Luovutusvoittojen väheneminen pienensi pääomatuloja

Yksityiset henkilöt saivat vuonna 2008 veronalaisia tuloja 110,5 miljardia euroa, mikä oli 3,6 prosenttia edellisvuotista enemmän. Ansiotulot kasvoivat edellisvuodesta 6,2 prosenttia, pääomatulot sen sijaan pienenivät edellisvuodesta lähes neljänneksen, 23,4 prosenttia. Ansiotuloja tulonsaajat saivat 103,3 miljardia ja pääomatuloja 7,2 miljardia euroa. Tulonsaajia oli 4 473 000 henkeä, joista ansiotuloja sai 4 418 000 ja pääomatuloja 1 131 000 henkeä.

Pääomatulojen pieneneminen johtui lähinnä arvopapereiden luovutusvoittojen pienenemisestä. Kaikkiaan luovutusvoitot pienenivät 36,8 prosenttia 3 268 miljoonaan euroon. Niistä arvopapereiden luovutusvoittoja oli 1 469 miljoonaa euroa ja muusta omaisuudesta 1 799 miljoonaa. Arvopapereiden luovutusvoitot pienenivät edellisvuodesta 62 prosenttia, muusta omaisuudesta saadut sen sijaan kasvoivat vielä 35 prosenttia. Edellisen kerran pääomatulot pienenivät vuonna 2001, noin viidenneksen edellisvuodesta. Silloinkin niiden väheneminen johtui luovutusvoittojen pienenemisestä. Useimpina vuosina 2000-luvulla pääomatulot ovat kasvaneet selvästi ansiotuloja enemmän.

Veronalaiset osinkotulot kasvoivat edellisvuodesta 5,8 prosenttia. Kaikkiaan tulonsaajat saivat niitä 1,6 miljardia euroa. Bruttomääräisesti osingot kasvoivat 4,9 prosenttia 3,7 miljardiin euroon. Ansiotulona verotettuja osinkoja tulonsaajat saivat bruttomääräisesti 492 miljoonaa, mistä veronalaista tuloa oli 344 miljoonaa. Veronalaiset ansiotulo-osingot kasvoivat 4,2 prosenttia. Pääomatuloista veronalaisia osinkoja oli 1 264 miljoonaa ja osuuspääoman korkoja 16 miljoonaa. Bruttomääräisesti tulonsaajat saivat osinkoja pääomatulona 3,1 miljardia ja osuuspääoman korkoja 41 miljoonaa. Veronalaisista osingoista 788 miljoonaa euroa oli peräisin listatuista ja 820 miljoonaa listaamattomista yhtiöistä. Ulkomailta tulonsaajat saivat osinkoja bruttomääräisesti 164 miljoonaa euroa, veronalaista tuloa niistä oli 111 miljoonaa. Pääomatulona verotetut osingot kasvoivat edellisvuodesta 6,3 prosenttia. Listaamattomista osakkeista saadut veronalaiset ansiotulo-osingot kasvoivat 4,2 prosenttia ja pääomatulo-osingot viidenneksen. Listaamattomista yhtiöistä saaduista pääomatulo-osingoista neljännes oli veronalaista tuloa. Listatuista osakkeista saadut veronalaiset osingot kasvoivat 3,9 prosenttia.

Vuokratuloja tulonsaajat saivat 1 143 miljoonaa euroa, mikä oli 7,7 prosenttia edellisvuotista enemmän. Metsätaloudesta tulonsaajat saivat pääomatuloja 746 miljoonaa, 36 prosenttia edellisvuotista vähemmän. Metsänmyyntitulot pienenivät 16,2 prosenttia 1 212 miljoonaan euroon. Metsätalouden pääomatulojen osittainen verovapaus astui voimaan 1.4.2008.

Maatalouden tulot kasvoivat 2 prosenttia 1,1 miljardiin euroon ja elinkeinotoiminnan tulot 4,5 prosenttia 2,8 miljardiin euroon. Yhtymistä saadut tulot pienenivät lähes viisi prosenttia, niiden määrä oli 1,4 miljardia.

