Julkaistu: 15.3.2019

Palvelutuonti kasvoi palveluvientiä reippaammin

Palvelutuonti kasvoi 15 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palveluvienti kasvoi 5 prosenttia. Palveluita tuotiin 8,6 miljardilla eurolla ja vietiin 7,9 miljardilla. Eniten tuotiin muita liike-elämän palveluita. Niiden tuonti myös kasvoi enemmän kuin minkään muun palveluerän. Myös palveluviennin suurimman palveluerän, televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden, vienti kasvoi eniten. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta .

Palveluiden tuonti ja vienti

Palveluiden tuonti ja vienti

Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi 5 prosenttia ja tuonti 10 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä edellisen vuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Maksutaseen mukainen tavaravienti kasvoi 5 prosenttia ja tavaratuonti 8 prosenttia. Tullin tilastoima tavaravienti kasvoi kaksi prosenttiyksikköä enemmän ja -tuonti puolestaan kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin maksutaseen tilastoima.

Maksutaseen ja Tullin mukaiset tasot voivat erota, koska Tullin mukainen tavarakauppa sisältää tavaravirtoja, joissa omistajuus ei muutu. Maksutaseen mukainen tavarakauppa perustuu sen sijaan omistajuuden muutokseen. Tullin aineistoon tehtävien muutosten lisäksi maksutaseen mukainen tavarakauppa sisältää ulkomailta ulkomaille tapahtuvia myyntejä ja ostoja.

Vuoden 2018 ennakollisten tietojen mukaan tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi 6 prosenttia verrattaessa koko vuoden 2018 vientiä vuoden 2017 vientiin. Tavaroiden ja palveluiden tuonti kasvoi vastaavasti 8 prosenttia vuonna 2018.

Palvelutuonti kasvoi vientiä enemmän myös koko vuotta 2018 tarkasteltaessa

Palvelutuonti kasvoi vuoden 2018 ennakollisten tietojen mukaan 10 prosenttia vuoteen 2017 verrattaessa. Palveluvienti kasvoi 5 prosenttia. Sekä palveluvientiä että -tuontia vuonna 2018 kasvatti lisääntynyt ulkomaankauppa muun muassa seuraavissa erissä: muut liike-elämän palvelut, kuljetuspalvelut ja tuotannolliset palvelut.

Lisäksi palvelutuontia kasvatti televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden ostot ulkomailta. Näitä palveluita ostettiin 0,6 miljardilla eurolla enemmän kuin vuonna 2017, mikä vastaa 20 prosentin kasvua.

Muita liike-elämän palveluita tuotiin vuonna 2018 yli miljardilla eurolla enemmän kuin vuotta aiemmin. Muiden liike-elämän palveluiden tuonti kasvoi 0,4 miljardia euroa enemmän kuin niiden vienti, mutta sekä tuonnin että viennin prosentuaalinen kasvu kyseisessä erässä oli sama: 14 prosenttia. Muiden liike-elämän palveluiden tuonti kasvoi vuonna 2018 euromääräisesti lähes kaksi kertaa enemmän kuin televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden ja yli kaksi kertaa enemmän kuin kuljetuspalveluiden.

Palveluviennin merkittävimmän erän, televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden, vienti pysytteli edellisvuoden tasolla vuonna 2018.

Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden sekä kuljetuspalveluiden lisääntynyt myynti piti palveluviennin kasvusuuntaisena vuoden viimeisellä neljänneksellä

Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden vienti kasvoi 12 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä. Palveluviennin toiseksi suurimman erän, muiden liike-elämän palveluiden, vienti ei kasvanut vastaavalla ajanjaksolla. Tätä selittää vertailuajankohdan, vuoden 2017, viimeisen neljänneksen poikkeuksellisen korkea viennin taso muiden liike-elämän palveluiden alaerässä tutkimus- ja kehityspalvelut.

Kuljetuspalvelut olivat edelleen viennin kolmanneksi suurin erä. Niiden vienti kasvoi 11 prosenttia vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä.

Palvelutuonnin 15 prosentin kasvua vuoden 2018 viimeisellä neljänneksellä siivittivät erityisesti kolme palveluerää: muut liike-elämän palvelut, televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalvelut sekä kuljetuspalvelut.

Muiden liike-elämän palveluiden tuonti kasvoi 30 prosenttia. Muut liike-elämän palvelut sisältävät tutkimus- ja kehityspalvelut, tekniset, kaupankäyntiin liittyvät ja muut liike-elämän palvelut sekä asiantuntijoiden ja liikehallinnon konsulttipalvelut.

