Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Julkaistu: 8.5.2020

Työtaisteluissa menetettyjen työpäivien määrä oli 2000-luvun toiseksi suurin

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa käytiin 107 työtaistelua vuonna 2019. Lukumäärä laski edellisestä vuodesta, jolloin työtaisteluita oli 166. Työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli noin 161 000 ja menetettyjä työpäiviä kertyi noin 378 000. Työtaistelujen lukumäärässä on mukana myös työtaistelulla uhkaaminen. Vuonna 2019 toteutuneiden työtaistelujen lukumäärä oli 99 ja työtaistelulla uhkaamisia oli 8.

Työtaistelujen lukumäärä lähellä 2000-luvun mediaaniarvoa

Työtaistelujen lukumäärä on 2000-luvulla ollut vuosittain alle 200. Poikkeuksena on vuosi 2005, jolloin käytiin suuret paperiteollisuuden työtaistelut ja lukumäärä nousi 365 työtaisteluun.

Työtaistelujen lukumäärän mediaaniarvo on 105 vuosina 2000–2019. Mediaani tarkoittaa järjestetyn ryhmän keskimmäistä havaintoa. Puolet tarkastelun kohteena olevasta ryhmästä (tässä tapauksessa työtaistelujen lukumäärä vuosina 2000–2019) on mediaania korkeampi luku ja puolet mediaania alhaisempi luku. Vuonna 2019 käytiin 107 työtaistelua, joka on hyvin lähellä 2000-luvun mediaaniarvoa.

Työtaistelujen lukumäärä vuosina 2000–2019

Työtaistelujen lukumäärä vuosina 2000–2019

Osallisia työntekijöitä ja menetettyjä työpäiviä oli tavallista enemmän

Vuonna 2019 työtaisteluihin osallisia työntekijöitä oli 161 289 ja menetettyjä työpäiviä 378 029 kappaletta. Menetettyjen työpäivien määrä siis kasvoi edellisvuodesta (214 428) huomattavasti, vaikka työtaistelujen lukumäärä laski. Vuotta 2019 laajemmat työtaistelutoimet olivat melko yleisiä 1990-luvulla ja eritysesti 1980-luvulla, mutta harvinaisempia 2000-luvulla. Kuluvalla vuosituhannella menetettyjä työpäiviä on ollut vuotta 2019 enemmän ainoastaan vuonna 2005 (672 904). Osallisia työntekijöitä on taas ollut enemmän vain vuonna 2018 (282 096).

Osalliset yhteensä ja menetetyt työpäivät vuosina 2000–2019

Osalliset yhteensä ja menetetyt työpäivät vuosina 2000–2019

Tukitoimenpiteet ja alan työehtosopimus olivat useimmiten syynä työtaisteluun

Vuonna 2019 työtaistelujen yleisimmät syyt olivat tukitoimenpide (36 %) ja alan työehtosopimus (31 %). Viime vuonna liittokohtaisia työehtosopimusneuvotteluja käytiin monilla aloilla ja näiden aikana toteutettiin työtaistelutoimenpiteitä. Seuraavaksi yleisimmät syyt olivat työvoiman vähennys tai sen uhka ja työnjohto.

Työtaistelujen syyt vuonna 2019

Työtaistelun syy Työtaistelujen lukumäärä Työtaistelujen lukumäärä, %-osuus Osalliset yhteensä, %-osuus Menetetyt työpäivät, %-osuus
Tukitoimenpide 38 36 5 9
Alan työehtosopimus 33 31 92 89
Työvoiman vähennys tai sen uhka 15 14 1 1
Työnjohto 11 10 1 1
Muu syy 4 4 0 0
Palkkaus 4 4 0 0
Työolosuhteet 2 2 0 0
Kaikki yhteensä 107 100 100 100

Työtaisteluista suurin osa, 72 kappaletta eli 67 prosenttia, oli lakkoja ja lakonuhkia. Seuraavaksi yleisimmät työtaistelun muodot olivat saarto ja ylityökielto. Vuonna 2019 oli myös kolme toteutunutta työnantajapuolen julistamaa työsulkua. Työtaisteluista suurin osa, yli 60 prosenttia, oli laillisia. Työtaistelun laillisuustieto perustuu suurimmaksi osaksi työnantajan ilmoitukseen.

Työpäivämenetyksistä suurin osa kohdistui teollisuuden sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoille

Työtaisteluista 43 prosenttia kohdistui teollisuuteen sekä 38 prosenttia kuljetuksen ja varastoinnin toimialalle. Myös työpäivämenetykset olivat suurimmat näillä toimialoilla. Näiden kahden toimialan työpäivämenetykset olivat viime vuonna noin 232 000 (61 %) menetettyä työpäivää teollisuudessa ja vajaat 136 000 (36 %) menetettyä työpäivää kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla. Työtaisteluihin osallisia oli myös eniten teollisuudessa, hieman yli 141 000 (88 %), sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialalla yli 15 000 (10 %). Teollisuuden suurta osuutta työtaisteluista selittää teknologiateollisuuden lakot joulukuussa. Viime vuoden posti- ja logistiikka-alan työtaistelutoimet taas selittävät kuljetuksen ja varastoinnin toimialan huomattavaa osuutta.

Työtaisteluista 65 käytiin useamman kuin kahden kunnan alueella ja loput jakautuivat melko tasaisesti eri kuntiin. Lukumääräisesti eniten työtaisteluja käytiin vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä ja samaan neljännekseen kohdistui myös suurin osa työpäivämenetyksistä.

Uhat lasketaan mukaan työtaistelujen kokonaislukumäärään

Työtaistelujen lukumäärässä on mukana myös uhat, joita ei ole toimeenpantu. Uhat ovat mukana ainoastaan työtaistelujen lukumäärätiedossa, ne eivät kerrytä osallisten työntekijöiden eikä menetettyjen työpäivien määrää. Vuonna 2019 toteutuneiden työtaistelujen lukumäärä oli 99 ja työtaistelulla uhkaamisia oli 8. Vuonna 2018 uhkien lukumäärä oli huomattavasti suurempi eli 38 kappaletta ja tämä on myös suurin tilastoitu uhkien määrä. Työtaistelujen uhkia on tilastoitu vuodesta 2012 alkaen.


Lähde: Työtaistelut 2019. Tilastokeskus

Lisätietoja: Matti Lahdenmäki 029 551 3690, Anu Uuttu 029 551 2322, palkat.indeksit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Mari Ylä-Jarkko

Julkaisu pdf-muodossa (264,6 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 8.5.2020

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Työtaistelutilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-0823. 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 16.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tta/2019/tta_2019_2020-05-08_tie_001_fi.html