Palkat kasvoivat edellisvuodesta 6,7 prosenttia. Palkkoina tulonsaajat saivat 72,9 miljardia euroa. Eläketulot kasvoivat kahdeksan prosenttia 20,8 miljardiin euroon. Työttömyyspäivärahoja ja muita työttömyysturvaetuuksia tulonsaajat saivat 2,3 miljardia, sairausvakuutuksen päivärahoja 1,1 miljardia, lapsen kotihoidon tukea 348 miljoonaa ja opintorahoja 473 miljoonaa euroa. Sairausvakuutuskorvaukset kasvoivat 3,6 prosenttia. Työttömyysturvaetuudet pienenivät 5,1 ja kotihoidon tuki 1,1 prosenttia. Opintorahat kasvoivat kymmenen prosenttia.

Taulukko 1. Tulonsaajien lukumäärä ja veronalaiset tulot vuosina 2008 ja 2007

Tulolaji 1000 € Lukumäärä
2008 2007 Muutos-% 2008 2007 Muutos-%
Valtionveronalaiset tulot 110 472 666 106 591 875 3,6 4 473 261 4 442 757 0,7
Veronalaiset tulot ml. verovapaat osingot ja korot 112 405 877 108 415 735 3,7 4 473 261 4 442 757 0,7
Ansiotulot yhteensä 103 290 514 97 220 379 6,2 4 418 477 4 384 831 0,8
Palkkatulot 72 930 001 68 362 350 6,7 2 826 687 2 786 131 1,5
Rahapalkka päätoimesta 72 160 202 67 618 456 6,7 2 793 726 2 759 175 1,3
Optiovoitot työsuhdeoptioista 245 867 398 196 -38,3 11 610 18 818 -38,3
Sairausvakuutuspäivärahat 1 136 641 1 097 003 3,6 317 450 319 942 -0,8
Työttömyysturvaetuudet 2 305 746 2 428 427 -5,1 489 141 513 152 -4,7
Lapsen kotihoidon tuki 347 504 351 287 -1,1 130 474 129 930 0,4
Eläketulot 20 776 703 19 211 528 8,2 1 491 823 1 410 165 5,8
Työ-, virka- ja yrittäjäeläkkeet 17 191 685 16 162 085 6,4 1 330 582 1 301 165 2,3
Kansaneläkkeet 2 360 393 2 052 002 15,0 705 744 673 215 4,8
Opintorahat 472 610 429 751 10,0 318 062 308 474 3,1
Vakuutuspäivärahat 123 935 119 015 4,1 63 077 63 335 -0,4
Osinkotulot ansiotulona, brutto 492 135 472 057 4,3 78 023 128 724 -39,4
Osinkotulot ansiotulona, veronalainen määrä 344 113 330 206 4,2 74 650 125 276 -40,4
Tulot ulkomailta 417 363 420 270 -0,7 298 825 294 740 1,4
Muut ansiotulot 550 115 542 477 1,4 239 396 223 280 7,2
Maatalouden tulo 1 106 093 1 084 575 2,0 115 818 120 698 -4,0
Elinkeinotulot 2 803 267 2 683 096 4,5 135 738 132 760 2,2
Tulot yhtymästä 1 384 649 1 454 742 -4,8 116 635 119 524 -2,4
Pääomatulot yhteensä 7 182 152 9 371 496 -23,4 1 131 722 1 392 079 -18,7
Osingot pääomatulona listatuista ja muista yhtiöistä, bruttomäärä 2 997 188 2 799 301 7,1 792 420 939 337 -15,6
Osingot listatuista yhtiöistä, bruttomäärä 1 130 415 1 143 896 -1,2 484 894 620 860 -21,9
Muista kuin listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen bruttomäärä 1 866 772 1 655 405 12,8 401 440 422 859 -5,1
Osingot ulkomailta, brutto 163 580 213 341 -23,3 254 877 255 814 -0,4
Listatuista yhtiöistä saatujen osinkojen veronalainen määrä 676 785 651 389 3,9 375 927 526 156 -28,6
Muista kuin listatuista yhtiöista saatujen osinkojen veronalainen määrä 476 222 396 713 20,0 3 258 2 764 17,9
Osingot ulkomailta, veronalainen määrä 111 286 141 265 -21,2 254 292 255 406 -0,4
Osuuspääoman korkojen brutto 93 509 76 359 22,5 1 617 346 1 539 708 5,0
Osuuspääoman korkojen veronalainen määrä 15 775 12 133 30,0 9 779 7 504 30,3
Vuokratulot 1 142 860 1 061 041 7,7 246 034 236 036 4,2
Luovutusvoitot 3 267 577 5 166 179 -36,8 306 224 383 121 -20,1
Sijoitusrahasto-osuuden tuotto 16 780 20 675 -18,8 54 259 60 441 -10,2
Vapaaehtoisen henkilövakuutuksen suoritukset 338 177 362 003 -6,6 73 844 100 523 -26,5
Metsätalouden pääomatulo 746 115 1 166 304 -36,0 180 192 186 334 -3,3
Muut pääomatulot 187 223 173 227 8,1 107 999 302 493 -64,3
Valtionverot yhteensä 8 066 178 8 498 972 -5,1 2 446 752 2 713 036 -9,8
Tulovero ansiotulosta 6 325 530 6 152 626 2,8 2 047 361 2 325 346 -12,0
Tulovero pääomatulosta 1 726 541 2 330 546 -25,9 790 288 986 654 -19,9
Veronkorotus 14 106 15 799 -10,7 19 074 19 709 -3,2
Kunnallisvero 15 129 269 14 209 763 6,5 3 900 802 3 855 405 1,2
Kirkollisvero 867 208 826 678 4,9 3 158 039 3 155 285 0,1
Sairaanhoitomaksu 1 033 085 1 007 651 2,5 3 000 858 2 981 193 0,7
Päivärahamaksu 514 675 540 242 -4,7 3 896 782 3 851 744 1,2
Metsänhoitomaksu 21 181 20 123 5,3 214 351 215 497 -0,5
Verot ja maksut yhteensä 25 631 597 25 103 429 2,1 4 190 576 4 165 328 0,6
Ansiotulovähennys ennakonpidätyksenä 116 002 110 849 4,7 676 995 654 010 3,5
Työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksu 3 266 764 3 308 117 -1,3 2 574 440 2 541 642 1,3
Valtionveronalaiset tulot miinus verot 84 841 069 81 488 446 4,1 4 471 398 4 440 720 0,7

