Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Väestön ennakkotilasto 2018, heinäkuu

Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto

1. Tilastotietojen relevanssi

Väestörekisterikeskus ja maistraatit pitävät yllä Suomen väestötietojärjestelmää. Suomen viimeinen henkikirjoitus tehtiin 1.1.1989. Sen jälkeen väestötietojärjestelmää on päivitetty muutosilmoituksin. Väestötietojärjestelmään tallennettavat tiedot määrittelee väestötietolaki (11.6.1993/507).

Väestörekisterikeskus toimittaa Tilastokeskukselle viikoittain väestötietojärjestelmään viedyt muutosilmoitukset.

Väestötilaston ennakkotiedot kuvaavat tärkeimpiä väestönmuutosten kokonaismääriä alueittain sekä väestön määrää ajanjakson lopussa. Ajanjakson loputtua odotetaan muutosilmoituksia vielä kaksi viikkoa ennen tilastojen tekemistä. Kahta viikkoa kauemmin viipyneet muutosilmoitukset tilastoidaan seuraavassa tilastossa oikeaan tapahtuma-ajankohtaan.

Avioerotilasto perustuu tuomioistuinten Väestörekisterikeskukselle lähettämiin ilmoituksiin myönnetyistä avioeroista. Avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten eroja. Ennakkotilastossa ovat mukana vain ne avioerot, joissa mieskin asuu vakituisesti Suomessa. Lopulliseen tilastoon tulevat myös erot, joissa mies ei asu Suomessa.

Avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten solmimia avioliittoja. Ennakkotilastossa ovat mukana vain ne avioliitot, joissa mieskin asuu vakituisesti Suomessa. Lopulliseen tilastoon tulevat myös avioliitot, joissa mies ei asu Suomessa.

Elävänä syntyneellä tarkoitetaan lasta, joka syntymän jälkeen hengitti tai osoitti muita elonmerkkejä. Vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä synnyttämät lapset otetaan huomioon väkilukutilastossa. Synnytyssairaalat ilmoittavat tiedot vastasyntyneistä maistraateille.

Kuolemasta on viipymättä ilmoitettava lääkärille tai poliisille. Terveydenhuollon toimintayksikön tai lääkärin on ilmoitettava tieto kuolemasta väestötietojärjestelmään (Laki 858/97). Lääkäri kirjoittaa kuolemasta kuolintodistuksen. Poikkeustapauksessa poliisi tai lääninhallitus voi laatia kuolinselvityksen, jonka jälkeen vasta tieto kuolemasta voidaan antaa maistraatille, joka vie sen väestötietojärjestelmään. Suomessa kuolleeksi tilastoidaan henkilöt, jotka kuollessaan asuvat vakituisesti Suomessa.

Kuolintodistus tai –selvitys on toimitettava lääninhallitukseen, josta se tarkastamisen jälkeen toimitetaan edelleen Tilastokeskukseen. Tarkastamisen suorittaa oikeuslääkäri tai tietyn koulutuksen saanut lääninlääkäri (Asetukset 948/73 ja 99/98). Kuolintodistusten perusteella tehdään kuolemansyytilasto, joka julkaistaan omana sarjanaan. Väestötilastojen kuolleiden lukumäärä poikkeaa kuolintodistusten perusteella laaditun kuolemansyytilaston osoittamasta luvusta jonkin verran.

Maahanmuuttaneen henkilön, joka aikoo oleskella tai on oleskellut täällä yhtämittaisesti yli vuoden, on ilmoitettava muutostaan asuinpaikkansa maistraatille (väestötietolaki 507/1993). Jos henkilö aikoo jäädä vakituisesti asumaan Suomeen ja hänellä on vähintään vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva lupa, hänen kotikuntansa määräytyy yleensä samoin perustein kuin suomalaisen (Kotikuntalaki 201/1994). Maistraatti vie näiden henkilöiden tiedot väestötietojärjestelmään.

