Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 6.11.2013

Joka viides toimistosiivooja ulkomaista syntyperää 2011

Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan syntyperältään ulkomaisista henkilöistä työskenteli määrällisesti eniten toimistosiivoojina (noin 8 400) vuonna 2011. Muita tyypillisiä ammattiryhmiä ulkomaalaistaustaisille 1) olivat myyjät, talonrakentajat, ravintolaesimiehet ja vuoropäälliköt. Ulkomaalaistaustaisista toimistosiivoojista ja talonrakentajista suurin osa oli virolaistaustaisia, kun myyjien yleisin taustamaa oli Venäjä 2) ja ravintolaesimiesten ja vuoropäälliköiden yleisin taustamaa oli Turkki. Ulkomaalaistaustaisista ravintolaesimiehistä ja vuoropäälliköistä noin 84 prosenttia ja talonrakentajista noin 16 prosenttia oli yrittäjiä.

Ulkomaista syntyperää olevien työllisten yleisimmät ammattiryhmät taustamaittain vuonna 2011

Ulkomaista syntyperää olevien työllisten yleisimmät ammattiryhmät taustamaittain vuonna 2011
Kuviossa on ulkomaalaistaustaisten työllisten viisi yleisintä ammattiryhmää ja viisi suurinta taustamaata.

Ulkomaalaistaustaisia työllisiä oli vuonna 2011 yhteensä 101 300, ja heidän osuutensa kaikista työllisistä oli noin neljä prosenttia. Yrittäjiä ulkomaalaistaustaisista työllisistä oli noin 11 prosenttia. Yrittäjien osuus työllisistä oli suurin turkkilaistaustaisilla (40,2 %). Syntyperältään ulkomaalaisista työllisistä alle 35-vuotiaita oli 42 prosenttia, joka oli 10 prosenttiyksikköä enemmän verrattuna samanikäisiin syntyperältään suomalaisiin työllisiin.

Työllisiä ulkomaalaistaustaisia oli eniten Venäjältä ja entisen Neuvostoliiton alueelta, noin 27 400. Seuraavaksi suurimmat taustamaat työllisten lukumäärän mukaan olivat Viro (noin 16 400 henkilöä), entinen Jugoslavia (3 300), Kiina (3 100) ja Turkki (2 700). Ulkomaalaistaustaisista lääkäreistä noin kaksi viidestä oli venäläistaustaisia tai entisen Neuvostoliiton alueelta. Ulkomaalaistaustaisista rakennustyöntekijöistä noin joka toinen oli virolaistaustainen.

Ulkomaalaistaustaisia oli suhteellisesti syntyperältään suomalaisia enemmän palvelu- ja myyntityöntekijöinä, rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöinä sekä ammattiluokituksen pääluokassa muut työntekijät (ks. kuvio alla). Muihin työntekijöihin luetaan siivoojien lisäksi muun muassa rahdinkäsittelijöitä, sairaala- ja laitosapulaisia, avustavia keittiötyöntekijöitä sekä sanomalehtien jakajia, lähettejä ym.

Työllisten ammattirakenne syntyperän mukaan vuonna 2011, %

Työllisten ammattirakenne syntyperän mukaan vuonna 2011, %

Ammattiluokitus 2010:n 3-numerotasolla johtajien ammattiryhmiä oli kymmenen yleisimmän ammattiryhmän joukossa muun muassa turkkilais- ja britannialaistaustaisilla. Britannialaistaustaiset olivat myynti-, markkinointi- ja kehitysjohtajina, kun turkkilaistaustaiset työskentelivät hotelli- ja ravintolajohtajina. Saksalais- ja britannialaistaustaisilla kymmenen yleisimmän ammattiryhmän joukossa oli useita eri erityisasiantuntijatason ammattiryhmiä. Erityisasiantuntija-ammateissa ulkomaalaistaustaisia työskenteli muun muassa yliopisto- ja korkeakouluopettajina, systeemityönerityisasiantuntijoina ja lääkäreinä. Usealle taustamaalle yhteisiä ammattiryhmiä olivat esimerkiksi lähihoitajat, muut terveydenhuollon työntekijät ja kodinhoitajat sekä rahdinkäsittelijät ja varastotyöntekijät. (Liitetaulukko 2.)

Tilastokeskuksen vuoden 2011 työssäkäyntitilastossa 18–74-vuotiaiden palkansaajien ja yrittäjien vuoden viimeisen viikon päätyösuhteen mukaiset ammatit on luokiteltu kansallisen Ammattiluokitus 2010 (AML 2010) -standardin mukaisiin ammattiryhmiin. 3)


1) Ulkomaalaistaustaisilla tarkoitetaan tässä samaa kuin syntyperältään ulkomaalaisilla. Käsitteet syntyperä ja taustamaa on määritelty kohdassa Käsitteet ja määritelmät.
2) Venäjä ja entisen Neuvostoliiton alue.
3) Ammattitieto jäi tuntemattomaksi noin 3,3 %:lla kaikista työllisistä ja noin 6,9 %:lla syntyperältään ulkomaalaisista työllisistä.

Lähde: Työssäkäyntitilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Elina Mikkelä 09 1734 2973, Marketta Oinonen 09 1734 3602, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala

Julkaisu pdf-muodossa (287,8 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 6.11.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Ammatti ja sosioekonominen asema 2011. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2011/04/tyokay_2011_04_2013-11-06_tie_001_fi.html