Kunnallisverot kasvoivat, valtionverot pienenivät

Tulonsaajat maksoivat välittömiä veroja ja veronluonteisia maksuja kaikkiaan 25,6 miljardia euroa. Verot kasvoivat edellisvuodesta 2,1 prosenttia. Valtionverojen osuus veroista oli 8,1 miljardia, kunnallisveron 15,1 miljardia, kirkollisveron 867 miljoonaa, sairaanhoitomaksun 1 033 miljoonaa ja päivärahamaksun 515 miljoonaa euroa. Valtionveroista ansiotuloveron osuus oli 6,3 miljardia ja pääomatuloveron 1,7 miljardia euroa. Ansiotulovero kasvoi 2,8 prosenttia, pääomatulovero sen sijaan pieneni 25,9 prosenttia. Kaikkiaan valtionverot pienenivät 5,1 prosenttia. Kunnallisverot kasvoivat 6,5 ja kirkollisverot 4,9 prosenttia. Sairaanhoitomaksu kasvoi 2,5 ja päivärahamaksu pieneni 4,7 prosenttia edellisvuodesta.

Vuodesta 1993 kunnallisveron osuus välittömistä veroista on kasvanut lähes kymmenen prosenttiyksikköä. Vuonna 2008 sen osuus välittömistä veroista oli 59 prosenttia. Sosiaaliturvamaksujen osuus on samana aikana pienentynyt, samoin ansiotuloveron tämän vuosikymmenen loppupuolella. Pääomatuloveron osuus välittömistä veroista on voimassaoloaikanaan kasvanut hieman yli kahdesta vajaaseen seitsemään prosenttiin. Sen määrä on tosin vuosittain vaihdellut muita veroja enemmän.