Maassamuuttajan on viimeistään viikon kuluttua muutosta annettava itsestään ja kanssaan muuttaneista perheenjäsenistä muuttoilmoitus, joka toimitetaan uuden asuinpaikan maistraatille. Muutto ilmoitetaan lomakkeessa joko vakituiseksi tai tilapäiseksi. Muuttoilmoituksen saatuaan maistraatti päättää, onko kyseessä tilapäinen vai vakituinen asuinpaikan muutos. Opiskelijoiden muutot opiskelupaikkakunnalle on voitu katsoa vakituisiksi muutoiksi 1.6.1994 lähtien, jolloin tuli voimaan kotikuntalaki (201/1994). Tiedot asunnon ja kotipaikan muutoksesta siirretään konekielisessä muodossa väestötietojärjestelmään. Uuden asuinpaikan rekisteritoimisto lähettää tiedot uudesta asuinpaikasta vanhan asuinpaikan maistraatille. (Väestötietolaki 507/1993 sekä muutos 202/1994 ; kotikuntalaki 201/1994; kotikunta-asetus 351/1994)

Maasta muuttavien on tehtävä itsestään muuttoilmoitus kuten maan sisällä muuttavienkin (kotikunta-asetus 1994). Maasta muuttaneiksi katsotaan pääasiassa henkilöt, jotka muuttavat ulkomaille asumaan yhtä vuotta pitemmäksi ajaksi. Poikkeuksen muodostavat Suomen kansalaiset, jotka ovat diplomaatteja, kehitysyhteistyössä toimivia yms. (Kotikuntalaki 201/1994). Pohjoismaiden välisen sopimuksen mukaan tilapäistä oleskelua, joka kestää alle kuusi kuukautta ei pidetä muuttona (Pohjoismaiden välisen väestörekisteriä koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta 851/1990, SopS:49 ja kotikunta-asetus 351/1994).

Kun henkilö muuttaa toisesta Pohjoismaasta toiseen, hänelle on annettava lähtömaan paikallisesta väestörekisteristä pohjoismainen muuttokirja tulomaan paikalliseen väestörekisteriin toimitettavaksi (Kotikunta-asetus 351/1994, 851/1990, SopS:49). Tulomaan paikallinen väestörekisteriviranomainen palauttaa muuttotodisteen lähtörekisteriin. Muuttopäiväksi merkitään se päivä, jona henkilö on otettu tulomaan paikalliseen väestörekisteriin.

Väestöön kuuluvat ne Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset, jotka asuvat vakituisesti Suomessa, vaikka olisivatkin tilapäisesti ulkomailla.

Ulkomaalaisella on kotipaikka Suomessa, jos hänen oleskelunsa on tarkoitettu kestämään tai on kestänyt vähintään yhden vuoden. Turvapaikanhakija saa kotipaikan vasta, kun hänen hakemuksensa on hyväksytty.

Suomessa asuvat vieraan valtion lähetystöön, kaupalliseen edustustoon tai lähetetyn konsulin virastoon kuuluvat henkilöt sekä näiden perheenjäsenet ja henkilökohtainen palveluskunta eivät kuulu maassa asuvaan väestöön, elleivät ole Suomen kansalaisia. Sen sijaan Suomen ulkomailla olevien lähetystöjen ja kaupallisten edustustojen suomalainen henkilökunta sekä YK:n rauhanturvajoukoissa palvelevat luetaan maassa asuvaan väestöön.

Tilastokeskuksen tehtävänä on laatia yhteiskuntaoloja koskevia tilastoja (Laki tilastokeskuksesta 24.1.1992/48). Näihin kuuluvat myös väestötilastot. Tilastokeskuksen työjärjestys määrittää Henkilötilastot väestötilastojen tekijäksi (Tilastokeskuksen työjärjestys, TK-00-1458-07).

