4. Joka toinen kauniaislainen suurituloisimmassa tulokymmenyksessä

Käsitellään seuraavaksi sitä, miten asuntoväestö on sijoittunut tulojakauman ääripäihin, pieni- ja suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Tulokymmenykset on muodostettu koko maan väestön ekvivalenttien tulojen pohjalta. Pienituloisimpaan tulokymmenykseen asuntokunta joutui, jos sen ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo oli pienempi kuin 12 800 euroa vuodessa vuonna 2012. Vastaavasti jos asuntokunnan ekvivalentti tulo oli suurempi kuin 40 600 euroa, asuntokunta sijoittui suurituloisimpaan tulokymmenykseen. kyseiset rajat pätevät sellaisenaan yhden henkilön asuntokunnille. Muille asuntokunnille edellä mainitut rajat on kerrottava asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Siten esimerkiksi kahden aikuisen asuntokunnassa pienituloisimman tulokymmenyksen raja oli vuonna 2012 noin 19 200 euroa. Vastaava suurituloimman tulokymmenyksen raja kahden aikuisen asuntokunnalle oli noin 60 900 euroa.

Edellä on jo kuvattu, että Kauniaisissa asuntokuntien tulotaso on kaikki kunnat huomioiden ylivoimaisesti korkein. Tämä ilmenee hyvin myös kuviossa 3, jossa on kuvattu asuntoväestön sijoittumista suurituloisimpaan tulokymmenykseen vuonna 2012. Kuviosta voidaan havaita se, että lähes joka toinen kauniaislainen elää asuntokunnassa, jonka on sijoittunut suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Osuus on selvästi suurempi kuin seuraavaksi korkeimman osuuden omaavalla kunnalla Espoolla, jonka väestöstä noin joka neljäs sijoittui viime vuonna suurituloisimpaan tulokymmenykseen. Myös ahvenanmaalaisten Kumlingen ja Sottungan asuntoväestöllä suurituloimpaan tulokymmenykseen kuuluvien osuus oli korkea, eli selvästi yli 20 prosenttia.

Vähäisintä suurituloimpaan tulokymmenykseen kuuluvuus on luonnollisesti kunnissa, joissa asuntokuntien tulotaso on matala. Keskisuomalaisen Kivijärven asuntoväestöstä suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittui vain pari prosenttia kunnan väestöstä. Keskipohjanmaalaisen Perhon ja koillismaalaisen Taivalkosken väestöllä vastaavat osuudet olivat vain hiukan korkeammat.

Kuvio 3. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2012. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Kuvio 3. Suurituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2012. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Kuvio 4. Pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2012. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Kuvio 4. Pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittunut väestö vuonna 2012. Kymmenen korkeimman ja matalimman osuuden kuntaa

Talukossa 4 kuvataan tulojakauman toista ääripäätä, eli pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittumisosuuksia 20 ääripään kunnan osalta. Tässäkään ei ole yllätys, että pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen on yleisintä kunnissa, joissa asuntokuntien tulotaso on matala. Ja päinvastoin, hyvätuloisten kuntien asuntoväestöllä pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittumisosuus on vähäisintä.

Edellä on jo kuvattu, että pohjoiskarjalaisen Rääkkylän asuntokunnat ovat kaikki kunnat huomioiden pienituloisimpia. Samaa ilmiötä kuvastaa myös kuvio 4, josta voidaan lukea, että lähes joka viides Rääkkylän asuntoväestöön kuuluva sijoittui viime vuonna pienituloisimpaan tulokymmenykseen. Pohjois-Karjalassa sijaitsevan Juukan ja Pohjois-Satakunnassa sijaitsevan Siikaisten kunnissa vastaavat osuudet olivat pari prosenttiyksikköä matalampia. Harvinaisinta pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen oli edellisiä kuntia suurituloisemmissa Lemlandin, Jomalan ja Ruskon kunnissa, joissa alle 4 prosenttia asuntoväestöstä sijoittui pienituloisimpaan tulokymmenykseen vuonna 2012.


Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 09 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta


Päivitetty 18.12.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tulokehitys alueittain 2012, 4. Joka toinen kauniaislainen suurituloisimmassa tulokymmenyksessä . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 6.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2012/01/tjkt_2012_01_2013-12-18_kat_004_fi.html