Julkaistu: 15.3.2018
Palveluvienti kasvoi 13 prosenttia vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä
Palveluvienti kasvoi 13 prosenttia vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavaan neljännekseen verrattuna. Palvelutuonti kasvoi 2 prosenttia. Viennin kasvua selittää erityisesti muihin liike-elämän palveluihin sisältyvä erä, tutkimus- ja kehittämispalvelut, sekä muualle luokittelemattomat henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut. Jälkimmäiseen erään kuuluu muun muassa tietokoneohjelmien jakeluun liittyvät lisenssit ja tavaramerkkien lisensiointimaksut. Tuonnin kasvua hillitsi rahoitus- ja vakuutuspalveluiden tuonnin laskeminen. Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastosta, joka on osa maksutasetta.
Palveluiden tuonti ja vienti
Vuoden 2017 ennakollisten tietojen mukaan palveluvienti kasvoi 8 prosenttia
Koko vuotta 2017 tarkasteltaessa palveluiden vienti kasvoi 8 prosenttia ja tuonti 3 prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Vuonna 2017 palveluita vietiin 26,3 miljardin euron arvosta ja tuotiin 27,4 miljardin euron arvosta. Viennin kasvuun vaikutti eniten muiden liike-elämän palveluiden 0,7 miljardin euron kasvu. Myös kuljetus ja muualle luokittelemattomien henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna.
Tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi 11 prosenttia vuonna 2017
Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden yhteenlaskettu vienti kasvoi vuoden 2017 jokaisella neljänneksellä edellisvuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Vienti kasvoi 11 prosenttia vuonna 2017 sekä viimeisellä neljänneksellä että vuositasolla.
Yhteenlaskettu tuonti kasvoi puolestaan 5 prosenttia vuoden viimeisellä neljänneksellä ja 7 prosenttia vuonna 2017. Vuoden 2017 luvut ovat ennakollisia.
Muut liike-elämän palvelut veturina palveluviennin kasvussa
Palveluviennin 13 prosentin kasvuun vaikuttivat eniten muut liike-elämän palvelut, muualla luokittelemattomat henkisen omaisuuden käytöstä perittävät maksut ja tuotannolliset palvelut. Yksi viennin suurimmista eristä, muut liike-elämän palvelut, kasvoi 40 prosenttia vuoden viimeisellä kvartaalilla ja 17 prosenttia vuonna 2017.
Kyseisen erän vientiä kasvatti erityisesti sen sisältämät tutkimus- ja kehityspalvelut. Tähän erään sisältyy muun muassa tutkimus- ja kehityspalvelujen tuottaminen, tutkimus- ja kehitystyön tuloksena syntyvien patenttien ja tekijänoikeuksien omistusoikeuksien myynti sekä muiden tutkimus- ja kehitystyöhön perustuvien omistusoikeuksien myynti.
Viennin suurin yksittäinen erä, televiestintä-, tietotekniikka- ja tietopalvelut (ICT-palvelut), pysytteli vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä edellisvuoden vastaavan neljänneksen tasolla, mutta nousi yhden prosentin verrattaessa vuotta 2017 vuoteen 2016.
Palveluiden vienti palveluerittäin
Rahoitus- ja vakuutuspalveluiden tuonti laski rajusti
Rahoitus- ja vakuutuspalveluiden tuonti laski voimakkaasti vuoden 2017 jokaisella neljänneksellä. Viimeisellä neljänneksellä se laski 32 prosenttia ja koko vuonna 28 prosenttia vuoden 2016 vastaaviin ajankohtiin verrattuna. Vuositasolla muutos oli 0,4 miljardia euroa. Euromääräisesti mitattuna tuonnin suurimmat nousijat vuoden 2017 viimeisellä neljänneksellä olivat kuljetuspalvelut ja muualla luokittelemattomien henkisen omaisuuden käytöstä perityt maksut.
Matkailu Suomesta ulkomaille, joka tilastoidaan matkailutuonniksi, pysyi vuoden viimeisellä neljänneksellä vastaavalla tasolla edellisvuoden viimeisen neljänneksen kanssa, mutta kasvoi vuositasolla 5 prosenttia. Voimakkainta matkailun kasvu oli vuoden toisella ja kolmannella neljänneksellä.