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

Väestömuutosaineisto on kokonaisaineisto. Siinä on väestötietojärjestelmästä poimittu kaikkien Suomessa vakituisesti asuvien henkilöiden väestönmuutokset

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Yleisesti ottaen Väestörekisterikeskuksen väestötietojärjestelmää voidaan pitää henkilöiden suhteen erittäin kattavana. Jotta henkilö saa henkilötunnuksen on hänet kirjattava väestötietojärjestelmään. Eläminen Suomessa ilman henkilötunnusta on käytännöllisesti katsoen mahdotonta. Laillinen työssäkäynti, pankkitilin avaaminen, asioiminen viranomaisten kanssa jne. edellyttää henkilötunnusta. Voidaan olettaa, ettei Suomessa ole merkittäviä määriä esim. yli vuoden kestäviä jaksoja ’pimeää’ työtä tekeviä henkilöitä, joille palkka maksetaan käteisellä. Vähintään vuoden mittaiseksi tarkoitettu oleskelu on edellytys Suomen väestöön kirjautumiseen.

Väestötietojärjestelmää on pidetty yllä henkikirjoituksen lakkauttamisen jälkeen vuodesta 1989 pelkästään väestönmuutosilmoituksin. Näiden oikeellisuudesta kertoo väestötietojärjestelmästä tehty osoitteiden luotettavuustutkimus.

Väestörekisterikeskus teettää vuosittain Tilastokeskuksella otantatutkimuksen osoitetietojen oikeellisuudesta. Noin 10 000 hengeltä tiedustellaan, onko heidän osoitteensa väestötietojärjestelmässä oikea. Vuoden 2006 tutkimuksessa vastanneista 99,0 prosentilla tieto oli oikein. Tutkimuksen kato oli 11,0 prosenttia. Kadon osalta osoitteet pyrittiin tarkistamaan muista lähteistä. Katoon kuuluvista henkilöistä 83,1 prosentilla osoite pystyttiin toteamaan oikeaksi, 6,5 prosentilla vääräksi ja 10,1 prosentilla tietoa ei voitu tarkistaa. Kun selvitetyn kadon osalta tiedot lisättiin haastateltujen aineistoon, saatiin oikeiden osoitteiden osuudeksi 97,2 prosenttia.

Kunnittaisiin väestötilastoihin virheelliset osoitteet vaikuttavat vain, jos väärä osoite on toisessa kunnassa kuin oikea osoite.

Kunnallisvaalien yhteydessä ulkomaalaisten äänioikeusilmoitusten palautukset paljastavat yleensä noin 1000 henkeä, jotka ovat muuttaneet maasta ilmoitusta tekemättä ja ovat siten olleet edelleen tilastoituna väestöön. Väestörekisterikeskus poistaa heidät väestötietojärjestelmän maassa asuvasta väestöstä ennen seuraavaa vuodenvaihdetta.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

Väestönmuutosten ennakkotiedoista tuotetaan tilastot kuukausittain sekä neljännesvuosittain.

Lopulliset väestönmuutostiedot valmistuvat vuosittain huhtikuun lopulla. Lopullisten väestönmuutosten ja vuoden lopun ennakkotilaston tuottamien kokonaismäärien erot näkyvät muutoslajeittain oheisesta taulukosta. Ero on suhteellisesti suurin avioliittojen ja avioerojen kohdalla, joissa ennakkotilaston käsite poikkeaa lopullisesta käsitteestä.

