velat vähintään 200 000, € Osuus velallisista asuntokunnista, %
Ikäluokat yhteensä 1 380 390 52.7 423 925 30.7 129 070 9.4
-24 94 798 51.8 8 367 8.8 1 168 1.2
25 - 34 291 385 72.6 115 155 39.5 31 780 10.9
35 - 44 299 374 75.6 148 732 49.7 50 161 16.8
45 - 54 305 279 66.3 96 983 31.8 29 680 9.7
55 - 64 236 514 50.2 40 435 17.1 12 063 5.1
65 - 153 040 21.7 14 253 9.3 4 218 2.8

Suuret velat olivat yleisimpiä asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Eniten asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa, oli niiden asuntokuntien joukossa, joiden viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Sen ikäisistä velallisista asuntokunnista lähes 17 prosentilla oli velkaa vähintään 200 000 euroa (Taulukko 2). Alle 25-vuotiailla ja eläkeikäisillä oli niin suuria velkoja harvoin.

Vähintään 100 000 euroa asuntovelkaa oli 336 000 asuntokunnalla ja yli 200 000 euroa 82 180 asuntokunnalla (Taulukko 3). Yhdeksällä prosentilla asuntovelallisista oli siten asuntovelkaa vähintään 200 000 euroa.

Taulukko 3. Asuntovelallisten asuntokuntien asuntovelat 2014

  Asuntovelallisia auntokuntia Asuntovelat keskimäärin, € Asuntovelat vähintään 100 000 € Osuus asuntovelallisista, % Asuntovelat vähintään 200 000 € Osuus asuntovelallisista, %
Asuntokunnat yhteensä 873 780 94 368 335 981 38,5 82 183 9,4
1 hengen talous 203 765 64 323 41 475 20,4 4 603 2,3
-24 6 847 80 181 1 833 26,8 55 0,8
25 - 34 42 096 85 605 13 760 32,7 890 2,1
35 - 44 39 423 80 686 11 404 28,9 1 464 3,7
45 - 54 43 905 64 887 8 538 19,5 1 241 2,8
55 - 64 41 841 46 233 4 263 10,2 654 1,6
65 - 29 653 33 387 1 677 5,7 299 1,0
2 aikuista, ei lapsia 242 579 81 589 77 498 32,0 17 673 7,3
-24 6 425 105 140 3 213 50,0 320 5,0
25 - 34 46 448 128 717 28 984 62,4 6 737 14,5
35 - 44 29 540 117 807 15 236 51,6 4 174 14,1
45 - 54 52 731 78 665 14 856 28,2 3 135 6,0
55 - 64 68 383 55 756 11 066 16,2 2 344 3,4
65 - 39 052 43 448 4 143 10,6 963 2,5
1 aikuinen + väh. 1 lapsi 39 416 85 446 13 227 33,6 1 602 4,1
Väh. 2 aikuista + väh. 1 lapsi 325 250 125 669 183 845 56,5 53 109 16,3
Muu asuntokunta 62 770 84 707 19 936 31,8 5 196 8,3

Suuret asuntovelat olivat tavallisia silloin, kun asuntokunnassa oli kaksi aikuista. Useimmin suuria asuntovelkoja oli niillä kahden huoltajan asuntokunnilla, joissa oli lapsia. Sellaisista asuntovelallisista asuntokunnista oli 57 prosentilla vähintään 100 000 ja 16 prosentilla vähintään 200 000 euroa asuntovelkaa (Taulukko 3). Suuria asuntovelkoja oli usein myös nuorehkoilla kahden aikuisen lapsettomilla asuntokunnilla.

Suuria asuntovelkoja oli usein Etelä-Suomen asuntokunnilla. Joka toisella pääkaupunkiseudun asuntovelallisista asuntokunnista oli asuntovelkaa vähintään 100 000 ja 19 prosentilla yli 200 000 euroa. Lähes yhtä yleisiä suuret asuntovelat olivat myös muun Helsinki‑Uusimaan sekä Ahvenanmaan asuntokunnilla. Vähiten suuria asuntovelkoja oli Pohjois‑Suomessa. Siellä hieman alle kolmanneksella asuntovelallisista asuntovelkaa oli yli 100 000 euroa.

