Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 4.2.2010

Taloudellinen huoltosuhde paras Mariehamns stadin ja Helsingin seutukunnissa

Taloudellinen huoltosuhde eli työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien suhde työllisiin oli 124,3 vuonna 2008. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston ennakkotietojen mukaan huoltosuhde on pysynyt vuoden 2007 tasolla. Paras huoltosuhde oli Mariehamns stadin (93,7), Helsingin (97,0) ja Ålands landsbygdin (97,6) seutukunnissa. Eniten ei-työllisiä suhteessa työllisiin oli Torniolaakson (216,1), Itä-Lapin (202,4) ja Pielisen Karjalan (199,2) seutukunnissa.

Viiden vuoden tarkastelujaksolla koko maan huoltosuhde on hieman parantunut. Vuonna 2003 huoltosuhde oli 134,5. Vuoden 2003 huoltosuhde on tehty vertailukelpoiseksi siirtämällä 15–17–vuotiaat työlliset ei-työllisten ryhmään, sillä työssäkäyntitilastossa tämän ikäryhmän työssäkäyntitietoa ei ole saatu vuodesta 2005 lähtien. Eniten huoltosuhde on parantunut Tunturi-Lapin, Kehys-Kainuun ja Koillismaan seutukunnissa. Huoltosuhde on parantunut viiden vuoden tarkastelujaksolla kaikissa seutukunnissa lukuun ottamatta Torniolaakson, Forssan ja Keuruun seutukuntia.

Työllisten suhde työttömiin ja työvoiman ulkopuolella oleviin

Taloudellinen huoltosuhde ilmoitetaan indeksilukuna, joka lasketaan jakamalla työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrä työllisten määrällä ja kertomalla saatu luku sadalla. Luku 124 tarkoittaa, että sataa työssäkäyvää kohden on 124 työtöntä tai työvoiman ulkopuolella olevaa. Työvoiman ulkopuolella oleviin lasketaan 0–14–vuotiaat, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset sekä muut työvoiman ulkopuolella, esim. hoitovapaalla olevat

.

Kuvio 1. Huoltosuhteeltaan parhaiden seutukuntien väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2008, ennakko

Kuvio 1. Huoltosuhteeltaan parhaiden seutukuntien väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2008, ennakko

Kun verrataan huoltosuhteeltaan parhaimpia seutukuntia huoltosuhteeltaan heikoimpiin seutukuntiin nähdään, että näissä eläkeläisten osuus on huomattavasti pienempi ja vastaavasti työllisten osuus suurempi. Oulunkaaren seutukunnassa huoltosuhteen korkeutta selittää myös 0–14–vuotiaiden suuri osuus eli 20 prosenttia koko väestöstä.

Kuvio 2. Huoltosuhteeltaan heikoimpien kuntien väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2008, ennakko

Kuvio 2. Huoltosuhteeltaan heikoimpien kuntien väestö pääasiallisen toiminnan mukaan 2008, ennakko

Lähde: Työssäkäyntitilasto 2008, Tilastokeskus

Lisätietoja: Jaana Huhta (09) 1734 2632, tyossakaynti@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (265,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 04.02.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työssäkäynti [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5528. Pääasiallinen toiminta ja ammattiasema 2008. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tyokay/2008/01/tyokay_2008_01_2010-02-04_tie_001_fi.html