3. Asuntokuntien tulojen rakenne vaihtelee paljon kunnittain

Asuntokuntien bruttotulot muodostuu tässä julkaisussa aikaisemmin kuvatuista päätuloeristä, joita ovat palkkatulot, yrittäjätulot, omaisuustulot ja saadut tulonsiirrot. Tarkastellaan seuraavaksi sitä, millainen merkitys edellä mainituilla päätuloerillä on asuntokuntien tulonmuodostukseen kunnittain.

Palkkatulojen merkitys suurin Nurmijärvellä

Palkkatulot ovat edelleen merkittävin päätuloerä suomalaistalouksille, vaikka niiden merkitys on viime vuosina väestön ikärakenteen muutoksen ja pitkittyneen taloustaantuman vuoksi vähentynyt. Vuonna 2016 palkkatulojen osuus asuntokuntien bruttotuloista oli koko maassa keskimäärin noin 60 prosenttia.

Alueellisesti tarkasteltuna palkkatulojen merkitys on luonnollisesti suurin siellä, minne palkansaajataloudet ovat keskittyneet. Tällaisia alueita löytyy muun muassa Helsingin lähikunnista, joissa väestönkasvu on ollut pääkaupunkiseudun kasvun ja muuttoliikkeen vuoksi voimakasta. Palkkatulojen merkitys onkin suurin Nurmijärven, Kirkkonummen ja Pornaisten asuntokunnille, joilla palkkojen bruttotulo-osuus oli keskimäärin 70 prosentin luokkaa vuonna 2016. Myös muissa pääkaupunkiseudun kunnissa, kuten Vantaalla, Tuusulassa, Espoossa ja Järvenpäässä, palkkatulojen merkitys oli viime vuonna lähes yhtä suuri.

Kuvio 3. Asuntokuntien saamien palkkatulojen osuus (%) bruttotuloista keskimäärin vuonna 2016. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Kuvio 3. Asuntokuntien saamien palkkatulojen osuus (%) bruttotuloista keskimäärin vuonna 2016. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Vähäisintä palkkatulojen merkitys on odotetusti niissä kunnissa, joissa eläkeikäisen ja muun ei-aktiivisen väestön suhteellinen osuus on korkea. Tässä julkaisussa jo aikaisemmin mainittiin, että Pohjois-Karjalassa Rääkkylän kunnassa asuntokunnat ovat kaikista pienituloisimpia. Kuviosta 3 ilmenee, että Rääkkylän pienituloisuutta ainakin osittain selittää se, että palkkojen osuus asuntokuntien kokonaistulosta on siellä kaikki kunnat huomioiden matalin.

Tilanne on lähes sama keskisuomalaisessa Kuhmoisten, keskipohjalaisessa Lestijärven, eteläsavolaisessa Hirvensalmen ja päijäthämäläisessä Sysmän kunnassa. Kaikissa edellä mainituissa kunnissa palkkatulojen osuus asuntokuntien kokonaistulosta on alhainen, jolloin myös asuntokuntien yleinen tulotaso jää kyseisissä kunnissa matalaksi. Kaikkille edellä mainituille kunnille on tyypillistä se, että ne sijaitsevat etäällä kasvukeskuksista.

Yrittäjätulojen merkitys suurin Toholammilla

Yrittäjätulojen merkitys asuntokuntien tulonmuodostuksessa on palkkoihin verrattuna selvästi vähäisempi, sillä vuonna 2016 keskimäärin vain runsaat 4 prosenttia asuntokuntien bruttotuloista oli yrittäjätuloja. Yrittäjätuloihin sisältyy tulonjakotilastossa yrittäjätulot elinkeinon harjoittamisesta ja yhtymistä sekä maa-, metsä- ja porotalouden yrittäjätulot. Kuviossa 4 kuvataan kuntatasolla niitä kuntia, joissa yrittäjätulojen merkitys on ollut toisaalta suurinta ja toisaalta vähäisintä.