2. Asuntokuntien velkaantumisen kasvu taittunut

Velkojen rasittavuutta voidaan mitata suhteuttamalla velkamäärät asuntokuntien käytettävissä oleviin vuosituloihin. Velkojen suhde vuoden aikana saatuihin käytettävissä oleviin rahatuloihin on velkaantumisaste. Verohallinto muutti vuonna 2012 ohjeistustaan rahoituslaitosten ilmoituksista ns. muiden velkojen osalta, joten velkaantumisasteet vuodesta 2012 lähtien eivät ole vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa. 2)

Asuntokuntien velkaantumisvauhti oli viime vuosikymmenellä nopea, mutta viime vuosina velkaantuminen on selvästi hidastunut. Vuodesta 2002 vuoteen 2014 asuntokuntien velat reaalisesti kaksinkertaistuivat, kun niiden käytettävissä olevat rahatulot kasvoivat samana aikana 30 prosenttia. Vuosina 2002-2010 velat kasvoivat reaalisesti 97 prosenttia, mutta vuosina 2010-2014 enää kolme prosenttia. Kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste, eli velkojen suhde käytettävissä oleviin rahatuloihin, oli 111 prosenttia vuonna 2014, kun se vuonna 2002 oli 70 prosenttia. Vuonna 2013 kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 110 prosenttia, yhtä paljon kuin vuonna 2010. (Taulukko 4).

Taulukko 4. Asuntokuntien velkaantumisaste ikäluokittain 2002-2014, %

Viitehenkilön ikä 2002 2007 2010 2011 2012 1) 2013 2014
Yhteensä 70 101 110 111 111 110 111
-24 58 91 80 79 76 71 68
25 - 34 125 189 195 195 192 187 182
35 - 44 104 155 175 178 181 181 185
45 - 54 64 94 110 112 115 117 120
55 - 64 38 54 63 65 67 68 70
65 - 12 18 23 26 27 28 30
1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa.

Velkaisimpia olivat nuorten tai keski-ikäisten asuntokunnat. Asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias, oli velkojen osuus vuosituloista 182 prosenttia ja 185 prosenttia, kun viitehenkilö oli 35–44-vuotias. Eläkeikäisten asuntokuntien velkaantumisasteet olivat selvästi muita pienempiä: yli 65-vuotiaiden asuntokunnilla oli velkaa 30 prosenttia vuosituloista vuonna 2014. Vuodesta 2010 ovat nuorten, alle 35-vuotiaiden asuntokuntien velkaantumisasteet pienentyneet, mutta yli 35-vuotiaiden kasvaneet.

Kolmanneksella velallisista asuntokunnista eli 470 450 asuntokunnalla oli velkaa vähintään kaksi kertaa käytettävissä olevat vuositulot. Asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran, oli 265 050, eli 19 prosenttia velallisista asuntokunnista. Vuonna 2002 niin paljon velkaa oli 97 380 asuntokunnalla eli kahdeksalla prosenttilla velallisista asuntokunnista. Vähintään viisinkertaiset velat suhteessa tuloihin oli 63 640 asuntokunnalla eli viidellä prosentilla velallisista asuntokunnista.

Yleisimpiä suuret velat vuosituloihin verrattuna olivat niillä asuntokunnilla, joiden viitehenkilö oli 25–44-vuotias. Lähes kaikilla niistä oli asuntovelkaa. Puolella asuntovelallisista asuntokunnista, joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias, olivat velat vuosituloihin verrattuna vähintään kolminkertaiset.

