Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

Pienituloisuus ja koettu taloudellinen ahdinko

Koetun toimeentulon mittareista

Tulonjakotilaston yhteydessä on vuodesta 2003 alkaen kerätty tietoa myös kotitalouksien koetusta toimeentulosta. Seuraavassa tarkastellaan koettua toimeentuloa kolmella indikaattorilla. Haastattelussa tiedusteltiin, riittävätkö kotitalouden kuukausitulot sen tavanomaisten menojen katteeksi1 (katso myös lukua Suomen tuloerot kansainvälisessä vertailussa, jossa tämän indikaattorin tuloksia EU:n jäsenmaissa vuodelta 2005). Vastaajia pyydettiin myös arvioimaan kotitalouden asumismenojen taloudellista rasittavuutta kolmeluokkaisella asteikolla2. Kysyttiin myös, kuinka usein vuoden aikana kotitaloudelta on jäänyt maksamatta laskuja, lainakorkoja tai lyhennyksiä eräpäivään mennessä3.

Sen lisäksi, että koetun toimeentulon mittarit ovat yhteydessä ulkoisesti mitattavaan talouden todellisuuteen, ne sisältävät myös subjektiivisen ja sanallisen elementin. Vastaajat valitsevat haastattelussa tarjotuista vastausvaihtoehdoista, millaisin sanoin kotitalouden taloudellista selviytymistä voidaan kuvata. Tilastollisesti tarkastellen kotitaloudet raportoivat ongelmista johdonmukaisesti sitä useammin, mitä alhaisemman tulotason kotitalouksista on kyse. Kuviossa 1 esitetään, miten eri tulokymmenyksissä on koettu vaikeuksia tai suuria vaikeuksia tulojen riittävyyden suhteen. Vaikeudet vähenivät selvimmin tulokymmenyksissä 2-5. Näihin tulokymmenyksiin kuuluu paljon eläkeläisiä, työttömiä sekä matalapalkkaisia työllisiä.

Kuvio 1.
Kotitalouden tulot riittävät menoihin vaikeuksin tai suurin vaikeuksin tulokymmenyksittäin vuosina 2003 ja 2006

Indikaattorit kuvaavat eri asioita, vaikka näyttävät olevan vahvassa yhteydessä toisiinsa. Esimerkiksi vastaajista, joiden tulot riittivät menoihin "suurin vaikeuksin", 70 prosenttia piti myös asumismenorasitustaan "suurena", mutta 6 prosenttia asumismenot eivät rasittaneet lainkaan. Niistä vastaajista, joiden tulot riittivät menoihin "pienin vaikeuksin", 31 prosenttia arvioi asumismenorasituksen "suureksi" ja kotitalouksissa, joiden tulot riittivät menojen katteeksi "melko helposti" 13 prosenttia arvioi asumismenorasituksen suureksi.

Asumismenorasite yleisimmin koettu toimeentulo-ongelma

Kuviossa 2 kuvataan koetun toimeentulon ongelmatonta päätä eli niiden kotitalouksien määrää, joissa eri indikaattoreilla ei raportoitu talousvaikeuksia. Valtaosassa kotitalouksista maksurästit tai tulojen riittämättömyys eivät ole ongelmia, sen sijaan valtaosalle asumismenot ovat kohtalainen tai suuri ongelma. Suhteellinen pienituloisuus ja yksinhuoltajuus lisäävät voimakkaasti vaikeaksi koetun toimeentulon yleisyyttä.

Kolme neljästä kotitaloudesta koki toimeentulon tasonsa riittäväksi, eli arvioi rahojensa riittävän helposti tai hyvin helposti menoihin. Noin kuudella prosentilla talouksista oli vaikeuksia tai suuria vaikeuksia saada tulonsa riittämään. Mutta vain kolmasosa kaikista talouksista ei pitänyt asumismenojaan rasitteena.

Kuvio 2.
Koetun toimeentulon osoittimet kaikissa kotitalouksissa, pienituloisissa talouksissa ja yksinhuoltajatalouksissa vuonna 2006, prosenttia

Elinvaiheryhmittäin tarkasteltuna huonoin koettu toimeentulo oli yksinhuoltajatalouksissa: heillä oli muita useammin maksurästejä ja kaikista yksinhuoltajatalouksista alle puolet sai tulonsa riittämään menoihin helposti. Vain yhdellä kymmenestä yksinhuoltajataloudella asumismenot eivät olleet ongelma.

Koettu toimeentulo parantunut

Neljän vuoden aikasarjan perusteella näyttää siltä, että kotitalouksien kokemat toimeentulo-ongelmat ovat vähentyneet vuosina 2003-2006 (kuviot 1 ja 3). Vuonna 2006 useampi kotitalous (77%) sai tulonsa riittämään menoihin kuin vuonna 2003 (72%). Pienituloisuusrajan alittaneissa talouksissa tulonsa riittäviksi arvioivien määrä kasvoi 45 prosentista 50 prosenttiin. Laskunsa ja maksunsa ajallaan maksaneiden kotitalouksien osuus kasvoi. Asumismenorasitus hieman keveni.

