3. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen yleisintä Ahvenanmaalla

Asuntoväestön sijoittumisessa tulojakauman ääripäihin on suuria alueittaisia eroja. Tulokymmenykset on muodostettu koko maan väestön ekvivalenttien tulojen pohjalta. Asuntokunta sijoittui vuonna 2014 pienituloisimpaan tulokymmenykseen, jos sen ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo oli pienempi kuin 13 440 euroa. Vastaavasti jos asuntokunnan ekvivalentti tulo oli suurempi kuin 41 060 euroa, asuntokunta ja sen jäsenet sijoittuivat suurituloisimpaan tulokymmenykseen vuonna 2014.

Edellä mainitut tulorajat pätevät sellaisenaan yhden henkilön asuntokunnille. Muille kuin yhden henkilön asuntokunnille edellä mainitut rajat on kerrottava asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Siten esimerkiksi kahden aikuisen asuntokunnassa pienituloisimman tulokymmenyksen raja oli vuonna 2014 noin 20 160 euroa (=kahden aikuisen asuntokunnan kulutusyksikköluku 1,5 * 13 440 €). Vastaava suurituloisimman tulokymmenyksen raja kahden aikuisen asuntokunnalle oli noin 61 590 euroa (= 1,5 * 41 060 €).

Suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen luonnollisesti riippuu asuntokuntien tulotasosta alueella; mitä suuremmat tulot, sitä yleisempää hyvätuloisimpaan väestönosaan kuuluminen on. Aikaisemmin tässä julkaisussa jo kuvattiin, että asuntokuntien tulotaso on korkein pääkaupunkiseudulla ja Ahvenanmaalla. Samaa asiaa ilmentää myös kuvio 2, jossa on kuvattu asuntoväestön sijoittumista suurituloisimpaan tulokymmenykseen kolmenkymmenen ääripään seutukunnan osalta vuonna 2014.

Kuvio 2. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2014. Viisitoista korkeimman ja matalimman osuuden seutukuntaa. Koko maan tasolla osuus on 10 %

Kuvio 2. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2014. Viisitoista korkeimman ja matalimman osuuden seutukuntaa. Koko maan tasolla osuus on 10 %

Kuviosta voidaan havaita, että noin 17 prosenttia Maarianhaminan ja Helsingin seutukuntien väestöstä elää asuntokunnassa, jotka ovat sijoittuneet suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Osuudet ovat selvästi korkeammat kuin kolmantena ja neljäntenä olevien ahvenanmaalaisten seutukuntien, Ålands skärgård ja Ålands landsbygd, osuudet. Näissä seutukunnissa 14 prosenttia asuntoväestöstä sijoittui viime vuonna suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Myös Porvoon seutukunnassa suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen oli yhtä yleistä kuin Ahvenanmaalla. Kaikissa muissa seutukunnissa suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittumien jäi alle 10 prosentin, eli alle maan keskiarvon.

Harvinaisinta suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen on luonnollisesti alueilla, joissa asuntokuntien tulotaso on matala. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittumisosuus jäi alle 4 prosentin Itä-Lapin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa. Sijoittumisosuus jäi alle viiden prosentin Oulunkaaren, Pielisen Karjalan, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Saarijärvi-Viitasaaren, Koillismaan, Torniolaakson ja Koillis-Savon seutukunnissa.

Kuviossa 3 on kuvattu tulojakauman pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittumista 30 ääripään seutukunnan osalta. Yllättävää ei ole se, että pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen on yleisintä alueilla, joissa asuntokuntien tulotaso on alhainen. Ja päinvastoin, hyvätuloisten alueiden asuntoväestöllä pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen on vähäisintä.

Kuvio 3. Pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2014. Viisitoista korkeimman ja matalimman osuuden seutukuntaa. Koko maassa osuus on 10 %

Kuvio 3. Pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2014. Viisitoista korkeimman ja matalimman osuuden seutukuntaa.  Koko maassa osuus on 10 %

Edellä on jo kuvattu, että Itä- ja Keski-Suomen seutukunnissa asuntokunnat ovat kaikista pienituloisimpia. Tätä havaintoa vahvistaa myös kuvio 3, josta ilmenee, että 16 prosenttia Pielisen Karjalan seutukunnan väestöstä sijoittui kaikista pienituloisimpaan tulokymmenykseen vuonna 2014. Keski-Karjalan ja Joutsan seutukunnissa osuudet olivat lähes yhtä korkeat. Harvinaisinta pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen oli edellisiä alueita selvästi suurituloisemmissa seutukunnissa Ahvenanmaalla (Ålands landsbygd ja Mariehamns stad), Etelä-Suomessa (Porvoon ja Helsingin seutukunnat) sekä Pohjanmaalla (Jakobstadsregionen), joissa 6–8 prosenttia alueen asuntoväestöstä sijoittui pienituloisimpaan tulokymmenykseen vuonna 2014.


Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 029 551 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 18.12.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tulokehitys alueittain 2014, 3. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen yleisintä Ahvenanmaalla . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 10.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2014/01/tjkt_2014_01_2015-12-18_kat_003_fi.html