Velallisilla asuntokunnilla oli velkaa 174 prosenttia vuosituloista vuonna 2014. Velkaisimpia olivat 25–34-vuotiaiden asuntokunnat, joilla velkaantumisaste oli 226 prosenttia (liitetaulukko 1). Eläkeikäisilläkin velallisasuntokunnilla oli velkaa keskimäärin hieman yli vuositulojen verran. Velallisilla yksinhuoltajatalouksilla ja lapsiperheillä velat olivat yli kaksinkertaiset vuosituloihin verrattuna. Eniten velkaa suhteessa tuloihin, keskimäärin 269 prosenttia oli kahden aikuisen asuntokunnilla, joissa oli lapsia ja joiden viitehenkilö oli 25–34-vuotias. Lähes kaikki velalliset lapsiperheet olivat sellaisia, joissa viitehenkilö oli iältään 25–54-vuotias.

3. Nuorilla asuntovelallisilla velkaa kolme kertaa vuositulojen verran

Asuntovelallisilla asuntokunnilla oli velkaa keskimäärin 217 prosenttia vuosituloista. Asuntovelallisia asuntokuntia, joilla oli velkaa vähintään kaksi kertaa vuositulojen verran, oli 440 540. Joka toisella asuntovelallisella asuntokunnalla oli siten niin paljon velkaa. Kolme kertaa vuositulojen verran velkaa oli 249 900 asuntovelallisella asuntokunnalla eli 28 prosentilla asuntovelallisista.

Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste oli sitä korkeampi, mitä nuorempi oli asuntokunnan viitehenkilö (Taulukko 5). Kaikkien asuntovelallisten asuntokuntien velat suhteessa vuosituloihin olivat yli kaksinkertaiset ja nuorimmilla reilusti yli kolminkertaiset. Vielä eläkeikäisilläkin asuntovelallisilla oli velkaa selvästi yli vuositulojen verran. Alle 35-vuotiaiden asuntovelallisten asuntokunnista joka toisella oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran.

Vähintään viisi kertaa vuositulojen verran velkaa oli 56 520 asuntokunnalla eli kuudella prosentilla asuntovelallisista asuntokunnista. Alle 35-vuotiaista asuntovelallisista niin paljon velkaa oli kymmenellä prosentilla.

Taulukko 5. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet ikäluokittain 2002-2014, %

Viitehenkilön ikä 2002 2007 2010 2011 2012 1) 2013 2014
Yhteensä 152 203 216 216 216 215 217
-24 236 321 323 330 322 317 317
25-34 213 287 300 300 300 299 299
35-44 157 216 236 237 240 239 245
45-54 116 159 177 178 180 182 185
55-64 104 132 144 147 148 149 151
65- 95 124 134 136 137 138 139
1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa.

Eniten velkaa suhteessa tuloihin oli Ahvenanmaan, pääkaupunkiseudun ja muun Helsinki-Uusimaan asuntovelallisilla asuntokunnilla. Näiden alueiden asuntovelallisista asuntokunnista hieman yli kolmanneksella oli velkaa vähintään kolme kertaa vuositulojen verran. Pienimmät velkaantumisasteet olivat Pohjois- ja Itä-Suomessa. Siellä asuntovelallisista neljänneksellä oli velkaa yli kolme kertaa vuositulojen verran.

Taulukko 6. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisaste suuralueittain 2002-2014, %

Suuralue 2002 2007 2010 2011 2012 1) 2013 2014
Koko maa 152 203 216 216 216 215 217
Pääkaupunkiseutu 153 209 227 227 231 225 233
Muu Helsinki-Uusimaa 157 222 233 233 232 231 230
Etelä-Suomi 150 202 213 213 210 211 211
Länsi-Suomi 152 198 211 211 211 212 213
Pohjois- ja Itä-Suomi 148 194 203 204 203 204 205
Ahvenanmaa-Åland 151 208 226 228 234 237 246
1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa

Asuntovelallisten asuntokuntien tulot olivat kolmanneksen suuremmat kuin kaikilla asuntokunnilla. Asuntovelallisista asuntokunnista 29 prosenttia kuului ylimpään tuloviidennekseen ja vain kahdeksan prosenttia pienituloisimpaan viidennekseen. Eniten suhteellisen pienituloisia asuntovelallisia oli nuorimpien asuntokuntien joukossa. Alle 24-vuotiaista asuntovelallista asuntokunnista 15 prosenttia kuului alimpaan ja vain seitsemän prosenttia ylimpään tuloviidennekseen. Nuorimpienkin asuntovelallisten tulot olivat silti selvästi, 74 prosenttia korkeammat kuin kaikilla saman ikäisillä asuntokunnilla.

