3. Rakennemuutokset heijastuvat asuntokuntien tuloissa

Kaskisissa ja Hangossa asuntokuntien tulot vähentyneet

Sekä koko maan talouden että kotitalouksien tulojen näkökulmasta vuodet 2007–2008 olivat hyviä. Tämän jälkeen maan taloudella on mennyt heikosti, käytännössä talous on ollut viimeiset vuodet taantumassa tai ainakin lähellä taantumaa. Viime vuosina monet alueet ovat kohdanneet pitkittyneestä heikosta taloustilanteesta johtuvia merkittäviä talouden rakennemuutoksia. Monissa yrityksissä tuotantoa on jouduttu sopeuttamaan vähenevän kysynnän vuoksi. Tuotantotoimintaa on myös siirretty halvempien tuotantokustannusten maihin. Myös julkisen sektorin tekemät säästöleikkaukset, kuten varuskuntien lakkautukset, ovat aiheuttaneet monille alueille merkittäviä taloudellisia haasteita.

Käydään seuraavaksi läpi sitä, heijastuvatko viime vuosien talouden rakennemuutokset ja talouden heikko kehitys asuntokuntien tuloissa. Selvitetään asiaa kuntatasolla aikavälillä 2007–2012. Kuntien tulotasoeroja selittää tulojen lisäksi myös asuntokuntien kokoerot. Suurin asuntokuntien keskikoko oli vuonna 2012 Luodossa, 3,26 henkilöä ja pienin Turussa, 1,78 henkilöä. Helsingissä asuntokuntien keskikoko oli 1,86 henkilöä ja koko maassa 2,06 henkilöä. Jotta asuntokuntien kokoerot ja niiden muutokset tulevat huomioiduksi tulojen muutoksissa, tarkastellaan pitemmän aikavälin tulomuutoksia ekvivalenttien tulojen pohjalta. Asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo saadaan jakamalla asuntokunnan tulo asuntokunnan kulutusyksikköluvulla.

Kuvio 2. Asuntokuntien tulojen reaaliset vuosimuutokset (%) kunnittain vuosina 2007–2012. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa

Kuvio 2. Asuntokuntien tulojen reaaliset vuosimuutokset (%) kunnittain vuosina 2007–2012. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen kuntaa
Tulokäsite: Asuntokunnan käytettävissä oleva rahatulo kulutusyksikköä kohden, mediaani

Aikaisemmin jo mainittiin, että asuntokuntien ekvivalentti mediaanitulo kasvoi vuosina 2007–2012 koko maassa reaalisesti 5,5 prosenttia (kuvio 2). Tulojen kasvu on ollut viime vuosina nopeinta väestöltään pienissä kunnissa: Ahvenanmaalaisessa runsaan 50 asuntokunnan Sottungan kunnassa asuntokuntien ekvivalentti mediaanitulo oli vuonna 2012 noin 18 prosenttia suurempi kuin vuonna 2007. Niinikään Ahvenanmaalla sijaitsevan noin 120 asuntokunnan Kökarin asuntokunnilla vastaava tulojen kasvu oli pari prosenttiyksikköä matalampi.

Tulotasoltaan sekä Sottunga että Kökar kuuluivat koko maa huomioiden suurituloisimpien kuntien joukkoon. Edellisiä selvästi matalatuloisimmilla keskisuomalaisen Luhangan ja itälappilaisen Pelkosenniemen asuntokunnissa tulojen kasvu ylitti 15 prosenttia aikavälillä 2007–2012. Luhangassa on asuntokuntia vajaat 400 ja Pelkosenniemellä runsaat 500.

Sen sijaan kahdessa kunnassa asuntokuntien reaalitulot ovat viime vuosina alentuneet. Merkittäviä talouden rakennemuutoksia kokeneen Kaskisten asuntokuntien mediaanitulo aleni vuosina 2007–2012 reaalisesti 2,6 prosenttia. Hangossa vastaava tulojen pudotus oli puolitoista prosenttia. Kummassakin tapauksessa tulojen vähentyminen on pitkälti selitettävissä tuotannontekijätulojen, eli palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulojen vähentymisellä.


Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen 09 1734 2610, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Harala Riitta


Päivitetty 18.12.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. Tulokehitys alueittain 2012, 3. Rakennemuutokset heijastuvat asuntokuntien tuloissa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 13.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2012/01/tjkt_2012_01_2013-12-18_kat_003_fi.html