Kuvio 1. Yksityisten henkilöiden välittömät verot vuosina 1993-2008, vuoden 2008 hinnoin

Kuvio 1. Yksityisten henkilöiden välittömät verot vuosina 1993-2008, vuoden 2008 hinnoin

Välittömien verojen osuus tulonsaajien veronalaisista tuloista oli 23,2 prosenttia. Näiden verojen ja maksujen lisäksi palkansaajilta perittiin työntekijän eläke- ja työttömyysvakuutusmaksuja 3,3 miljardia euroa. Vakuutusmaksut mukaan lukien verot ja maksut veivät keskimäärin 26,2 prosenttia tuloista

Kuvio 2. Verolajien osuus veronalaisista tuloista vuonna 2008

Kuvio 2. Verolajien osuus veronalaisista tuloista vuonna 2008

Suhteellisesti eniten veroja maksoivat 125 000-150 000 euroa vuodessa ansaitsevat. Sitä hyvätuloisemmilta veroihin kului keskimäärin vähemmän, mikä johtuu siitä, että heidän tuloistaan puolet koostui pääomatuloista. Kunnallisverojen osuus tuloista on heillä keskituloisia pienempi ja ansiotuloveroakin he maksoivat suhteessa vähemmän kuin 75 000-150 00 euroa ansaitsevat. Pääomatuloveroa he sen sijaan maksoivat selvästi pienituloisempia enemmän. Kaikkiaan he maksoivat pääomatuloveroa 700 miljoonaa euroa eli 41 prosenttia koko pääomatuloverokertymästä. Näin hyvätuloisia oli vain neljä promillea tulonsaajista.

Kotitalousvähennystä käytti 311 000 tulonsaajaa

Vähennyksiä tulonsaajat tekivät ansiotuloista valtionverotuksessa 17,9 miljardin ja kunnallisverotuksessa 19,7 miljardin euron edestä. Edellisvuoteen verrattuna selvästi eniten kasvoi valtionverotuksen eläketulovähennys, jonka osuus oli kymmenen miljoonaa euroa. Pakollisia eläkevakuutusmaksuja tulonsaajat vähensivät valtion- ja kunnallisverotuksessa 3,3 miljardia euroa, työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksuja 551 miljoonaa ja matkakuluja 1,4 miljardia euroa. Tulonhankkimisvähennys oli 1,7 miljardia. Kunnallisverotuksessa merkittäviä olivat ansiotulovähennys 6,7 miljardia, eläketulovähennys 4,0 miljardia ja perusvähennys 808 miljoonaa euroa.

Vähennyskelpoisia korkomenoja tulonsaajilla oli asunto- ja opintolainoista 2,7 miljardia, ensiasunnon lainoista 586 miljoonaa ja tulonhankkimislainoista 262 miljoonaa euroa. Ansiotuloveroista niistä vähennettiin alijäämähyvityksenä 823 miljoonaa euroa. Ansiotulovähennys valtionverosta oli 707 miljoonaa euroa.

Kotitalousvähennyksen suosio kasvoi edelleen. Vuonna 2008 sitä hyödynsi 310 800 henkeä eli viidennes edellisvuotista useampi. Määrällisestikin se kasvoi lähes viidenneksen 219 miljoonaan euroon, keskimääräinen vähennys oli noin 700 euroa vähennyksen saajaa kohti. Useimmin sitä käytettiin asunnon korjaus- tai kunnossapitotyöhön, lähes kolmessa neljästä myönnetyistä vähennyksestä. Seuraavaksi suosituin oli kotitaloustyö, johon kohdistui runsas viidennes vähennyksistä. Hoiva- tai hoitotyöhön sitä käytettiin vain parissa prosentissa tapauksista. Määrällisesti sen osuus oli kuitenkin suurempi, sillä keskimääräinen vähennys hoiva- tai hoitotyöhön oli noin 1 100 euroa. Asunnon kunnossapitotöistä se oli 730 ja kotitaloustöistä 600 euroa.

