Julkaistu: 29.5.2020

Jo puolet Suomen ulkomaalaistaustaisesta väestöstä asuu pääkaupunkiseudulla

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asui vuoden 2019 lopussa 423 494 ulkomaalaistaustaista henkilöä. Heistä 209 108 eli puolet asui pääkaupunkiseudulla. Voimakkaimmin suurimmista ulkomaalaistaustaisista ryhmistä pääkaupunkiseudulle ovat keskittyneet somalialaistaustaiset, 79 prosenttia ja intialaistaustaiset, 70 prosenttia.

Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus taustamaan mukaan 2019

Pääkaupunkiseudulla asuvien osuus taustamaan mukaan 2019
*) sisältää Bosnia ja Hertzegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia, Slovenia

Pääkaupunkiseudun alle kouluikäisistä joka neljäs on ulkomaalaistaustainen

Suomessa asuvista alle kouluikäisistä (0–6-vuotiaat) lapsista ulkomaalaistaustaisten osuus oli vuoden 2019 lopussa 11 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla alle kouluikäisistä jo joka neljäs on ulkomaalaistaustainen.

Kunnittain tarkasteltuna ulkomaalaistaustaisten osuus alle kouluikäisistä oli Manner-Suomessa korkein Närpiössä, 31 prosenttia ja Vantaalla, 30 prosenttia.

Maakunnittain tarkasteltuna alle kouluikäisistä joka viides oli ulkomaalaistaustainen Ahvenanmaalla ja Uudellamaalla. Ulkomaalaistaustaisten osuus alle kouluikäisistä oli matalin Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, noin kolme prosenttia.

Syyria ja Filippiinit nousseet uusina 15 suurimman taustamaaryhmän joukkoon

Vuoden 2019 lopussa ulkomaalaistaustaisista selvästi suurin ryhmä olivat edelleen henkilöt, joiden taustamaa on entinen Neuvostoliitto tai Venäjä. Yhtä selvästi toiseksi suurin ryhmä ovat virolaistaustaiset. Kolmanneksi on noussut irakilaistaustaiset.

Kymmenen vuoden aikana 15 suurimman ulkomaalaistaustaisen ryhmän joukosta ovat pudonneet saksalaistaustaiset ja brittiläistaustaiset. Heidän tilalleen ovat nousseet syyrialaistaustaiset ja filippiiniläistaustaiset.

Suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät Suomen väestössä vuoden 2019 lopussa

Suurimmat ulkomaalaistaustaiset ryhmät Suomen väestössä vuoden 2019 lopussa
*) sisältää Bosnia ja Hertzegovina, Kroatia, Makedonia, Montenegro, Serbia, Slovenia

Ulkomaalaistaustaisten keski-ikä 33,8 vuotta

Suomessa asuvan ulkomaalaistaustaisen väestön keski-ikä oli vuoden 2019 lopussa 33,8 vuotta. Ensimmäisen polven eli ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 38,4 vuotta ja toisen polven eli Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten keski-ikä oli 11,1 vuotta. Toisen polven ulkomaalaistaustaisia oli vuoden 2019 lopussa 71 773 eli joka kuudes ulkomaalaistaustainen on syntynyt Suomessa.

Suomalaistaustaisen väestön keski-ikä oli vuoden 2019 lopussa 43,9 vuotta.

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus väestöstä iän mukaan vuosien 2009 ja 2019 lopussa

Ulkomaalaistaustaisen väestön osuus väestöstä iän mukaan vuosien 2009 ja 2019 lopussa

Noin joka kolmas suomalainen asuu sisemmällä kaupunkialueella

Vuoden 2019 lopussa 37 prosenttia suomalaisista asui sisemmällä kaupunkialueella. Sisempi kaupunkialue kuvaa kaupunkien tiivistä ja yhtenäistä tehokkaasti rakennettua aluetta. Ulommalla kaupunkialueella asui joka neljäs suomalainen. Ulompi kaupunkialue koostuu erillisistä lähiöistä, kaupan, teollisuuden ja toimistojen reunakaupungista sekä toisaalta kaupungin viheralueista ja alemman tehokkuuden asuinalueista. Ulomman kaupunkialueen ulkoraja estimoi asemakaavoitetun alueen ulkorajaa.

Kaupungin kehysalueella asui joka kymmenes suomalainen. Kehysalue kattaa kaupungin välittömässä läheisyydessä olevat sekoittuneet alueet. Siihen sisältyy sekä tiiviitä taajama-alueita että maaseutumaisia alueita.

Kaupungin läheisellä maaseudulla asui seitsemän prosenttia suomalaisista. Kaupungin läheinen maaseutu on maaseutumaista aluetta, joka on toiminnallisesti ja fyysisesti lähellä kaupunkialueita.

Ydinmaaseudulla asui joka kymmenes suomalainen ja harvaan asutulla maaseudulla viisi prosenttia suomalaisista. Ydinmaaseutu on joko vahvaa alkutuotannon aluetta tai toiminnoiltaan monipuolista suhteellisen tiiviisti asuttua maaseutua. Ydinmaaseutu on suhteellisen etäällä suurista keskuksista. Harvaan asuttu maaseutu on paikalliselta elinkeinorakenteeltaan yksipuolista ja väestömäärältään harvaan asuttua aluetta, joka sijaitsee kaukana isoista keskuksista.

Lisätietoa päivitetystä kaupunki-maaseutu-luokituksesta on saatavissa osoitteesta: https://www.ymparisto.fi/kaupunkimaaseutuluokitus

Väestö kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan vuosina 1990–2019

Väestö kaupunki-maaseutu-luokituksen mukaan vuosina 1990–2019

Lähde: Väestörakenne 2019, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 029 551 3238, info@tilastokeskus.fi, vaesto.tilasto@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (298,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 29.05.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. vuosikatsaus 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 3.7.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2019/02/vaerak_2019_02_2020-05-29_tie_001_fi.html