Yrittäjätoiminnasta tulevien tulojen osuus oli korkein Keski-Pohjanmaan maakunnassa sijaitsevien Toholammin ja Lestijärven asuntokunnilla, joilla yrittäjätulojen bruttotulosuus oli viime vuonna keskimäärin 17 prosenttia. Lähes samalle tasolle pääsivät myös Etelä-Savon maakunnassa Pertunmaan asuntokunnat.

Vähäisin suhteellinen merkitys yrittäjätuloilla oli odotetusti pääkaupunkiseudun palkansaajavaltaisissa kaupungeissa: Kauniaisissa, Espoossa, Vantaalla ja Keravalla asuntokuntien saamien yrittäjätulojen bruttotulo-osuus oli keskimäärin vain parin prosentin luokkaa vuonna 2016.

Kuvio 4. Asuntokuntien saamien yrittäjätulojen osuus (%) bruttotuloista keskimäärin vuonna 2016. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Kuvio 4. Asuntokuntien saamien yrittäjätulojen osuus (%) bruttotuloista keskimäärin vuonna 2016. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Omaisuustulojen merkitys suurin Kauniaisten asuntokunnilla

Asuntokuntien saamien omaisuustulojen osuus bruttotulosta oli koko maassa keskimäärin 8 prosenttia vuonna 2016. Selvästi korkein omaisuustulojen bruttotulo-osuus oli odotetusti maan ylivoimaisesti suurituloisimmassa kunnassa Kauniaisissa, jossa keskimäärin peräti kolmannes (33,2 %) asuntokuntien bruttotuloista oli omaisuustuloja. Omaisuustulojen korkea taso näkyy myös siinä, että tuloerojen taso käytettävissä olevien rahatulojen Gini-kertoimella mitattuna on Kauniaisissa kaikki kunnat huomioiden selvästi korkein (49,2 % vuonna 2016).

Väestöltään pienissä varsinaissuomalaisessa Oripään ja ahvenanmaalaisessa Sottungan kunnissa omaisuustulojen bruttotulo-osuus oli vuonna 2016 Kauniaisten jälkeen seuraavaksi korkeimmat, Oripäässä 21,3 ja Sottungassa 18,6 prosenttia. Kemin, Sallan ja Sodankylän asuntokunnilla omaisuustulojen merkitys oli pienin; heillä vain 3,5 prosenttia kokonaistulosta oli omaisuustuloja.

Kuvio 5. Asuntokuntien saamien omaisuustulojen osuus (%) bruttotuloista keskimäärin vuonna 2016. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Kuvio 5. Asuntokuntien saamien omaisuustulojen osuus (%) bruttotuloista keskimäärin vuonna 2016. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Puolangan asuntokuntien tuloista jo lähes puolet saatuja tulonsiirtoja

Koko maan tasolla saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus on nykyisin jo lähes 30 prosenttia. Odotetusti tämä osuus on korkein siellä, missä tulonsiirtojen varassa eläviä on alueen väestöön suhteutettuna eniten. Pohjois-Pohjanmaalla Puolangan kunnan asuntokunnilla saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus oli viime vuonna kaikki kunnat huomioiden korkein, runsaat 47 prosenttia. Muutaman prosenttiyksikön pienempi osuus oli Lapin maakunnassa Pelkosenniemellä ja Sallassa sekä Pohjois-Savossa Rautavaaralla.

Kuvio 6. Asuntokuntien saamien tulonsiirtojen osuus (%) bruttotuloista keskimäärin vuonna 2016. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Kuvio 6. Asuntokuntien saamien tulonsiirtojen osuus (%) bruttotuloista keskimäärin vuonna 2016. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Saatujen tulonsiirtojen bruttotulo-osuus oli matalin Kauniaisissa, vajaat 17 prosenttia vuonna 2016. Ahvenanmaalla Jomalassa ja Uudellamaalla Sipoossa vastaavat osuudet olivat vain hivenen Kauniaista korkeammat. Kaikkien kuntien tulotiedot ja niiden rakenteet vuosille 1995-2016 löytyvät tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukosta 4.


Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 20.12.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tulokehitys alueittain 2016, 3. Asuntokuntien tulojen rakenne vaihtelee paljon kunnittain . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2016/02/tjkt_2016_02_2017-12-20_kat_003_fi.html