4. Tuloliikkuvuus ja tuloerot useamman vuoden tuloilla mitattuna

Puolet pysyi samassa tulokymmenyksessä vuosina 2012 ja 2013

Seuraavassa tarkastellaan, missä määrin henkilöt pysyvät samoissa tulokymmenyksissä eri vuosina ja miten tuloerot ovat kehittyneet vuotta pidemmillä tulojen viiteajanjaksoilla (“pysyväistuloilla”).

Kuviossa 10 on esitetty niiden henkilöiden osuus, joiden tulokymmenys pysyi samana kahden perättäisen vuoden välillä 1) . Noin puolet henkilöistä pysyi samassa tulokymmenyksessä vuosina 2012 ja 2013, kun vastaava osuus oli noin 45 prosenttia vuosina 1995 ja 1996. Pieni- ja suurituloisimmasta kymmenesosasta on mahdollista liikkua vain yhteen suuntaan, joten niissä pysyneiden osuudet ovat suurempia kuin muissa tulokymmenyksissä. Suurituloisimmassa kymmenesosassa pysyi 1990-luvun puolivälissä perättäisinä vuosina noin 70 prosenttia, kun vuosina 2012–2013 osuus oli noin 76 prosenttia. Pienituloisimmassa kymmenyksessä pysyneiden osuus oli 64,1 prosenttia vuosina 2012–2013. Tämä oli edellisvuotta lähes kaksi prosenttiyksikköä pienempi osuus, mutta noin 3 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 1995.

Kuvio 10. Pieni- ja suurituloisimmassa kymmenyksessä ja samassa tulokymmenyksessä perättäisinä vuosina pysyneiden osuus, %.

Kuvio 10. Pieni- ja suurituloisimmassa kymmenyksessä ja samassa tulokymmenyksessä perättäisinä vuosina pysyneiden osuus, %.

Henkilön tulokymmenys määräytyy omien tulojen lisäksi muiden asuntokunnan jäsenten tulojen ja asuntokunnan rakenteen perusteella. Vaikka omat tulot eivät muuttuisi, tulokymmenys voi muuttua esimerkiksi puolison tulojen muuttuessa tai lasten muuttaessa pois kotoa omaan talouteensa.

Kuvion 10 pysyvyyssuhde on yksinkertaisin tuloliikkuvuutta kuvaava mittari. Kun tuloerojen kehitystä tarkastellaan vuositason poikkileikkaustiedoilla, jää tuloliikkuvuus huomioimatta 2) . On mahdollista, että vuositason tuloerojen kasvu aiheutuu henkilöiden tulojen vaihtelun kasvusta vain lyhyellä aikavälillä eli tuloliikkuvuuden kasvusta. Kuvion 10 perusteella näin ei kuitenkaan Suomessa näytä käyneen.

Taulukko 4 kuvaa tuloliikkuvuutta pitemmällä aikavälillä. Pysyvyyssuhteet ovat luonnollisesti pienempiä kuin perättäisten vuosien tarkastelussa. Kehitys on kuitenkin samansuuntaista. Vuosien 1995 ja 2001 välillä 24,9 prosenttia henkilöistä pysyi samassa tulokymmenyksessä. Vuosia 2007 ja 2013 verrattaessa osuus oli 29,0 prosenttia. Pysyvyys tulojakaumassa on siten kasvanut ja tuloliikkuvuus vähentynyt. Pysyvyyssuhteet ovat kasvaneet tulojakauman ääripäissä myös näin tarkasteltuna. Vuonna 2007 pienituloisimmassa kymmenesosassa olleista 39,5 prosenttia oli edelleen pienituloisimmassa kymmenyksessä vuonna 2013. Vastaava osuus oli 36,9 prosenttia verrattaessa vuosia 1995 ja 2001. Suurituloisimmassa kymmenyksessä sekä vuosina 2007 että 2013 pysyi 54,1 prosenttia molempina, kun osuus oli 48,5 prosenttia vuosina 1995 ja 2001. Lisäksi keskimääräisiä tulokymmenyksistä toiseen siirtymisiä kuvaava siirtymämatriisin normalisoitu jälki on pienentynyt, joten tuloliikkuvuus olisi myös näin mitattuna hieman vähentynyt.

