Julkaistu: 22.3.2013

Vuoden 2012 väkiluvun kasvusta vieraskielisten osuus 87 prosenttia

Tilastokeskuksen väestörakennetilaston mukaan Suomen virallinen väkiluku oli vuoden 2012 lopussa 5 426 674 henkilöä, joista miehiä oli 2 666 622 ja naisia 2 760 052. Väkiluku kasvoi vuoden 2012 aikana 25 407 henkilöllä. Äidinkieleltään vieraskielisten määrä kasvoi 22 122 henkilöllä, mikä oli 87 prosenttia väkiluvun kasvusta. Suomea äidinkielenään puhuvien määrä kasvoi 3 497 henkilöllä, ruotsia puhuvien määrä väheni 242 henkilöllä, ja saamea puhuvien määrä kasvoi 30 henkilöllä.

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1990–2012

Väkiluvun muutos äidinkielen mukaan 1990–2012

Vieraskielisiä yli neljännesmiljoona, venäjänkielisten määrä ylitti 60 000

Vieraskielisten määrä oli vuoden 2012 lopussa 266 949, mikä oli 4,9 prosenttia väestöstä. Suurin vieraskielisten ryhmä oli venäjää äidinkielenään puhuvat, joita oli 62 554 henkilöä. Seuraavaksi suurimmat vieraskieliset ryhmät olivat vironkieliset (38 364), somalinkieliset (14 769), englanninkieliset (14 666) ja arabiankieliset (12 042).

 

Pääkaupunkiseudun asukkaista 11,8 prosenttia vieraskielisiä

Maakunnittain tarkasteltuna vieraskielisten osuus väestöstä oli korkein Uudellamaalla, 9,3 prosenttia, Ahvenanmaalla, 6,1 prosenttia ja Varsinais-Suomessa, 5,1 prosenttia. Vieraskielisten osuud väestöstä oli matalin Etelä-Pohjanmaalla, 1,6 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla, 1,9 prosenttia. Pääkaupunkiseudun asukkaista 11,8 prosenttia oli vieraskielisiä. Kunnittain vieraskielisten osuudet väestöstä olivat korkeimmat Helsingissä (12,2 prosenttia), Vantaalla (11,9 prosenttia) ja Espoossa (11,3 prosenttia).

Väestöllinen huoltosuhde korkeimmillaan 48 vuoteen

Suomessa oli vuoden 2012 lopussa alle 15-vuotiaita 891 392 henkilöä ja 15–64-vuotiaita 3 517 089 henkilöä. 65 vuotta täyttäneiden määrä ylitti miljoonan henkilön rajan vuoden 2012 aikana, ja heitä oli vuoden 2012 lopussa 1 018 193 henkilöä. Väestöllinen huoltosuhde, eli alle 15-vuotiaiden ja 65 vuotta täyttäneiden määrä 100 työikäistä kohden, oli vuoden 2012 lopussa 54,3. Viimeksi väestöllinen huoltosuhde on ollut tätä korkeampi vuonna 1964. Maamme itsenäisyyden aikana väestöllinen huoltosuhde on ollut korkeimmillaan vuonna 1917 (67,6) ja alhaisimmillaan vuonna 1984 (46,7).

Alueittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Etelä-Savon maakunnassa (63,2) ja Etelä-Pohjanmaan maakunnassa (61,7). Väestöllinen huoltosuhde oli matalin Uudenmaan maakunnassa (47,1). Kunnittain tarkasteltuna väestöllinen huoltosuhde oli korkein Luhangan kunnassa (101,8), Kuhmoisissa (87,1) ja Multian kunnassa (82,0) sekä matalin Helsingissä (41,6), Tampereella (44,5) ja Järvenpäässä (45,8).

Väestöllinen huoltosuhde maakunnittain 1982–2012

Maakunta Vuosi
  1982 1992 2002 2012
huoltosuhde   huoltosuhde   huoltosuhde   huoltosuhde  
KOKO MAA 47,0 49,1 49,6 54,3
Uudenmaan maakunta 43,6 42,9 43,2 47,1
Varsinais-Suomen maakunta 49,2 50,3 50,3 55,1
Satakunnan maakunta 47,7 50,2 52,8 60,8
Kanta-Hämeen maakunta 48,3 52,1 54,1 58,5
Pirkanmaan maakunta 47,0 49,3 49,4 54,1
Päijät-Hämeen maakunta 46,2 47,8 50,2 57,8
Kymenlaakson maakunta 46,5 49,1 52,6 59,5
Etelä-Karjalan maakunta 46,6 49,4 52,2 58,8
Etelä-Savon maakunta 47,0 51,8 55,5 63,2
Pohjois-Savon maakunta 47,2 51,4 52,5 56,7
Pohjois-Karjalan maakunta 46,9 52,2 52,7 56,6
Keski-Suomen maakunta 47,3 51,1 50,9 56,0
Etelä-Pohjanmaan maakunta 51,7 56,9 57,3 61,7
Pohjanmaan maakunta 53,9 56,7 56,2 59,9
Keski-Pohjanmaan maakunta 52,4 54,5 54,1 61,3
Pohjois-Pohjanmaan maakunta 50,2 53,4 51,6 56,8
Kainuun maakunta 45,1 50,0 53,1 59,4
Lapin maakunta 44,4 48,8 51,0 55,8
Ahvenanmaa 54,1 53,3 53,4 55,7

 

Pohjois-Pohjanmaan väkiluku ylitti 400 000 rajan

Vuoden 2012 aikana väkiluku kasvoi 12 maakunnassa ja väheni seitsemässä maakunnassa. Määrällisesti eniten väkiluku kasvoi Uudellamaalla, 17 777 henkilöllä, Pirkanmaalla, 3 831 henkilöllä ja Pohjois-Pohjanmaalla, 2 783 henkilöllä. Väkiluvun kasvu oli myös suhteellisesti suurin Uudellamaalla, 1,1 prosenttia. Pohjois-Pohjanmaan maakunnan väkiluku ylitti 400 000 asukkaan rajan vuoden 2012 aikana.

Väkiluku väheni määrällisesti eniten Etelä-Savossa, 1 096 henkilöllä, Kainuussa, 613 henkilöllä ja Lapissa, 486 henkilöllä. Suhteellisesti väkiluku väheni eniten Kainuussa, 0,8 prosenttia.

Vuoden 2012 aikana väkiluku kasvoi 111 kunnassa ja väheni 209 kunnassa. Määrällisesti eniten väkilukuaan kasvattivat Helsinki, 8 584 henkilöllä, Espoo (4 385) ja Oulu (2 733). Väkiluku väheni määrällisesti eniten Salossa, 425 henkilöllä, Pieksämäellä (293) ja Kouvolassa (271).

Suhteellisesti tarkasteltuna Manner-Suomen kunnista väkilukuaan kasvattivat eniten Liminka (2,9 prosenttia), Lempäälä (2,6 prosenttia) ja Tyrnävä (2,3 prosenttia). Suhteellisesti eniten Manner-Suomen kunnista väkilukuaan menettivät Luhanka (3,6 prosenttia) ja Kinnula (2,9 prosenttia).


Lähde: Väestörakenne 2012, Tilastokeskus

Lisätietoja: Markus Rapo 09 1734 3238, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (14 sivua 323,2 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Kuviot
Laatuselosteet

Päivitetty 22.3.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestörakenne [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-5379. 2012. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.6.2016].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/vaerak/2012/vaerak_2012_2013-03-22_tie_001_fi.html

Jaa