3. Puolet pysyi samassa tulokymmenyksessä vuosina 2015 ja 2016

Tuloliikkuvuus on vähentynyt 1990-luvun puoliväliin verrattuna

Seuraavassa tarkastellaan, missä määrin henkilöt pysyvät samoissa tulokymmenyksissä eri vuosina ja miten tuloerot ovat kehittyneet vuotta pidemmillä tulojen viiteajanjaksoilla (“pysyväistuloilla”).

Kuviossa 14 on esitetty niiden henkilöiden osuus, joiden tulokymmenys pysyi samana kahden perättäisen vuoden välillä. Noin puolet (50,6 %) henkilöistä pysyi samassa tulokymmenyksessä (I–X) vuodesta 2015 vuoteen 2016, kun vastaava osuus oli noin 46 prosenttia vuosina 1995 ja 1996.

Suurituloisimmassa kymmenesosassa oli sekä vuonna 2016 että edellisvuonna 76,3 prosenttia henkilöistä, kun osuus 1990-luvun puolivälissä oli noin 70 prosenttia. Pienituloisimmassa kymmenyksessä perättäisinä vuosina olleiden osuus oli 65,1 prosenttia vuosina 2015–2016. Tämä on noin neljä prosenttiyksikköä suurempi osuus kuin vuosina 1995–1996. Pieni- ja suurituloisimmasta kymmenesosasta on mahdollista liikkua vain yhteen suuntaan, joten niissä pysyneiden osuudet ovat suurempia kuin muissa tulokymmenyksissä.

Kuvio 14. Pieni- ja suurituloisimmassa kymmenyksessä ja samassa tulokymmenyksessä perättäisinä vuosina pysyneiden osuus, %.

Kuvio 14. Pieni- ja suurituloisimmassa kymmenyksessä ja samassa tulokymmenyksessä perättäisinä vuosina pysyneiden osuus, %.
Vuosien 1995–2009 ja 2010–2016 tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia tulokäsitteen muutoksen vuoksi. Vuoden 2010 (vuosipari 2009–2010) tunnusluku on laskettu vanhan tulokäsitteen mukaisesta aineistosta.

Henkilön tulokymmenys määräytyy omien tulojen lisäksi muiden asuntokunnan jäsenten tulojen ja asuntokunnan rakenteen perusteella ja suhteessa muuhun väestöön. Tulokymmenys voi muuttua esimerkiksi puolison tulojen muuttuessa tai lasten muuttaessa pois kotoa omaan talouteensa, vaikka henkilökohtaiset tulot eivät muuttuisi.

Perättäisten vuosien pysyvyyssuhde on yksinkertaisin tuloliikkuvuutta kuvaava mittari. Taulukko 1 kuvaa tuloliikkuvuutta pitemmällä aikavälillä, jolloin vaihtuvuutta tulokymmenyksestä toiseen on enemmän ja pysyvyyssuhteeet pienempiä kuin kahden perättäisen vuoden tarkastelussa. Vuosien 1995 ja 2000 välillä 26,4 prosenttia henkilöistä pysyi samassa tulokymmenyksessä. Vuosia 2011 ja 2016 verrattaessa osuus oli noussut 31,7 prosenttiin. Pysyvyyssuhteet ovat kasvaneet vuotta pitemmillä aikaväleillä myös tulojakauman ääripäissä.

Taulukko 1. Tuloliikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja, perusjoukkona molempina vuosina asuntoväestössä olleet henkilöt

Tunnusluku Vuosipari
  1995,2000 2000,2005 2005,2010 2011,2016
Samassa tulokymmenyksessä (I–X) pysyneet, % 26,4 29,5 30,5 31,7
I tulokymmenyksessä pysyneet, % 39,8 42,7 42,4 42,3
X tulokymmenyksessä pysyneet, % 50,5 54,1 56,3 58,6
Siirtymämatriisin normalisoitu jälki 1) 0,817 0,783 0,771 0,758
1) Tulokymmenyksestä toiseen siirtymistä kuvaava indeksi: (k-tr(M))/(k-1), jossa tr(M) on siirtymämatriisin päälävistäjän alkioiden summa (matriisin jälki) ja k=10 on tuloluokkien lukumäärä. Tunnusluku saa arvon 0, jos kaikki pysyvät samassa tulokymmenyksessä kahden ajanjakson välillä ja vastaavasti arvon 1, jos jälkimmäisen ajankohdan tulokymmenys on riippumaton ensimmäisen ajankohdan tulokymmenyksestä.

