5. Perusturvan varassa 231 000 henkilöä

Noin 4,3 prosenttia asuntoväestöstä eli 230 649 henkilöä asui asuntokunnassa, jossa perusturvaetuuksien osuus oli yli 90 prosenttia bruttotuloista. Näitä kokonaan perusturvan varassa olevia henkilöitä oli noin 13 000 edellisvuotta enemmän ja noin 33 000 enemmän kuin vuonna 2010 1) . Kokonaan perusturvan varassa olleista noin 42 prosentilla asuntokunnan suurin tulolähde oli peruspäiväraha tai työmarkkinatuki vuonna 2014 2) . Vuonna 2010 vastaava osuus oli noin 35 prosenttia.

Kuvio 12. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2005–2014

Kuvio 12. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2005–2014
Kuvion tiedot perustuvat tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukkoon 15.

Perusturvaetuudet ovat valtaosin muita kuin ansiosidonnaisia tulonsiirtoja 3) . Perusturvan varassa olevan talouden jäsenillä voi olla perusturvan lisäksi kalenterivuoden aikana pieniä ansiotuloja, ansiosidonnaisia tulonsiirtoja tai omaisuustuloja.

Hieman yli puolet kokonaan perusturvan varassa olevissa asuntokunnissa asuvista henkilöistä oli alle 30-vuotiaita. Alle 18-vuotiaita oli noin 52 250 eli 22,6 prosenttia kaikista perusturvan varassa olevista. Yli puolella alle 18-vuotiaista perusturvan varassa olevista talouden päätulolähde oli perheavustukset. Ikäluokassa 18–29 perusturvan varassa oli noin 64 500 henkilöä, mikä oli noin 28 prosenttia kaikista perustuvan varassa olevista. Näistä noin 36 prosentilla asuntokunnan päätulolähde oli työttömyysturva ja 26,5 prosentilla opintotuki (opintoraha ja asumislisä). Yli 64-vuotiaita oli kokonaan perusturvan varassa noin 11 600 eli noin 5 prosenttia kaikista kokonaan perusturvan varassa olleista.

Kuvio 13. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen ja henkilön iän mukaan 2014

Kuvio 13. Kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen ja henkilön iän mukaan 2014

Kokonaan perusturvan varassa olleiden ekvivalenttien tulojen mediaani oli 12 200 euroa ja keskiarvo 11 730 euroa vuonna 2014. Mediaanitulo oli noin puolet (51 %) koko väestön mediaanitulosta. Keskiarvolla mitattuna suhde oli pienempi (43,7 %). Perusturvan varassa olleiden tulotaso suhteessa koko väestöön on kasvanut vuosina 2010–2014 (kuvio 14). Perusturvaetuuksiin tehtiin tasokorotus 2012 ja toisaalta koko väestön mediaanitulo on samaan aikaan reaalisesti pienentynyt.

Kuvio 14. Kokonaan perusturvan varassa olleiden keskitulojen suhde koko asuntoväestön keskituloihin 2010–2014

Kuvio 14. Kokonaan perusturvan varassa olleiden keskitulojen suhde koko asuntoväestön keskituloihin 2010–2014

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa noin 85 000 henkilöä

Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevia ovat henkilöt, joiden asuntokunta oli ollut perusturvan varassa yhtäjaksoisesti neljä vuotta eli tilastovuoden lisäksi jokaisena edeltävistä kolmesta vuodesta. Tällaisia henkilöitä oli 84 479 vuonna 2014, kun heitä oli 62 279 vuonna 2010. Pitkittyneesti perusturvan varassa olleista henkilöistä 57,5 prosenttia asui yhden hengen asuntokunnassa. Vastaava osuus kaikista kokonaan perusturvan varassa olleista on noin puolet (48,6 %).

Kuvio 15. Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2005–2014

Kuvio 15. Pitkittyneesti kokonaan perusturvan varassa olevat henkilöt asuntokunnan pääasiallisen tulolähteen mukaan 2005–2014

1) Kokonaan perusturvan varassa olevan määritelmä on sama, jota on käytetty perusturvan riittävyyden arviointiryhmän raportissa (THL 2015). Myös tilastoaineisto on sama, mutta tämän julkaisun tiedot poikkeavat THL:n raportista jonkin verran. Vuosien 2010–2014 aineistoissa tulokäsite on muuttunut, millä on vaikutusta bruttotulojen lisäksi myös perusturvaetuuksiin (elatustuet). Perusturvaetuuksien määritelmää on täsmennetty ja asuntokunnan pääasiallinen tulolähde on määritelty tarkemmalla tasolla.
2) Asuntokunnan pääasiallinen tulolähde on palkoista, yrittäjätuloista, omaisuustuloista ja tulonsiirroista se tulolaji, josta asuntokunnan jäsenet yhteensä saivat eniten tuloja vuoden aikana. Se ei kuvaa henkilön tai asuntokunnan toimintaa. Jos päätulolähde oli tulonsiirrot, on tulolähdettä edelleen tarkennettu ESSPROS-luokituksen ja sen sisällä hallinnollisten käsitteiden mukaisesti. Jos pääasiallinen tulolähde oli asumis- ja toimeentulotuki, on asuntokunta luokiteltu toiseksi suurimman tulolähteen mukaan.
3) Poikkeuksia ovat sairaus- ja vanhempainpäivärahat. Perusturvaetuuksiin on luettu työttömyysturvan peruspäiväraha ja työmarkkinatuki, kotoutumistuki (2009-), sairaus- ja vanhempainpäivärahat, kotihoidon tuki, elatustuki (2010-), lapsilisät, kansaneläkkeenä maksetut vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeet, takuueläkkeet (2011-), kuntoutusraha (Kela), vammaistuet, asumistuet, toimeentulotuki, opintoraha sekä eräitä muita sosiaaliavustuksia (mm. sotilasavustukset). Etuudet on määritelty tulonjakotilastojen tuloluokituksen pohjalta aineiston sallimalla tarkkuudella.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 18.12.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tuloerot 2014, 5. Perusturvan varassa 231 000 henkilöä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2014/02/tjkt_2014_02_2015-12-18_kat_005_fi.html