Palveluita vietiin erityisesti Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin vuonna 2017
Merkittävimmät palvelukauppakumppanit Suomelle vuonna 2017 olivat Ruotsi, Yhdysvallat, Saksa ja Britannia. Palveluita vietiin eniten Ruotsiin ja Yhdysvaltoihin. Eniten palveluita tuotiin Ruotsista ja Saksasta.
Palveluvienti sekä Ruotsiin ja että Yhdysvaltoihin kasvoi ennakollisten tietojen mukaan 4 prosenttia vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna. Britannian palveluviennin taso ei muuttunut vuodesta 2016 vuoteen 2017.
Ulkomaankauppa Saksaan kasvussa
Palveluiden vienti Saksaan kasvoi 17 prosenttia vuodesta 2016 vuoteen 2017. Euroissa mitattuna kasvu oli 0,3 miljardia. Maksutaseen mukainen tavaravienti Saksaan kasvoi 11 prosenttia eli 0,5 miljardia euroa vuodesta 2016 vuoteen 2017. Vuonna 2017 maksutaseen mukaisia tavaroita vietiin Saksaan 5,4 miljardilla ja sieltä tuotiin tavaroita 7,8 miljardilla eurolla. Saksasta tuodaan euromääräisesti mitattuna myös enemmän palveluita kuin sinne viedään.
Palveluvienti Venäjälle nousi vuoden 2015 tasolle
Vienti Venäjälle kasvoi sekä tavaroiden että palveluiden suhteen vuoden 2017 jokaisella neljänneksellä edellisvuoden vastaaviin neljänneksiin verrattuna. Tuonti Venäjältä kasvoi vastaavasti vuoden kolmella ensimmäisellä neljänneksellä. Venäjälle vietiin 17 prosenttia ja tuotiin 18 prosenttia enemmän palveluita kuin vuonna 2016. Palveluiden vienti nousi samalla vuoden 2015 tasolle. Venäjän osuus palveluviennistä ei ole kuitenkaan kasvanut vuoden 2015 jälkeen.
Maksutaseen mukainen tavaravienti Venäjälle kasvoi 19 prosenttia vuonna 2017 edellisvuoteen verrattuna, vaikka tavaravienti näytti olevan laskussa edellisenä vuotena. Vuoden 2016 kolmella ensimmäisellä kvartaalilla tavaravienti laski vuoteen 2015 verrattaessa.
Palveluiden tuonti Kiinasta laski 16 prosenttia ja vienti Kiinaan laski 4 prosenttia vuodesta 2016.
Maksutaseen mukainen tavaroiden ja palveluiden vienti alueittain
Ulkomaankaupan tilastot
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilasto on osa maksutasetta . Tilasto sisältää tavaroiden ja palveluiden erittelyt tarkemmalla tasolla. Maksutaseessa noudatettavat maksutasekäsikirjan (BPM6) ohjeet ja suositukset ovat yhdenmukaisia kansantalouden tilinpidonjärjestelmän (EKT 2010) kanssa. Kansantalouden tilinpito julkaistaan neljännes - ja vuositasolla . Rajat ylittävän tavarakaupan tiedot julkaisee Tulli . Tullin julkaisema tavarakauppa toimii lähdeaineistona tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa -tilastossa. Siihen tehdään määritelmistä johtuvia poistoja ja lisäyksiä maksutaseen mukaiseen tavarakauppaan pääsemiseksi.
Tullin tilastopalvelu, tilastot@tulli.fi, 029 552 335.
Lähde: Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa 2017, Tilastokeskus
Lisätietoja: Risto Sippola 029 551 3383, Terhi Tulonen 029 551 3604, globalisaatio.tilastot@stat.fi
Vastaava tilastojohtaja: Ville Vertanen
Julkaisu pdf-muodossa (297,9 kt)
- Taulukot
-
Tietokantataulukot
Poimi tarvitsemiasi tietoja taulukoiksi, tarkastele tietoja kuvioina, tai lataa dataa käyttöösi.
Liitetaulukot
- Laatuselosteet
- Tietojen tarkentuminen
-
- Tietojen tarkentuminen (15.3.2018)
Päivitetty 15.3.2018
Suomen virallinen tilasto (SVT):
Tavaroiden ja palveluiden ulkomaankauppa [verkkojulkaisu].
ISSN=2343-4228. 4. vuosineljännes 2017. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.4.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tpulk/2017/04/tpulk_2017_04_2018-03-15_tie_001_fi.html