Taulukko 4. Tuloliikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja, perusjoukkona molempina vuosina asuntoväestössä olleet henkilöt

Tunnusluku Vuosipari
  1995,2013 1995,2001 2001,2007 2007,2013
Samassa tulokymmenyksessä pysyneet, % 15,7 24,9 26,6 29,0
I tulokymmenyksessä pysyneet, % 21,5 36,9 39,7 39,5
X tulokymmenyksessä pysyneet, % 31,7 48,5 52,5 54,1
Siirtymämatriisin normalisoitu jälki 1) 0,936 0,833 0,815 0,788
1) Tulokymmenyksestä toiseen siirtymistä kuvaava indeksi: (k-tr(M))/(k-1), jossa tr(M) on siirtymämatriisin päälävistäjän alkioiden summa (matriisin jälki) ja k=10 on tuloluokkien lukumäärä. Tunnusluku saa arvon 0, jos kaikki pysyvät samassa tulokymmenyksessä kahden ajanjakson välillä ja vastaavasti arvon 1, jos jälkimmäisen ajankohdan tulokymmenys on riippumaton ensimmäisen ajankohdan tulokymmenyksestä.

Vuosien 1995–2013 yhteenlaskettujen tulojen Gini-kerroin 22,0

Taulukossa 5 on kuvattu tuloeroja vuositulojen asemesta useamman vuoden tulotiedoilla käyttämällä sekä koko ajanjakson 1995–2013 että henkilöiden seitsemän vuoden yhteenlaskettuja tuloja. Mukana ovat henkilöt, jotka olivat asuntoväestössä ajanjakson jokaisena vuotena. Tuloerot ovat ajanjaksolla kasvaneet myös näin tarkasteltuna. Esimerkiksi vuosien 1995–2001 yhteenlasketuista tuloista Gini-kerroin oli 22,4, kun vuosien 2007–2013 tuloista se oli 25,4. Koko ajanjakson yhteenlaskettujen tulojen Gini-kerroin oli 22,0.

Vuositason tuloerot heijastavat myös iän ja muiden elinkaaritekijöiden vaikutusta tuloeroihin ja niihin voivat merkittävästi vaikuttaa tulojen väliaikaiset vaihtelut. Taulukossa on verrattu, kuinka paljon tuloerot pienenevät kun niitä mitataan useamman vuoden tuloilla yhden vuoden tulojen asemesta. Tuloerojen taso vuosien 1995–2001 yhteenlasketuilla tuloilla oli 10,8 prosenttia alhaisempi kuin vuositason tuloilla. Vuosina 2007–2013 ero oli 8,6 prosenttia. Myös tämä kertoo tuloliikkuvuuden vähentyneen, sillä viiteajanjakson pidentäminen ei kavenna tuloeroja yhtä paljon kuin aiemmin. Koko ajanjakson Gini-kerroin oli 17,6 prosenttia pienempi kuin samalle perusjoukolle vuositason tuloista mitatut tuloerot.

Taulukko 5. Tuloerot vuotta pitemmillä viiteajanjaksoilla ja tuloliikkuvuutta kuvaavia tunnuslukuja

  1995–2013 1995–2001 2001–2007 2007–2013
Henkilöitä 3 842 535 4 602 435 4 674 499 4 753 107
(1) Koko ajanjakson tuloista laskettu Gini-kerroin (%) 22,0 22,4 25,1 25,4
(2) Vuosituloista laskettujen Gini-kertoimien (%) painotettu keskiarvo ajanjaksolla 1) 26,7 25,1 27,7 27,8
Muutos (2) – (1), % -17,6 -10,8 -9,4 -8,6
Poikkileikkauksesta lasketun Gini-kertoimen muutos ajanjaksolla, %-yksikköä 5,4 4,8 2,6 -1,9
1) Koko ajanjakson perusjoukossa olleiden vuosittaisten Gini-kertoimien keskituloilla painotettu summa ajanjaksolla.

1) Tarkasteluissa ovat mukana henkilöt, jotka olivat asuntoväestössä molempina ajankohtina. Osuudet on laskettu ensimmäisenä vuotena asuntoväestöön kuuluneista.
2) Tässä kuvataan lyhyen aikavälin sukupolven sisäistä tuloliikkuvuutta eikä ns. ylisukupolvista tuloliikkuvuutta (intergenerational income mobility), jolla tarkoitetaan vanhempien ja lasten tulojen korrelaatiota.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta


Päivitetty 18.12.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tuloerot 2013, 4. Tuloliikkuvuus ja tuloerot useamman vuoden tuloilla mitattuna . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 7.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2013/02/tjkt_2013_02_2014-12-18_kat_004_fi.html