Taulukko 7. Asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet tuloviidenneksittäin 2002-2014, %

Tuloviidennes 2002 2007 2010 2011 2012 1) 2013 2014
Kvintiilit yhteensä 152 203 216 216 216 215 217
1. Kvintiili 238 348 372 369 361 359 352
2. Kvintiili 180 244 258 258 254 253 252
3. Kvintiili 162 220 231 232 229 231 230
4. Kvintiili 151 205 214 215 214 214 216
5. Kvintiili 134 177 190 190 193 191 195
1) Velkaantumiasteet eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia edellisten vuosien kanssa

1) Muut velat eivät ole vuodesta 2012 lähtien vertailukelpoisia aiempien vuosien kanssa, sillä verohallinto muutti silloin ohjeistustaan niiden ilmoittamisesta rahoituslaitosten vuosi-ilmoituksilla. Vuodesta 2012 lähtien velkatietoja ei tarvitse antaa kuluttajansuojalain 7 luvun 7 §:n 1 kohdassa tarkoitetuista jatkuvista luotoista. Jatkuvia luottoja ovat esimerkiksi yleis- ja erityisluottokorttiluotot, luotolliset tilit sekä muut luotot, joita kuluttaja voi luottorajan puitteissa käyttää jatkuvasti ilman luotonantajan erillistä luottopäätöstä. Muutos vaikuttaa muiden velkojen kokonaissummaan, mutta erityisesti velallisten lukumääriin. Tällaiset luotot ovat enimmäkseen pienehköjä, joidenkin satojen tai muutaman tuhannen euron luokkaa olevia, mutta niitä on monilla.
2) Ns. jatkuvien luottojen ilmoitusvelvollisuuden poisto aiheutti sen, että velallisten joukosta poistui paljon velallisia, joiden velat olivat koostuneet lähinnä pienehköistä kulutusluotoista. Velallisten asuntokuntien velkaantumisaste kasvoi sen seurauksena 155 prosentista 171 prosenttiin vuodesta 2011 vuoteen 2012. Toisaalta kaikkien asuntokuntien velkaantumisteiden kasvu jäi todennäköisesti liian pieneksi, koska osaa kulutusluotoista ei enää tarvinnut ilmoittaa. Velkaantumistilastossa kaikkien asuntokuntien velkaantumisaste oli 111 prosenttia sekä vuonna 2011 että vuonna 2012, mutta rahoitustilinpidon tietoihin perustuvat kotitaloussektorin velkaantumisasteet kasvoivat samana aikana runsaat kaksi prosenttiyksikköä 115 prosentista 117,3 prosenttiin. Rahoitustilinpidon velkakäsite on velkaantumistilastoa laajempi, siihen sisältyvät myös mm. asuntoyhtiöiden osakkaiden osuudet taloyhtiöiden veloista. Myös asuntovelallisten asuntokuntien velkaantumisasteet olisivat ilman muutosta todennäköisesti kasvaneet jonkin verran enemmän. Asuntovelallisten veloista oli muita velkoja 14 prosenttia vuonna 2011 ja 13 prosenttia vuonna 2012.

Lähde: Velkaantumistilasto 2014. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala 029 551 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 25.1.2016

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Velkaantumistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-8793. 2014, Asuntokuntien velat kasvoivat vajaan prosentin . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/velk/2014/velk_2014_2016-01-25_kat_001_fi.html