Tarkastelun helpottamiseksi laskettiin yksinkertainen pisteytykseen perustuva summamuuttuja valituista kolmesta indikaattorista. Kussakin kolmessa muuttujassa pistearvo on
- 1, jos taloudella on suuria ongelmia;
- 2, jos taloudella on lieviä ongelmia; ja
- 3, jos ongelmia ei ole.
Summamuuttujan pistearvot 3-6 saaneet taloudet luokiteltiin luokkaan "toimeentulo-ongelmia". Tällöin toimeentulo-ongelmia oli vähintään kahdella indikaattorilla4. Kuvioissa 15 ja 16 kuvataan koettujen toimeentulo-ongelmien vähenemistä kotitalouden viitehenkilön sosioekonomisen aseman mukaan.

Kuvio 3.
Ongelmia tulojen riittävyydessä, asumismenoissa ja laskujen maksamisessa* vuosina 2003 ja 2006. Kaikki taloudet sosioekonomisen aseman mukaan.

* Summa-asteikko

Kuvio 4.
Ongelmia tulojen riittävyydessä, asumismenoissa ja laskujen maksamisessa* vuosina 2003 ja 2006. Pienituloiset taloudet sosioekonomisen aseman mukaan.

* Summa-asteikko

Lähes kaikissa elinvaihe- ja sosioekonomisissa väestöryhmissä, myös pienituloisuusrajan alittaneissa, koettu toimeentulo jonkin verran kohentui vuoden 2003 jälkeen. On kuitenkin kaksi ryhmää, joissa muutossuunta oli päinvastainen: pienituloiset yksinhuoltaja- ja eläkeläistaloudet.

Pienituloisten yksinhuoltajien kohdalla toimeentulonsa ongelmalliseksi kokeneiden osuus nousi 60 prosentista 76 prosenttiin. Kyky kattaa tuloilla menoja heikkeni, maksuvaikeudet kasvoivat ja asumismenorasite kasvoi.

Pienituloisuusrajan alittaneissa eläkeläistalouksissa koetun toimeentulon taso heikkeni, koska niissä asumismenorasitusta pidettiin aikaisempaa suurempana eivätkä maksurästit vähentyneet. Myös tulojen riittävyys arvioitiin heikommaksi kuin aikaisemmin. Toimeentulo-ongelmien esiintyminen kasvoi pienituloisissa eläkeläistalouksissa 20:stä 25 prosenttiin.

Lue myös:
Pienituloisuus eri mittareilla vuonna 2006
Pienituloisuus iän, sosioekonomisen aseman, elinvaiheen työllisyyden ja sukupuolen mukaan

Viitteet:

1 " Kun kotitaloutenne kaikki tulot otetaan huomioon, saatteko menonne niillä katetuiksi: 1. suurin vaikeuksin, 2. vaikeuksin, 3. pienin vaikeuksin, 4. melko helposti, 5. helposti 6. vai hyvin helposti?" Vastaukset 1 ja 2 yhdistettiin eniten toimeentulovaikeuksia kokeneiden ryhmäksi, vastaukset 3 lieviä toimeentulovaikeuksia kokeneiden ryhmäksi ja vastaukset 4, 5 ja 6 ei lainkaan toimeentulovaikeuksia kokeneiden ryhmäksi.

2 "Jos ajattelette kaikkia asumismenojanne, niin kuinka suuri taloudellinen rasite ne ovat teille: 1. suuri, 2. kohtalainen 3. vai ei lainkaan rasite?" (Huomioidaan: vakituisen asunnon lyhennykset, korot, vuokrat ja vastikkeet, vakuutukset, vesi-, jätevesi- ja jätehuoltomaksut, tavanomaiset ylläpitokustannukset, mm. lämmitys, ylläpitokorjaukset.)

3 "Onko taloutenne ollut [edellisen vuoden aikana] tilanteessa, jossa rahaa ei ole ollut maksujen ja laskujen maksamiseen määräpäivänä: 1. hyvin usein, 2. usein, 3. silloin tällöin, 4. kerran 5. vai ei koskaan?" Vastaukset 1 ja 2 yhdistettiin suurissa maksuvaikeuksissa olevien ryhmäksi, 3 ja 4 lievissä maksuvaikeuksissa olleiden ryhmäksi ja vastauksen 5 antaneet omaksi ryhmäkseen.

4 Pisteluku 6 syntyy, mikäli
- kaikilla kolmella alueella on lieviä ongelmia tai
- yhdellä alueella vakavia, toisella lieviä ja kolmannella ei lainkaan ongelmia.


Päivitetty 16.5.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjakotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-8121. 2006, Pienituloisuus ja koettu taloudellinen ahdinko . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/tjt/2006/tjt_2006_2008-05-16_kat_005.html