1. Tuloerot kasvoivat vuonna 2013

Tuloerot kasvoivat vuonna 2013 edellisvuoteen verrattuna jonkin verran, koska myyntivoitot kasvattivat suurituloisimpien osuutta tuloista. Reaalitulojen kehitys oli heikkoa lähes kaikissa tulonsaajaryhmissä. Suurituloisimman kymmenesosan (X) reaalitulot kasvoivat 2,6 prosenttia, mutta mediaanitulo aleni 0,3 prosenttia (kuvio 1). Tulot kasvoivatkin lähinnä suurituloisimmalla prosentilla väestöstä (+ 12,2 %). Pienituloisimman kymmenyksen (I) tulotaso nousi reaalisesti 0,3 prosenttia ja toiseksi pienituloisimman kymmenesosan 0,1 prosenttia keskiarvolla mitattuna 1) .

Kuvio 1. Reaalitulojen muutos tulokymmenyksittäin 2012–2013. Asuntoväestöön kuuluvat henkilöt, kulutusyksikköä kohden lasketut asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot, mediaani ja keskiarvo henkeä kohti.

Kuvio 1. Reaalitulojen muutos tulokymmenyksittäin 2012–2013. Asuntoväestöön kuuluvat henkilöt, kulutusyksikköä kohden lasketut asuntokunnan käytettävissä olevat rahatulot, mediaani ja keskiarvo henkeä kohti.
Jokaiseen kymmenykseen kuuluu noin puoli miljoonaa henkilöä eli kymmenen prosenttia koko asuntoväestöstä. I Tulokymmenys on pienituloisin kymmenesosa ja X tulokymmenys suurituloisin kymmenesosa asuntoväestöstä.

Mediaanitulolla mitattuna tulokehitys oli negatiivista kahta pienituloisinta kymmenystä lukuunottamatta kaikissa tuloluokissa. Vertailua vaikeuttaa kuitenkin se, että yleisradiovero on mukana tuloveroissa vuonna 2013. Tätä ennen televisiolupamaksu oli osa kulutusta, eikä sitä vähennetty käytettävissä olevista tuloista. Jos yleisradiovero jätettäisiin vähentämättä vuoden 2013 tuloista, olisi tulojen vuosimuutos ollut keskiarvolla mitaten noin puoli prosenttiyksikköä parempaa lähes kaikissa tulokymmenyksissä sekä koko väestössä. Tällöin tulojen muutos olisi keskiarvolla mitaten lievästi negatiivista tulokymmenyksissä V–IX.

Gini-kerroin kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä, myyntivoitot kasvoivat yli 50 prosenttia

Yleisin tulonjakoindikaattori eli Gini-kerroin kasvoi 0,4 prosenttiyksikköä edellisvuodesta vuonna 2013 (kuvio 2). Suhteelliset tuloerot siis jonkin verran kasvoivat, mutta muutos oli verraten vähäistä pitemmällä aikavälillä tarkastellen. Tuloerojen kasvu vuonna 2013 aiheutui lähinnä suurituloisimmille kohdentuvien veronalaisten myyntivoittojen kasvusta. Ilman niitä tuloerot olisivat pysyneet lähes ennallaan. Tämä käy ilmi Gini-kertoimen kehityksestä, kun veronalaiset myyntivoitot ja niistä maksetut verot on poistettu käytettävissä olevista rahatuloista 2) . Gini-kerroin saa arvon 0, jos kaikki saavat saman verran tuloja ja arvon 100, jos yksi tulonsaaja saa kaikki tulot. Mitä suurempi Gini-kerroin on, sitä suuremmat ovat tuloerot.

Kuvio 2. Tuloerojen kehitys 1995–2013 Gini-kertoimella mitattuna.

Kuvio 2. Tuloerojen kehitys 1995–2013 Gini-kertoimella mitattuna.

Vuoden 2013 Gini-indeksi oli likimain samalla tasolla kuin kymmenen vuotta sitten. Vuoteen 1995 verrattuna Gini-kerroin on kasvanut merkittävästi eli noin 5,4 prosenttiyksikköä, josta suuri osa aiheutuu tuloerojen kasvusta 1990-luvun lopulla 3) . Tuloerot ovat olleet suurimmillaan vuonna 2007, johon verrattuna vuoden 2013 Gini-kerroin oli 1,9 prosenttiyksikköä pienempi. Verrattuna 1990-luvun loppupuoleen tuloerojen muutokset ovat 2000-luvulla olleet maltillisempia ja osin suhdanneluonteisia.

