3. Perusturvan varassa 250 000 henkilöä vuonna 2017

Asuntoväestöstä 4,7 prosenttia eli noin 250 000 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista (kuvio 11). Näitä kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli likimain saman verran kun edellisvuonna, mutta noin 55 000 enemmän kuin vuonna 2010.

Kokonaan perusturvan varassa olleista noin puolet asui asuntokunnassa, jonka suurin tulolähde oli peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2017 1) . Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 38 prosenttia.

Kuvio 11. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2010–2017

Kuvio 11. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2010–2017
Kuvion tiedot perustuvat tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukkoon 15.

Perusturvaetuuksiin sisältyy tässä valtaosin muita kuin ansiosidonnaisia tulonsiirtoja, ja niihin on luettu myös asumistuki ja toimeentulotuki 2) . Perusturvan varassa olevan talouden jäsenillä voi olla perusturvan lisäksi kalenterivuoden aikana pieniä ansiotuloja, ansiosidonnaisia tulonsiirtoja tai omaisuustuloja. Keskeisten perusturvaetuuksiin luettavien tulonsiirtojen jakautumista voi tarkastella tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukosta 16.

Noin 23 prosenttia kokonaan perusturvan varassa olevissa asuntokunnissa asuvista henkilöistä oli alle 17-vuotiaita ja vajaa viisi prosenttia yli 64-vuotiaita vuonna 2017 (kuvio 12). Noin 17 prosenttia oli 18–24-vuotiaita. Ikäryhmien osuuksissa ei ole suurta muutosta vuoteen 2010 verrattuna.

Kuvio 12. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt iän mukaan 2010–2017

Kuvio 12. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt iän mukaan 2010–2017
Alle 18-vuotiaista perusturvan varassa olevista noin 57 000 henkilöstä noin puolella asuntokunnan päätulolähde olivat perheavustukset. Muissa alle 65-vuotiaiden ikäluokissa yleisin päätulolähde taloudessa oli työttömyysturva. Ikäluokassa 18–24 myös muut tulonsiirrot (mm. opintotuki) olivat noin kolmanneksella talouden päätulolähde. Opiskelijoita ei voi määritellä pääasiallisen tulolähteen perusteella.. Perusturvan varassa ja opiskelijana vuoden 2017 lopussa oli 46 000 henkeä, kun opiskelija määritellään Tilastokeskuksen työssäkäyntitilaston mukaan. Tämä oli 18,4 prosenttia kaikista kokonaan perusturvan varassa olleista.

Kokonaan perusturvan varassa olleista yli 17-vuotiaita naisia oli noin 87 000 ja miehiä noin 106 000 vuonna 2017. Miesten osuus oli noin 55 prosenttia. Osuus on kasvanut vuodesta 2010, jolloin se oli 53,5 prosenttia.

Perusturvan varassa olevien tulotaso puolet koko väestön tulotasosta

Kokonaan perusturvan varassa olleiden henkilöiden ekvivalenttien tulojen mediaani oli 12 872 euroa ja keskiarvo 12 349 vuonna 2017. Mediaanitulo oli noin puolet (51,8 %) koko väestön mediaanitulosta, kun se vuonna 2010 oli 47,4 prosenttia (kuvio 13). Perusturvan varassa olleiden tulotaso suhteessa koko väestöön on siten kasvanut vuosina 2010–2017 koko väestön mediaanituloa nopeammin. Perusturvaetuuksiin tehtiin tasokorotus 2012 ja toisaalta koko väestön mediaanitulo on kasvanut reaalisesti hyvin vähän kuluvalla vuosikymmenellä.

Kuvio 13. Kokonaan perusturvan varassa olleiden keskitulojen suhde (%) koko asuntoväestön keskituloihin 2010–2017

Kuvio 13. Kokonaan perusturvan varassa olleiden keskitulojen suhde (%) koko asuntoväestön keskituloihin 2010–2017

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa noin 97 400 henkilöä

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevia ovat henkilöt, joiden asuntokunta on ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti vähintään neljä vuotta eli tilastovuoden lisäksi jokaisena edeltävistä kolmesta vuodesta 3) . Tällaisia henkilöitä oli 97 413 vuonna 2017, kun heitä oli 61 097 vuonna 2010 (kuvio 14). Edellisvuodesta lukumäärä kasvoi noin 2 000 hengellä. Erityisesti nuorten osuus alenee, kun tarkastellaan pitkittynyttä perusturvan varassa olemista viimeisimmän vuoden asemesta. Pitkittyneesti perusturvan varassa olevien ekvivalenttien tulojen mediaani oli 13 490 euroa vuonna 2017, joka oli 0,4 prosenttia edellisvuotta enemmän ja noin 11,5 prosenttia enemmän kuin vuonna 2010.

Kuvio 14. Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2010–2017

Kuvio 14. Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2010–2017

1) Asuntokunnan pääasiallinen tulolähde on palkoista, yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja tulonsiirroista se tulolaji, josta asuntokunnan jäsenet yhteensä saivat eniten tuloja vuoden aikana. Se ei kuvaa henkilön tai asuntokunnan toimintaa. Jos päätulolähde oli tulonsiirrot, on tulolähdettä edelleen tarkennettu ESSPROS-luokituksen ja sen sisällä hallinnollisten käsitteiden mukaisesti. Jos pääasiallinen tulolähde oli asumis- ja toimeentulotuki, on asuntokunta tässä katsauksessa luokiteltu toiseksi suurimman tulolähteen mukaan.
2) Käytännön syistä kaikki henkilölle maksetut sairaus- ja vanhempainpäivärahat sisältyvät perusturvaetuuksiin, eivät vain vähimmäispäivärahat. Niitä ei aineistosta voitu eritellä. Perusturvaetuuksiin on luettu työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki (ml. kotoutumistuki), sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kotihoidon tuki, elatustuki (2010-), lapsilisät, kansaneläkkeenä maksetut vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet, takuueläkkeet (2011-), kuntoutusraha (Kela), vammaistuet, asumistuet, toimeentulotuki, opintoraha sekä eräitä muita sosiaaliavustuksia (mm. sotilasavustukset). Etuudet on määritelty tulonjakotilastojen tuloluokituksen pohjalta aineiston sallimalla tarkkuudella.
3) Alle kolmevuotiaat eivät voi olla pitkittyneesti perusturvan varassa.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 18.12.2018

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. tulokehitys alueittain 2017, 3. Perusturvan varassa 250 000 henkilöä vuonna 2017 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 12.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2017/01/tjkt_2017_01_2018-12-18_kat_003_fi.html