1. Tuloerot kaventuneet jonkin verran viime vuosina

Tuloerot kaventuivat hieman vuonna 2014 edellisvuoteen verrattuna ja tulokehitys oli heikkoa kaikissa tulonsaajaryhmissä. Kahden pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat hieman, kun keski- ja suurituloisilla reaalitulot pienenivät (kuvio 1). Koko väestön reaalitulojen keskiarvo oli 0,4 prosenttia edellisvuotta pienempi. Suurituloisimman kymmenesosan (X) reaalitulot vähentyivät keskimäärin noin prosentin. Pienituloisimman kymmenyksen (I) tulotaso nousi reaalisesti 0,3 prosenttia ja toiseksi pienituloisimman kymmenesosan 0,2 prosenttia keskiarvolla mitattuna 1) .

Kuvio 1. Reaalitulojen keskiarvon muutos tulokymmenyksittäin 2013–2014, %

Kuvio 1. Reaalitulojen keskiarvon muutos tulokymmenyksittäin 2013–2014, %
Jokaiseen kymmenykseen kuuluu noin 535 000 henkilöä eli kymmenen prosenttia koko asuntoväestöstä. I tulokymmenys on pienituloisin kymmenesosa ja X tulokymmenys suurituloisin kymmenesosa asuntoväestöstä. Asuntoväestöön kuuluvat henkilöt, kulutusyksikköä kohden lasketut asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot, keskiarvo henkeä kohti. Kuvion tiedot perustuvat tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukkoon 13.

Tuloerot ovat kaventuneet jonkin verran viime vuosina. Kuviossa 2 on esitetty reaalitulojen keskiarvon muutos 2010–2014 tulojakauman eri kohdissa. Pienituloisimman kymmenyksen tulotaso oli 3,2 prosenttia suurempi vuonna 2014 vuoteen 2010 verrattuna. Suurituloisimman kymmenyksen tulojen keskiarvo pienentyi 2,7 prosenttia ja mediaani 1,8 prosenttia vastaavana aikana. Koko väestön tulojen keskiarvo oli miinuksella 0,8 prosenttia ja mediaani 0,4 prosenttia. Pienituloisimman kymmenyksen tulotason kasvusta merkittävä osa aiheutuu vuoden 2012 perusturvaetuuksien tasokorotuksesta.

Kuvio 2. Reaalitulojen keskiarvon muutos vuodesta 2010 vuoteen 2014 tulokymmenyksittäin, %

Kuvio 2. Reaalitulojen keskiarvon muutos vuodesta 2010 vuoteen 2014 tulokymmenyksittäin, %

Gini-kerroin 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi

Yleisin tulonjakoindikaattori eli Gini-kerroin oli 0,2 prosenttiyksikköä edellisvuotta pienempi vuonna 2014 (kuvio 3). Se sai arvon 27,0 mikä oli 0,8 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2010. Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.

Suhteellisten tuloerojen kaventuminen vuonna 2014 oli vähäistä pitemmällä aikavälillä tarkasteltuna. Tuloerot ovat olleet suurimmillaan vuonna 2007, johon verrattuna Gini-kerroin on noin 2 prosenttiyksikköä pienempi. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut merkittävästi eli noin 5 prosenttiyksikköä, josta suuri osa aiheutuu tuloerojen kasvusta 1990-luvun lopulla 2) .

Kuvio 3. Tuloerojen kehitys 1995–2014 Gini-kertoimella mitattuna.

Kuvio 3. Tuloerojen kehitys 1995–2014 Gini-kertoimella mitattuna.

Muutosta arvioitaessa on huomioitava, että tulonjaon kokonaistilaston tulokäsite on kattavampi vuosina 2010–2014, alkaen vuoden 2014 tilastosta. Lisätietoja muutoksesta on laatuselosteen luvussa 6 “Tietojen vertailukelpoisuus”. Uudella tulokäsitteellä Gini-kerroin on noin 0,3 prosenttiyksikköä pienempi kuin vanhalla. Vuosien 1995–2009 ja 2010–2014 tiedot eivät siten ole tältä osin vertailukelpoisia.

Tulokehityksestä on yksityiskohtaisempia tietoja tulonjaon kokonaistilaston tietokantaulukoissa sekä Tulonjaon kokonaistilaston alueellista tulokehitystä kuvaavassa julkaisussa. Tässä kuvattu tulokehitys tulokymmenyksittäin perustuu tietokantataulukon 13 lukuihin. Gini-kertoimet ovat tietokantataulukossa 7, myös alueittain.


1) Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos 2014 oli 1,0 prosenttia. Kaikki tässä julkaisussa esitetyt euromääräiset tiedot ovat reaalisia, eli kuluttajahintojen nousu on niissä huomioitu.
2) Tässä käytetty tilastoaineisto eli tulonjaon koko väestön kattava kokonaistilasto ulottuu taaksepäin vuoteen 1995 asti. Tätä aiempaa kehitystä voidaan kuvata otospohjaisella tulonjakotilastolla.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 18.12.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tuloerot 2014, 1. Tuloerot kaventuneet jonkin verran viime vuosina . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2014/02/tjkt_2014_02_2015-12-18_kat_001_fi.html