Televiestintä-, tietojenkäsittely- ja tietopalveluiden tuonti kasvoi 28 prosenttia, mutta 0,4 miljardia vähemmän kuin muiden liike-elämän palveluiden tuonti.

Palveluiden vienti palveluerittäin

Palveluiden vienti palveluerittäin

Kolmasosa Suomesta myydyistä palveluista viedään kolmeen maahan

Tärkeimmät palveluvientimaat Suomelle vuonna 2018 olivat Ruotsi, Yhdysvallat ja Saksa. Näihin maihin vietiin noin kolmasosa Suomen koko palveluviennistä. Palveluiden osuus viennistä Yhdysvaltoihin oli noin 40 prosenttia vuonna 2018. Ruotsin ja Saksan osalta palveluviennin osuudet kokonaisviennistä olivat puolestaan noin kolmasosan.

Vienti Ruotsiin ja Saksaan noudattaa siten samaa rakennetta kuin Suomen tavaroiden ja palveluiden tämänhetkinen vienti, jossa palveluviennin osuus on noin kolmannes koko viennistä.

Palveluvienti Saksaan kasvoi ennakollisten tietojen mukaan 16 prosenttia vuonna 2018 edellisvuoteen verrattuna. Maksutaseen mukainen tavaravienti Saksaan kasvoi vähemmän: 9 prosenttia. Palveluvienti Ruotsiin kasvoi prosentuaalisesti vähemmän kuin Saksaan vuoden 2018 ennakollisten tietojen mukaan. Kasvua Ruotsiin oli 4 prosenttia, mutta sinne vietiin 1,3 miljardilla eurolla enemmän palveluita kuin Saksaan.

Yhdysvaltojen osalta palveluvienti vaikuttaa piristyneen ennakollisten tietojen perusteella vuoden 2018 loppupuoliskolla, jolloin se kasvoi 13 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Koko vuoden kasvu jäi kuitenkin kolmeen prosenttiin. Tavaravienti Yhdysvaltoihin kasvoi vuoden 2018 loppupuoliskolla vähemmän kuin palveluvienti: 7 prosenttia.

Vastaavasti tuonti Yhdysvalloista kasvoi vuoden 2018 kahdella viimeisellä neljänneksellä vuoden 2017 vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Palvelutuonti kasvoi tänä ajankohtana 18 prosenttia ja maksutaseen mukainen tavaratuonti jopa 28 prosenttia.

Tuonti Venäjältä kasvussa

Yhdysvaltojen lisäksi myös tuonti Venäjältä kasvoi sekä tavaroiden että palveluiden osalta. Kasvu oli nopeampaa Venäjänkin osalta vuoden 2018 loppupuoliskolla kuin alkuvuonna. Koko vuoden 2018 kasvu palveluiden osalta oli 15 prosenttia edellisvuoteen verrattaessa, kun loppuvuonna kasvua oli 19 prosenttia.

Tavaratuonti Venäjältä kasvoi puolestaan 23 prosenttia vuonna 2018 ennakollisten tietojen mukaan. Vuoden 2018 loppupuoliskolla tavaratuonti kasvoi 32 prosenttia.

Palveluiden vienti Venäjälle heijasti vuonna 2018 palveluviennin yleistä kasvua. Se kasvoi 6 prosenttia eli prosenttiyksikön enemmän kuin palveluvienti koko maailmaan.

Maksutaseen mukainen tavaratuonti Britanniasta on pysynyt vuonna 2018 vastaavalla tasolla kuin vuonna 2017. Palveluita Britanniasta tuotiin kuitenkin ennakollisten tietojen perusteella 6 prosenttia enemmän. Tavaravienti Britanniaan kasvoi sen sijaan 10 prosenttia vuonna 2018, kun palveluita vietiin puolestaan 5 prosenttia vähemmän kuin vuonna 2017.

Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain

Ulkomaankaupan tilastot

Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidon järjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.

Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.


Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Tommi Kaatrasalo 029 551 3320, Terhi Tulonen 029 551 3604, globalisaatio.tilastot@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen

Julkaisu pdf-muodossa (297,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet
Tietojen tarkentuminen

Päivitetty 15.3.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 4. vuosineljännes 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 21.3.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tpulk/2018/04/tpulk_2018_04_2019-03-15_tie_001_fi.html