5. Pienituloisuus pitkittynyt matalatuloisilla alueilla

Euroopan Unionin tilastoviraston Eurostatin määritelmän mukaan henkilö on pitkittyneesti pienituloinen silloin, kun hän on kuulunut pienituloiseen kotitalouteen tilastovuoden lisäksi kolmen edellisvuoden aikana vähintään kaksi kertaa. Kotitalous on pienituloinen silloin, kun asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo on pienempi kuin 60 prosenttia koko väestön mediaanitulo. Tulonjaon kokonaistilastossa kotitalouden sijaan pitkittynyttä pienituloisuutta tarkastellaan asuntokunnan näkökulmasta.

Vuonna 2012 Suomessa oli 477 500 pitkittyneesti pienituloiseksi luokiteltavaa henkilöä. Vuotta aikaisemmin määrä oli lähes 12 100 henkilöä korkeampi. Pitkittyneesti pienituloisten osuus asuntoväestöstä oli 9,0 prosenttia, mikä on kolme prosentin kymmenystä vähemmän kuin vuotta aikaisemmin.

Luonnollista on, että pitkittynyt pienituloisuus on yleisintä siellä, missä väestö on pienituloisinta. Rääkkylän asuntokuntien matalatuloisuus ilmenee myös kunnan pitkittyneen pienituloisuuden mittarissa. Kunnan asuntoväestöstä 21,4 prosenttia oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna 2012 (kuvio 5). Myös Siikaisissa vastaava osuus oli yli 20 prosenttia.

Toisesta ääripäästä löytyvät hyvätuloiset kunnat, Jomala, Lemland ja Kauniainen, joissa alle 3 prosenttia asuntoväestöstä oli pitkittyneesti pienituloinen vuonna 2012.

Kuvio 5. Pitkittynyt pienituloisuus vuonna 2012, kymmenen korkeimman ja matalimman pitkittyneen pienituloisuuden kuntaa

Kuvio 5. Pitkittynyt pienituloisuus vuonna 2012, kymmenen korkeimman ja matalimman pitkittyneen pienituloisuuden kuntaa

Tarkastellaan lopuksi vielä sitä, missä kunnissa pitkittyneesti pienituloisten osuus on lisääntynyt eniten ja vähiten vuosina 1998–2012. Se miksi lähtövuodeksi on valittu vuosi 1998, johtuu siitä että vuosi 1998 on ensimmäinen ajankohta, jolle pitkittyneen pienituloisuuden tieto voidaan tulonjaon kokonaistilastossa muodostaa. Tarkastelussa on hyvä muistaa myös se, että vuosien saatossa tehdyt kuntaliitokset eivät vaikuta tuloksiin, koska tarkasteluissa on käytetty kaikkien vuosien osalla vuoden 2013 alueluokituksia.

Kuviosta 6 ilmenee jälleen, että pitkittynyt pienituloisuus on lisääntynyt vuosina 1998–2012 eniten pienituloisimmilla aluella. Rääkkylän ja Juukan kunnissa pitkittyneesti pienituloisten osuus on kasvanut runsaalla 10 prosenttiyksiköllä vuodesta 1998 vuoteen 2012. Vastaavasti hyvätuloisimmilla alueilla vastaava muutos on ollut selvästi vähäisempää. Neljässä Ahvenanmaa kunnassa pitkittyneesti pienituloisten osuus väestöstä on jopa vähentynyt vuosina 1998–2012. Nämä kunnat ovat Kumlinge, Eckerö, Lemland ja Jomala.

Kuvio 6. Pitkittyneen pienituloisuusasteen muutos vuosina 1998–2012, %-yksikköä. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa

Kuvio 6. Pitkittyneen pienituloisuusasteen muutos vuosina 1998–2012, %-yksikköä. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 09 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta


Päivitetty 18.12.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tulokehitys alueittain 2012, 5. Pienituloisuus pitkittynyt matalatuloisilla alueilla . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 5.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2012/01/tjkt_2012_01_2013-12-18_kat_005_fi.html