Pysyvyyssuhteet ovat kasvaneet, ja keskimääräisiä tulokymmenyksistä toiseen siirtymisiä kuvaava siirtymämatriisin normalisoitu jälki on pienentynyt. Nämä indikoivat tuloliikkuvuuden vähentyneen. Tuloliikkuvuus eli yksilötason tulojen vaihtelu vuodesta toiseen jää huomioimatta, kun tuloerojen kehitystä tarkastellaan vain vuositason poikkileikkaustiedoilla.

Vuosien 1995–2016 yhteenlaskettujen tulojen Gini-kerroin 21,6

Seuraavaksi kuvataan tuloeroja vuositulojen asemesta useamman vuoden tulotiedoilla. Tällöin Gini-kerroin on pienempi, sillä erilaisten elämänvaiheiden (mm. opiskelu, sairaus, perhevapaat, työttömyys) ja muiden syiden aiheuttama tulojen yksilökohtainen vaihtelu vaikuttaa vähemmän. Taulukossa 2 käytetään henkilöiden kuuden vuoden tuloja neljänä samanpituisen jaksona, sekä koko ajanjakson 1995–2016 yhteenlaskettuja tuloja.

Vuosien 1995–2000 yhteenlasketuista tuloista Gini-kerroin oli 22,4, kun vuosien 2011–2016 tuloista se oli 24,8. Kuuden vuoden tuloilla mitattuna Gini-kerroin on siten kasvanut 2,4 prosenttiyksiköä 1990-luvun puolivälistä 2010-luvulle. Vuosia 2005–2010 ja 2011–2016 verrattaessa tuloerot ovat jonkin verran kaventuneet.

Taulukko 2. Tuloerot vuotta pitemmillä viiteajanjaksoilla ja tuloliikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja

  1995–2000 2000–2005 2005–2010 2010–2015 2011–2016 1995–2016
Henkilöitä 4 670 480 4 724 998 4 796 339 4 872 762 4 795 411 3 649 690
(1) Koko ajanjakson tulojen Gini-kerroin (%) 22,4 25,1 25,7 24,9 24,8 21,6
(2) Vuositulojen Gini-kerroin (%) 1) 24,8 27,4 28,1 27,1 27,0 26,6
Muutos (1) – (2) / (2), % –9,7 -8,4 -8,5 -8,1 -8,0 -18,8
1) Koko ajanjakson perusjoukossa olleiden henkilöiden vuosittaisten Gini-kertoimien keskituloilla painotettu summa ajanjaksolla.

Taulukossa on myös verrattu, kuinka paljon tuloerot pienenevät kun niitä mitataan useamman vuoden tuloilla yhden vuoden tulojen asemesta. Tuloerojen taso vuosien 1995–2000 yhteenlasketuilla tuloilla oli 9,7 prosenttia alhaisempi kuin vuositason tuloilla. Vuosina 2011–2016 ero oli 8 prosenttia. Myös tämä kertoo tuloliikkuvuuden vähentyneen, sillä viiteajanjakson pidentäminen ei kavenna tuloeroja yhtä paljon kuin aiemmin.

Tulonjaon kokonaistilaston paneelista voidaan pisimmillään laskea tulot 22 vuoden ajalta samoille henkilöille. Vuosien 1995–2016 yhteenlaskettujen tulojen Gini-kerroin oli 21,6. Tämä on liki viidenneksen pienempi kuin samalle perusjoukolle vuositason tuloista mitatut tuloerot. Mukana ovat ne 3,65 miljoonaa henkilöä, jotka olivat asuntoväestössä ajanjakson jokaisena vuotena.


Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 20.12.2017

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tuloerot 2016, 3. Puolet pysyi samassa tulokymmenyksessä vuosina 2015 ja 2016 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 9.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2016/01/tjkt_2016_01_2017-12-20_kat_003_fi.html