Tästä tilastosta on olemassa uudempi julkaisu

Tuorein julkaisu: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2020, 1. vuosineljännes

Julkaistu: 13.12.2019

Tietotekniikkapalvelut palveluiden ulkomaankaupan kasvun selittäjänä vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä

Palveluvienti kasvoi 17 prosenttia vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palvelutuonti kasvoi 5 prosenttia. Palveluvientiä kasvatti erityisesti ICT-palveluiden viennin kasvu. Vastaavasti tuonnissa suurin euromääräinen kasvu oli muissa liike-elämän palveluissa, kun taas suhteellisesti mitattuna rahoituspalvelut kasvoivat eniten. Lisäksi tuonnissa kasvua lisäsivät ICT-palvelut. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta .

Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain

Kuvio 1. Palveluiden tuonti ja vienti neljännesvuosittain

Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi 5 prosenttia ja tuonti yhden prosentin vuoden 2019 kolmannella neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Maksutaseen mukainen tavaravienti pysyi viime vuoden tasolla, mutta tavaratuonti laski prosentin.

ICT-palvelut viennin kasvun taustalla

Palveluviennin kasvu selittyy ICT-palvelujen viennin kasvulla: ICT-palvelujen vienti nousi vuodessa puolellatoista miljardilla eurolla, kun palveluiden ulkomaankaupan viennin kokonaismäärä on 7,9 miljardia euroa. Jos palveluista jätetään ICT-palvelut huomiotta, palveluviennin muutos vuoden takaiseen vuosineljännekseen on jopa negatiivinen. Palveluviennin laskua vuodentakaiseen neljännekseen verrattuna oli erityisesti henkisistä omaisuustuotteista saaduissa maksuissa sekä muissa liike-elämän palveluissa. Muiden palveluerien osalta viennin muutokset olivat maltillisia.

Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin

Kuvio 2. Palveluiden vienti palveluerittäin

Aasian vienti reippaassa kasvussa, kaupankäynti Ruotsin kanssa hiipunut

Vajaa kaksi kolmasosaa palveluviennistä suuntautuu Eurooppaan, ja puolet viennistä EU-alueelle. Euroopan osuus koko palveluviennistä on kuitenkin laskenut 3 prosenttiyksikköä viime vuodesta. Aasian vienti kasvoi 30 prosenttia viime vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Vienti Aasiaan kattaa 22 prosenttia koko viennistä.

Tarkastellessa palveluviennin kasvun komponentteja Aasian merkitys korostuu: viennin reilun miljardin euron kasvusta vain vajaa puolet syntyi Euroopan viennin kasvusta, kun taas reilu kolmannes selittyi Aasian viennin kasvulla. Esimerkiksi vienti Kiinaan kasvoi vajaan 170 miljoonaa euroa eli 42 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä.

Palvelukauppa Ruotsin kanssa on vähentynyt vuodentakaisesta. Palveluiden vienti Ruotsiin laski 7 prosenttia edellisvuoden vastaavasta neljänneksestä, kun taas tuonti laski 15 prosenttia.

Vienti Britanniaan kasvussa

Palveluiden vienti Britanniaan on kasvanut 21 prosenttia edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Britannian osuus koko palveluviennistä on pysynyt vuodentakaisessa neljässä prosentissa. Palveluiden tuonti Britanniasta ei ole muuttunut vuodentakaisesta.

Palveluiden tase noussut ylijäämäiseksi

Tilastokeskus on julkaissut palveluiden ulkomaankaupan tilastoa vuodesta 2015 alkaen. Vaikka tavaroiden tase on ollut vaihdellut ylijäämäisen ja alijäämäisen välillä, palveluiden tase on pysynyt kullakin vuosineljänneksenä alijäämäisenä. Vuoden 2019 kolmannella vuosineljänneksellä palveluiden tase kuitenkin kääntyi reilun kahdensadan miljoonan euron verran positiiviseksi.

Palveluerien sisällä eniten ylijäämäisiä ovat ICT-palvelut, joissa vienti on 3,1 miljardia ja tuonti 0,9 miljardia euroa. Ylijäämää on siis noin 2,2 miljardia euroa. Ylijäämä on kasvanut reilusti tänä vuonna, sillä vuosi sitten ICT-palveluiden ylijäämä jäi reiluun 700 miljoonaan. Muutos selittyy ICT-palvelujen viennin voimakkaalla kasvulla. Lisäksi henkisistä omaisuustuotteista saatujen maksujen tase on reilun neljänsataa miljoonaa euroa ylijäämäinen. Muut liike-elämän palvelut ovat kaikista alijäämäisimpiä (1,4 miljardia euroa). Myös tässä erässä alijäämä on kasvanut yli kaksinkertaiseksi viime vuoden vastaavaan vuosineljännekseen verrattuna. Alijäämää kasvattavat niin muiden liike-elämän palveluiden viidenneksellä kasvanut tuonti kuin viidenneksellä laskenut vienti. Matkailun ja kuljetuspalveluiden alijäämät ovat sen sijaan maltillisempia.

Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Kuvio 3. Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Ulkomaankaupan tilastot

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli. Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.

Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.


Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tommi Kaatrasalo 029 551 3320, Miia Korhonen 029 551 3420, Risto Sippola 029 551 3383, globalisaatio.tilastot@stat.fi

Julkaisu pdf-muodossa (296,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 13.12.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 3. vuosineljännes 2019. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.7.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tpulk/2019/03/tpulk_2019_03_2019-12-13_tie_001_fi.html