Taulukko 2. Tärkeimmät vähennykset tuloluokittain 2008, 1000 euroa

  Tuloluokka
Vähennys Tuloluokat yhteensä -10000 10000-25000 25000-50000 50000-75000 75000-100000 100000-
Tulonsaajia 4 473 261 1 056 770 1 642 469 1 417 863 248 811 60 226 47 122
Vähennykset ansiotulosta valtionverotuksessa 17 916 472 2 748 927 8 713 098 4 759 122 1 081 109 305 888 308 328
Vähennykset ansiotulosta valtionverotuksessa, lkm 4 230 823 864 281 1 631 022 1 388 909 242 337 58 647 45 627
Vähennykset ansiotulosta kunnallisverotuksessa 19 701 516 3 438 152 6 256 024 7 871 079 1 475 213 343 370 317 677
Vähennykset ansiotulosta kunnallisverotuksessa, lkm 4 158 912 1 011 322 1 474 620 1 327 739 241 434 58 374 45 423
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut 550 997 5 307 102 679 350 336 69 582 13 553 9 540
Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksut, lkm 1 948 618 67 637 559 604 1 056 890 190 245 43 588 30 654
Matkakulut 1 403 265 17 615 270 454 880 893 170 700 37 641 25 962
Matkakulut, lkm 833 606 19 555 187 509 493 360 95 506 21 954 15 722
Tulonhankkimisvähennys 1 683 039 235 929 489 544 763 801 136 778 32 342 24 645
Tulonhankkimisvähennys, lkm 2 803 742 433 732 812 138 1 242 208 222 595 52 756 40 313
Eläkevakuutusmaksut, myönnetty määrä 3 336 462 55 249 543 345 1 822 493 544 721 174 006 196 649
Eläkevakuutusmaksut, myönnetty määrä, lkm 2 614 329 342 311 773 868 1 202 635 210 804 48 890 35 821
Eläketulovähennys valtionverotuksessa 10 072 626 2 403 044 7 149 480 467 120 31 815 9 875 11 291
Eläketulovähennys valtionverotuksessa, lkm 1 382 341 382 938 844 698 145 770 5 474 1 643 1 818
Invalidivähennys kunnallisverotuksessa 79 207 19 403 43 664 13 695 1 703 408 334
Invalidivähennys kunnallisverotuksessa, lkm 234 234 51 607 124 866 48 530 6 509 1 533 1 189
Eläketulovähennys kunnallisverotuksessa 3 996 317 1 990 243 1 949 744 42 171 8 165 2 499 3 495
Eläketulovähennys kunnallisverotuksessa, lkm 999 441 382 926 599 791 12 815 2 272 716 921
Perusvähennys 808 298 612 854 186 243 6 581 1 410 484 725
Perusvähennys, lkm 1 149 786 709 409 426 375 10 214 2 043 704 1 041
Opintorahavähennys 148 706 147 900 701 80 13 0 11
Opintorahavähennys, lkm 166 846 165 878 871 74 ... 0 ...
Ansiotulovähennys 6 758 685 320 040 2 501 264 3 478 366 403 276 41 347 14 392
Ansiotulovähennys, lkm 2 607 528 228 428 815 131 1 270 833 232 603 51 522 9 011
Tulonhankkimismenot pääomatuloista 37 318 2 094 7 857 11 144 5 179 2 600 8 443
Tulonhankkimismenot pääomatuloista, lkm 26 634 1 699 6 398 10 142 4 479 1 776 2 140
Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut 467 279 18 335 80 231 233 222 82 119 27 493 25 879
Vapaaehtoiset eläkevakuutusmaksut, lkm 446 273 23 516 101 757 239 014 56 246 14 696 11 044
Asunto- ja opintolainan korot 2 664 531 125 402 562 219 1 365 502 383 029 114 835 113 546
Asunto- ja opintolainan korot, lkm 1 378 598 136 701 397 731 652 133 135 128 32 784 24 121
Ensiasuntoon kohdistuvat korot 585 810 24 233 133 112 345 869 63 689 12 018 6 890
Ensiasuntoon kohdistuvat korot, lkm 219 957 11 016 56 954 126 489 20 286 3 511 1 701
Tulonhankkimislainan korot 262 403 10 949 29 818 74 077 43 649 22 045 81 866
Tulonhankkimislainan korot, lkm 101 396 6 435 20 799 43 498 17 505 6 106 7 053
Alijäämähyvitys 822 504 40 891 188 744 444 781 102 912 25 876 19 299
Alijäämähyvitys, lkm 1 473 469 153 454 446 027 700 825 128 608 27 666 16 889
Erityinen alijäämähyvitys 99 492 2 171 17 936 53 228 16 801 5 162 4 194
Erityinen alijäämähyvitys, lkm 382 320 14 344 90 330 213 512 45 860 10 954 7 320
Invalidivähennys valtionverosta 75 721 21 996 44 995 7 605 785 188 152
Invalidivähennys valtionverosta, lkm 719 331 200 482 420 979 84 309 9 539 2 253 1 769
Elatusvelvollisuusvähennys 5 802 149 930 3 514 858 187 164
Elatusvelvollisuusvähennys, lkm 49 200 1 480 8 491 29 495 6 955 1 496 1 283
Ansiotulovähennys ansiotuloverosta 707 118 1 183 521 473 246 46 548 2 350 1 453
Ansiotulovähennys ansiotuloverosta, lkm 2 125 956 5 596 785 1 268 141 231 390 23 406 6 229
Ansiotulovähennys ennakonpidätyksenä 116 22 91 2 0 0 0
Ansiotulovähennys ennakonpidätyksenä, lkm 676 995 218 655 440 974 14 375 1 697 552 742
Kotitalousvähennys yhteensä 219 151 4 102 54 053 90 097 36 407 15 161 19 331
Kotitalousvähennys yhteensä, lkm 310 769 9 855 87 440 131 648 46 649 17 083 18 094

