Julkaistu: 3.12.2019

Työvoimatilastoja 60 vuotta

Työvoimatutkimusta on tehty Suomessa vuodesta 1959 alkaen. Kuudessakymmenessä vuodessa sekä työmarkkinat että työvoimatutkimus ovat muuttuneet paljon. Työvoimatutkimus on kehittynyt suppeasta postikyselystä kansainvälisesti vertailukelpoiseksi haastattelututkimukseksi. Sen tärkein tehtävä – työvoiman kysynnän ja tarjonnan kuvaaminen – on kuitenkin pysynyt samana. Tässä julkaistavat aikasarjat työllisten ja työttömien määrästä, työttömyysasteesta ja työllisyysasteesta tarjoavat näköalan työmarkkinoihin koko työvoimatutkimuksen historian ajalta.

Työvoimatutkimuksen tiedot kerättiin postikyselynä vuoteen 1983 saakka, jonka jälkeen tiedonkeruu on tehty pääosin puhelinhaastatteluilla. Työvoimatutkimuksen menetelmää on uudistettu ja sisältöä laajennettu useilla vuosikymmenillä. Käsitteitä ja määritelmiä on yhtenäistetty vastaamaan Kansainvälisen työjärjestön ILO:n suosituksia. Nykyisin työvoimatutkimus on EU-asetuksiin ja kansainvälisiin sisältö- ja laatuvaatimuksiin perustuva tilasto, jota kehitetään edelleen vastaamaan työelämän ja työmarkkinoiden jatkuvaa muutosta.

Ajan myötä tehdyistä muutoksista huolimatta työvoimatutkimuksen tärkeimpiä tunnuslukuja voidaan tarkastella vuodesta 1959 lähtien. Niitä ovat työllisten ja työttömien määrä, työttömyysaste sekä vuodesta 1962 lähtien työllisyysaste.

Työttömyysaste vuosina 1959–2018, 15–74-vuotiaat

Työttömyysaste vuosina 1959–2018, 15–74-vuotiaat

Vuonna 1987 muutettiin työttömän määritelmää, kun työttömyyseläkettä saavista vain työtä etsineet luokiteltiin työttömiksi. Aiemmin kaikki työttömyyseläkettä saavat oli luokiteltu työttömiksi. Vuosina 1997-1999 käsitteet ja määritelmät yhtenäistettiin vastaamaan ILO:n ja EU:n tilastoviraston Eurostatin vaatimuksia. Määritelmämuutokset on korjattu aikasarjaan takautuvasti vuodesta 1989 alkaen. Työvoimatutkimuksen muutoksista on kerrottu lisää taulukon alla olevissa viitteissä.

Työlliset, työttömät ja työttömyysaste vuosina 1959–2018, 15–74-vuotiaat sekä työllisyysaste vuosina 1962–2018, 15–64-vuotiaat

Vuosi Työttömät, tuhatta henkilöä Työlliset, tuhatta henkilöä Työttömyys-aste, % Työllisyys-aste, 15–64-vuotiaat, %
1959 45 2035 2,2 ..
1960 31 2097 1,5 ..
1961 26 2121 1,2 ..
1962 1) 28 2132 1,3 74,6
1963 30 2128 1,4 72,2
1964 2) 34 2151 1,6 72,2
1965 31 2153 1,4 71,9
1966 33 2160 1,5 71,6
1967 65 2112 3,0 69,2
1968 89 2070 4,1 67,2
1969 59 2098 2,8 68,0
1970 46 2217 2,0 70,5
1971 55 2215 2,4 70,0
1972 62 2215 2,7 69,3
1973 57 2265 2,4 70,2
1974 44 2326 1,8 71,7
1975 62 2312 2,6 71,0
1976 92 2278 3,9 69,7
1977 140 2232 5,9 68,4
1978 172 2200 7,3 67,3
1979 143 2256 6,0 68,9
1980 3) 114 2328 4,7 70,9
1981 121 2353 4,9 71,1
1982 135 2377 5,4 71,4
1983 138 2390 5,5 71,5
1984 133 2413 5,2 71,8
1985 129 2437 5,0 72,2
1986 138 2431 5,4 72,0
1987 130 2423 5,1 71,7
1988 116 2431 4,5 72,0
1989 4) 80 2507 3,1 74,3
1990 82 2504 3,2 74,1
1991 169 2375 6,6 70,0
1992 292 2206 11,7 64,7
1993 405 2071 16,3 60,6
1994 408 2054 16,6 59,9
1995 382 2099 15,4 61,1
1996 363 2127 14,6 61,9
1997 314 2169 12,7 62,9
1998 5) 285 2222 11,4 64,1
1999 261 2296 10,2 66,0
2000 253 2335 9,8 66,9
2001 238 2367 9,1 67,7
2002 237 2372 9,1 67,7
2003 235 2365 9,0 67,3
2004 229 2365 8,8 67,2
2005 220 2401 8,4 68,0
2006 204 2443 7,7 68,9
2007 183 2492 6,9 69,9
2008 6) 172 2531 6,4 70,6
2009 7) 221 2457 8,2 68,3
2010 224 2447 8,4 67,8
2011 209 2474 7,8 68,6
2012 207 2483 7,7 69,0
2013 219 2457 8,2 68,5
2014 232 2447 8,7 68,3
2015 252 2437 9,4 68,1
2016 237 2448 8,8 68,7
2017 234 2473 8,6 69,6
2018 202 2540 7,4 71,7
1) Työllisyysaste laskettu taannehtivasti vuodesta 1962.
2) Vuoteen 1964 asti 15 täyttäneet, vuodesta 1965 alkaen 15-74-vuotiaat.
3) Työttömyyseläkeläisistä luokiteltiin työttömiksi vain työtä etsineet. Työttömyysasteen aikasarja on korjattu taannehtivasti vuodesta 1980 alkaen. Määritelmämuutos tehtiin vuonna 1987.
4) Vuodesta 1989 alkaen luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia aiempiin vuosiin. Käsitteet ja määritelmät yhtenäistettiin vastaamaan ILO:n ja Eurostatin vaatimuksia vuosina 1997–1999. Muutokset on korjattu aikasarjaan taannehtivasti vuodesta 1989 alkaen.
5) Työllisyysaste otettiin käyttöön. Aktiivisen työnhaun kriteeriä tiukennettiin työttömän määritelmässä. Opiskelijat voitiin määritellä työlliseksi tai työttömäksi, jos täyttivät määritelmän perusteet.
6) Työllisen määritelmään muutos. Työlliseksi luokitteluun vaikutti työstä poissaolon pituus ja saadun palkan tai korvauksen määrä. Vaikutus vähäinen lähinnä lomautettujen ryhmään.
7) Työllisen määritelmästä poistettiin ed. vuonna lisätty palkka- tai ansiosidonnaista korvausta koskeva ehto, jolloin vanhempainvapaalla olevia ei luokiteltu enää työllisiksi. Vaikutti pienten lasten äitien työllisyysasteeseen.

Linkit

Työvoimatutkimuksen tietokantataulukot


Lähde: Työvoimatutkimus 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Ulla Hannula 029 551 2924, Tatu Leskinen 029 551 3285, tyovoimatutkimus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (288,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 03.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työvoimatutkimus [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-7830. Työllisyys ja työttömyys 1959-2018 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 14.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tyti/2018/16/tyti_2018_16_2019-12-03_tie_001_fi.html