Vuonna 2013 palkka- ja yrittäjätulot vähenivät ja omaisuustulot ja saadut tulonsiirrot kasvoivat. Palkkatulot asuntokuntaa kohden alenivat reaalisesti -1,3 prosenttia ja yrittäjätulot -2 prosenttia. Omaisuustulot kasvoivat 11,5 prosenttia. Myyntivoitot kasvoivat 53,2 prosenttia ja osinkotulot 1,2 prosenttia. Saadut tulonsiirrot kasvoivat 4,2 prosenttia, koska vanhuuseläkkeet (+5,5) , työttömyysturva (+11,3) ja asumistuet (+4,4) asuntokuntaa kohden kasvoivat. Lapsiperheiden etuudet alenivat reaalisesti -1,2 prosenttia asuntokuntaa kohden. Maksetut tulonsiirot kasvoivat 4,1 prosenttia, joista pääomaverot kasvoivat 19,6 prosenttia. Tietoja asuntokuntien tulorakenteesta on Tulonjaon kokonaistilaston tietokantataulukoissa 5,6 ja 7 ja Tulonjaon kokonaistilaston alueellista tulokehitystä kuvaavassa julkaisussa.

Tulokehitys heikkoa, tuloerot kaventuneet 2007–2013

Kuviossa 3 tarkastellaan keskimääräistä reaalitulojen kehitystä pitemmällä aikavälillä, kolmella ajanjaksolla. Talous- ja velkakriisin jälkeisenä aikana vuodesta 2007 vuoteen 2013 tulokehitys on ollut hyvin heikkoa ja tuloerot ovat jonkin verran kaventuneet, koska pieni- ja keskituloisten tulot ovat kasvaneet suurituloisia enemmän. Keskimääräinen tulojen vuosimuutos oli 0,4 prosenttia, kun se pienituloisimmassa kymmenyksessä oli 1,0 prosenttia ja suurituloisimmassa kymmennyksessä -0,8 prosenttia.

Tätä edeltävänä ajanjaksona vuodesta 2001 vuoteen 2007 tulokehitys oli vahvaa ja tuloerot kasvoivat jonkin verran. Keskimääräinen reaalitulojen vuosimuutos tällä ajanjaksolla oli 3,1 prosenttia, kun se pienituloisimmissa kymmenyksessä oli 1,4 prosenttia ja suurituloisimmassa kymmenyksessä 4,4 prosenttia.

Tuloerot kasvoivat Suomessa kansainvälisesti verratenkin voimakkaasti 1990-luvun jälkipuoliskolla. Pienituloisimman kymmenyksen reaalitulot kasvoivat keskimäärin 0,4 prosenttia vuodessa ja suurituloisimman kymmenyksen 5,6 prosenttia vuodesta 1995 vuoteen 2001. Keskimääräinen tulojen vuosimuutos oli 3,0 prosenttia tällä ajanjaksolla. Suurituloisimman prosentin (n. 50 000 henkilöä) tulot kasvoivat huomattavasti muita ryhmiä enemmän.

Kuvio 3. Reaalitulojen keskimääräinen vuosimuutos (%) 1995–2001, 2001–2007 ja 2007–2013 tulokymmenyksittäin sekä suurituloisimmassa 5 prosentissa ja 1 prosentissa.

Kuvio 3. Reaalitulojen keskimääräinen vuosimuutos (%) 1995–2001, 2001–2007 ja 2007–2013 tulokymmenyksittäin sekä suurituloisimmassa 5 prosentissa ja 1 prosentissa.

1) Kuluttajahintaindeksin vuosimuutos 2013 oli 1,5 prosenttia. Kaikki tässä julkaisussa esitetyt euromääräiset tiedot ovat reaalisia, eli kuluttajahintojen nousu on niissä huomioitu.
2) Ilman yleisradioveroa Gini-kerroin olisi ollut 0,1-prosenttiyksikköä pienempi vuonna 2013, joten veron vaikutus suhteellisiin tuloeroihin oli vähäinen.
3) Tässä käytetty tilastoaineisto eli tulonjaon koko väestön kattava kokonaistilasto ulottuu taaksepäin vuoteen 1995 asti. Tätä aiempaa kehitystä voidaan kuvata otospohjaisella tulonjakotilastolla.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Veli-Matti Törmälehto 029 551 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta


Päivitetty 18.12.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tuloerot 2013, 1. Tuloerot kasvoivat vuonna 2013 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2013/02/tjkt_2013_02_2014-12-18_kat_001_fi.html