Vähennyksen käyttö yleistyi tulotason kasvaessa: vähintään 50 000 euroa vuodessa ansainneista vähennystä käytti 23 prosenttia, kun kaikista tulonsaajista vähennyksen sai seitsemän prosenttia. Yli 80 000 euroa ansainneista sitä käytti 31 prosenttia. Keskimääräinen vähennyskin kasvoi tulotason kasvaessa: yli 150 000 ansainneilla vähennys oli kaksinkertainen alle 25 000 euroa vuodessa ansainneisiin verrattuna.

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain vuonna 2008

Kuvio 3. Keskimääräinen kotitalousvähennys tuloluokittain vuonna 2008

Vähennystä hyödynsivät lähinnä keski-ikäiset ja sitä vanhemmat. Käyttötarkoitus heillä kuitenkin vaihteli siten, että keski-ikäiset käyttivät sitä eniten asunnon korjaustöihin, eläkeikäiset taas hoiva- ja kotitaloustöihin. Yli 75-vuotiailla 56 prosenttia vähennyksistä kohdistui kotitaloustöihin ja kymmenen prosenttia hoiva- ja hoitotöihin. Naiset hyödynsivät vähennystä jonkin verran useammin kotitalous- ja hoivatöihin, miehet asuntojen korjauksiin. Muuten sukupuolten välillä ei ollut juuri eroja vähennyksen käytössä.

Alueittain vähennyksen käytössä ei ollut kovin suuria eroja. Hieman muuta maata useammin sitä käytettiin Uudellamaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uusmaalaiset käyttivät vähennystä muita enemmän kotitaloustyöhön. Vähiten vähennystä käytettiin Ahvenanmaalla, Lapissa sekä Pohjanmaan maakunnissa.

Korkeimmat tulot Uudellamaalla, Itä-Uudellamaalla ja Ahvenanmaalla

Mediaanitulot olivat korkeimmat Uudellamaalla, Ahvenanmaalla ja Itä-Uudellamaalla. Uudellamaalla ne olivat 23 433, Ahvenanmaalla 23 034 ja Itä-Uudellamaalla 22 878 euroa. Pienimmät mediaanitulot olivat Kainuun ja Pohjois-Karjalan maakunnissa, Kainuussa 17 028 ja Pohjois-Karjalassa 16 529 euroa. Mediaanitulot kasvoivat eniten Satakunnassa, 6,2 ja vähiten Ahvenanmaalla, 3,5 prosenttia.

Mediaanituloilla mitaten viisi hyvätuloisinta kuntaa olivat Kauniainen (28 998 €), Espoo (27 009 €), Kirkkonummi (26 752 €), Tuusula (26 240 €) ja Merimasku (25 956 €).