Taulukko. Väestönmuutosten lopullisen tilaston ja ennakkotilaston vertailu vuonna 2006

Vuosi-
neljännes
Vuosi Elävänä
syntyneet
Kuolleet Syntyn.
enemmyys
Kuntien
välinen
muutto
Maahan-
muutto
Maasta-
muutto
Netto-
maahan-
muutto
Kokonais-
muutos
Avioliitot Avioerot
 
Lopullinen tilasto
I 2006 14655 12254 2401 55111 4832 2680 2152 4617 4242 3472
II 2006 14942 12065 2877 72606 5443 2427 3016 5957 6931 3366
III 2006 15179 11375 3804 94701 7117 4243 2874 6742 12490 3270
IV 2006 14064 12371 1693 64104 5059 2757 2302 4059 4573 3147
I-IV 2006 58840 48065 10775 286522 22451 12107 10344 21375 28236 13255
 
Ennakkotilasto
I 2006* 14696 12283 2413 55048 4805 2739 2066 4479 4247 3495
II 2006* 14952 12077 2875 72504 5373 2420 2953 5828 6908 3383
III 2006* 15176 11355 3821 94608 6996 4190 2806 6627 12512 3257
IV 2006* 14038 12200 1838 63770 4858 2639 2219 4057 4608 3109
I-IV 2006* 58862 47915 10947 285930 22032 11988 10044 20991 28275 13244
 
Lopullinen tilasto – Ennakkotilasto
I 2006 -41 -29 -12 63 27 -59 86 138 -5 -23
II 2006 -10 -12 2 102 70 7 63 129 23 -17
III 2006 3 20 -17 93 121 53 68 115 -22 13
IV 2006 26 171 -145 334 201 118 83 2 -35 38
I-IV 2006 -22 150 -172 592 419 119 300 384 -39 11
* Ennakkotilasto

5. Tietojen saatavuus ja läpinäkyvyys/selkeys

Kunnittaisia ennakollisia väestötietoja on saatavilla kuukausittain. Niitä toimitetaan palvelun tilaajille sähköpostitse. Tilastokeskuksen Internet-sivuilla on ennakkotiedot kuukausittain koko maan osalta.

Ennakkotiedoista ilmestyy myös Väestön neljännesvuositilasto –paperijulkaisu aina päättynyttä neljännestä seuraavan kuun lopulla.

Väestönmuutosten ennakkotilastoja ei ole alueittain Tilastokeskuksen Internet-sivuilla.

Lopulliset väestönmuutosten perustiedot on saatavilla sähköisessä muodossa kunnittain tai kuntaa suuremmilla aluejaoilla Tilastokeskuksen maksuttomasta tilastopalvelusta internetissä.

Maksullisessa Väestötilastopalvelussa on saatavilla eritellympää tietoa väestöstä mm. kunnan osa-alueittain. Maksullisessa Altika-Aluetietokannassa on kunnittaisia väestötietoja vuodesta 1975 lähtien.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Väestönmuutosten ennakkotilastossa käytetään aluejakona tilastovuoden ensimmäisen päivän tilannetta. Edellisen vuoden lopulliset väestönmuutokset tuotetaan niin ikään tuon päivän aluejaolla, joten tiedot ovat alueliitosten osalta suoraan vertailukelpoisia edellisen vuoden lopullisiin lukuihin, ei ennakkolukuihin.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

Väestörekisterikeskus julkistaa kunnittaiset asukasluvut kuukausittain. Luvut poikkeavat Tilastokeskuksen kuukausittaisista ennakkotilastoista. Väestörekisterikeskus julkistaa rekisteritilanteen kuun vaihtuessa. Tilastokeskus odottaa muutosilmoituksia kaksi viikkoa kuun loputtua, ennen kuin tekee ennakkotilaston edellisen kuun lopun tilanteesta.

8. Dokumentointi

Tilastoissa käytetyt luokitukset löytyvät Tilastokeskuksen kotisivuilta.

Väestötieteen käsitteisiin voi perehtyä Tilastokeskuksen verkkokoulussa.


Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot. Tilastokeskus

Lisätietoja: Irma Pitkänen (09) 1734 3262, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 22.5.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön ennakkotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-8381. huhtikuu 2008, Laatuseloste, Väestön ennakkotilasto . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.9.2018].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vamuu/2008/04/vamuu_2008_04_2008-05-22_laa_001_fi.html