Kuvio 4. Veronalaiset mediaanitulot maakunnittain vuosina 2008 ja 2007

Kuvio 4. Veronalaiset mediaanitulot maakunnittain vuosina 2008 ja 2007

Pääomatuloja saivat useimmin ahvenanmaalaiset. Koko maassa pääomatuloja sai noin neljännes kaikista tulonsaajista, mutta Ahvenanmaalla pääomatulon saajia oli 42 prosenttia. Vähiten pääomatuloja saivat Itä- ja Pohjois-Suomen tulonsaajat.

Palkat keski-ikäisille, tulonsiirrot vanhoille ja nuorille

Veronalaiset vuositulot olivat 24 696 euroa tulonsaajaa kohti. Miesten keskimääräiset veronalaiset vuositulot olivat 29 089 ja naisten 20 566 euroa. Mediaanitulot olivat miehillä 24 040 ja naisilla 17 398 euroa.

Miesten mediaanitulot kasvoivat 4,1 ja naisten 5,3 prosenttia. Suurimmillaan tulot olivat keski-ikäisillä: 45-54-vuotiaat ansaitsivat keskimäärin 34 040 euroa. Tämänikäisten tuloista neljä viidennestä koostui palkkatuloista ja vain kuusi prosenttia eläkkeistä ja muista tulonsiirroista. Yrittäjätulojakin keski-ikäiset saivat eniten.

Kuvio 5. Keskimääräiset veronalaiset tulot iän ja sukupuolen mukaan 2008

Kuvio 5. Keskimääräiset veronalaiset tulot iän ja sukupuolen mukaan 2008

Suurella osalla tulonsaajista tulot jäävät hyvin pieniksi, koska tilastossa ovat mukana kaikki verovelvolliset, jotka ovat saaneet veronalaista tuloa vuoden aikana. Joukossa on paljon esimerkiksi tilapäis- tai osa-aikatyötä tehneitä, esim. koululaisia ja opiskelijoita. Veronalaiset tulot jäävät usein pieniksi myös monilla eläketuloa tai muita tulonsiirtoja kuten kotihoidon tukea tai vanhempainpäivärahaa saaneilla. Verottomat tulonsiirrot, kuten asumis- ja toimeentulotuet tai lapsilisät, eivät sisälly tulokäsitteeseen.

Vuonna 2008 puolet tulonsaajista oli sellaisia, joiden tulot jäivät alle 20 000 euron. Näin pienituloisia oli 43 prosenttia miehistä ja 56 prosenttia naisista. Palkkojen osuus veronalaisista tuloista oli heillä vain 29 prosenttia, sen sijaan eläketuloja niistä oli puolet ja muita veronalaisia tulonsiirtoja 13 prosenttia. Jokseenkin kaikilla alle 20-vuotiailla tulot jäivät näin pieniksi, mutta eläkeikäisistäkin tähän ryhmään kuuluvia oli reilut neljä viidennestä, miehistä 73 ja naisista 87 prosenttia.

Vähintään 80 000 euron veronalaiset vuositulot oli 89 100 hengellä eli kahdella prosentilla tulonsaajista. Miehiä heistä oli 70 300 ja naisia 18 700. Veronalaisista tuloista he saivat 12 prosenttia, mutta pääomatuloista 51 prosenttia. Veroista he maksoivat 18 prosenttia. Hyvätuloiset maksoivat valtionveroja suhteessa huomattavasti enemmän kuin tulonsaajat keskimäärin. Vähintään 80 000 euroa ansainneiden veroista 61 prosenttia koostui ansio- ja pääomatuloveroista, kun kaikilla tulonsaajilla niiden osuus veroista oli vajaa kolmannes. Pienituloisten verot taas muodostuivat lähes pelkästään kunnallisveroista ja sairausvakuutusmaksuista. Alle 20 000 euroa ansainneiden veroista valtionverojen osuus oli vajaat viisi prosenttia.


Lähde: Veronalaiset tulot 2008. Tilastokeskus

Lisätietoja: Timo Matala (09) 1734 3422, toimeentulo@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 25.2.2010

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Veronalaiset tulot [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3843. 2008, Luovutusvoittojen väheneminen pienensi pääomatuloja . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.3.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tvt/2008/tvt_2008_2010-02-25_kat_001_fi.html

Jaa