3. Pienituloisuus on pitkittynyt

Pitkittyneesti pienituloisia 454 000 henkeä

Suomessa oli 454 300 pitkittyneesti pienituloista asuntokuntaväestöön kuuluvaa henkilöä vuonna 2007. Vuotta aikaisemmin määrä oli 21 000 henkilöä alhaisempi. Pitkittyneesti pienituloisten osuus asuntokuntaväestöstä oli 8,7 prosenttia, kun se vuotta aikaisemmin oli 8,4 prosenttia.

Naisia pitkittyneesti pienituloisista oli 258 300, mikä on 11 800 enemmän kuin vuotta aikaisemmin (kuvio 15). Naisista pitkittyneesti pienituloisia oli 9,7 prosenttia, mikä on 0,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2006. Miehiä pitkittyneesti pienituloisista oli 196 000, mikä on 9 200 henkilöä enemmän kuin vuonna 2006. Pitkittyneesti pienituloisten osuus oli miehillä 7,7 prosenttia vuonna 2007, kun se vuotta aikaisemmin oli 7,4 prosenttia.

Kuvio 15. Pitkittyneesti pienituloisten lukumäärät sukupuolen mukaan vuosina 1998–2007

Kuvio 15. Pitkittyneesti pienituloisten lukumäärät sukupuolen mukaan vuosina 1998–2007

Iän ja sukupuolen mukaan tarkasteltuna ylivoimaisesti suurin riski joutua pitkittyneesti pienituloiseksi on iäkkäillä naisilla.Vuonna 2007 joka kolmas 80 vuotta täyttäneistä naisista oli pitkittyneesti pienituloinen (kuvio 16). Vuonna 1998 osuus oli selvästi matalampi ollen hiukan yli 20 prosenttia. 80 vuotta täyttäneillä miehillä pitkittynyt pienituloisuus on selvästi harvinaisempaa, sillä ikäluokan miehista noin 15 prosenttia oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna 2007. Vastaava osuus vuonna 1998 oli alle 4 prosenttia. Vuonna 2007 pitkittyneesti pienituloisia yli 80-vuotiaita naisia oli 46 000, mutta miehiä ainoastaan 9 700. Kummallakin sukupuolella pitkittynyt pienituloisuus yleistyy selvästi opiskeluiässä, mutta alenee selvästi työelämään siirryttäessä.

Kuvio 16. Pitkittynyt pienituloisuus henkilön iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1998 ja 2007, % väestöryhmästä

Kuvio 16. Pitkittynyt pienituloisuus henkilön iän ja sukupuolen mukaan vuosina 1998 ja 2007, % väestöryhmästä

Pitkittynyt pienituloisuus on yleisintä Itä-Suomessa Pielisen Karjalan seutukunnassa, missä asuntokuntaväestöstä 17 prosenttia oli pitkittyneesti pienituloisia vuonna 2007. Keski-Karjalan seutukunnassa vastaava osuus oli 16,1 prosenttia, Joutsan seutukunnassa 15,6 prosenttia ja Koillis-Savon seutukunnassa 15,4 prosenttia (kuvio 17). Myös tällä mittarilla mitattuna parhaiten menestyvät Ahvenanmaan seutukunnat Mariehamns stad ja Ålands landsbygd, joissa pitkittyneesti pienituloisten osuus asuntokuntaväestöstä jäi alle neljän prosentin vuonna 2007.

Kuvio 17. Pitkittynyt pienituloisuus seutukunnittain vuonna 2007, % seutukunnan asuntokuntaväestöstä. Kymmenen korkeimman ja matalimman pitkittyneen pienituloisuuden seutukuntaa

Kuvio 17. Pitkittynyt pienituloisuus seutukunnittain vuonna 2007, % seutukunnan asuntokuntaväestöstä. Kymmenen korkeimman ja matalimman pitkittyneen pienituloisuuden seutukuntaa

Pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvia 27 500 henkilöä

Viimeisen kymmenen vuoden aikana tapahtunut tuloerojen kasvu Suomessa johtuu pääasiassa väestön suurituloisimpaan prosenttiin kuuluneen väestöosan tuloista ja tulojen kasvusta. Vuonna 2007 tähän väestöosaan kuului 52 000 henkilöä, jotka asuivat 23 000 asuntokunnassa. Näissä asuntokunnissa omaisuustulojen osuus kaikista tuloista oli noin 60 prosenttia vuonna 2007. Pelkästään osinkotulojen ja myyntivoittojen osuus kaikista tuloista oli yli puolet.

Vuonna 2007 suurituloisimpaan prosenttiin kuuluneista runsaat puolet (53 %) eli 27 500 henkilöä sijoittui suurituloisimpaan prosenttiin pysyvästi. Siten koko asuntokuntaväestön tasolla 0,53 prosenttia sijoittui ylimpään tuloprosenttiin pysyvästi, kun pysyvyys määritellään samalla tapaa kuin pitkittynyt pienituloisuus. Toisin sanoen pysyvästi ylimpään prosenttiin kuuluvaksi luetaan henkilö, joka on kuulunut ylimpään prosenttiin tarkasteluvuoden lisäksi kaksi kertaa edellisen kolmen vuoden aikana (kuvio 18).

Kuvio 18. Suurituloisimpaan prosenttiin pysyvästi kuuluneiden lukumäärät sukupuolen mukaan vuosina 1998–2007

Kuvio 18. Suurituloisimpaan prosenttiin pysyvästi kuuluneiden lukumäärät sukupuolen mukaan vuosina 1998–2007

Vuonna 1998 pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvia oli 24 300 henkilöä, mikä oli 48 prosenttia kaikista ylimpään prosenttiin kuuluneista. Koko asuntokuntaväestön tasolla pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvien osuus oli 0,48 prosenttia vuonna 1998. Pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluneista oli miehiä 14 600 (53 %) ja naisia 12 800 (47 %) vuonna 2007. Vastaavat luvut vuonna 1998 olivat 12 800 (53 % ) ja 11 600 ( 47 %).

Kuviossa 19 on tarkasteltu pysyvästi suurituloisimpaan prosenttin vuonna 2007 kuuluneita tarkemmin iän ja sukupuolen mukaan. Selvästi yleisintä suurituloisimpaan prosenttiin kuuluminen oli 60–64 vuotiailla miehillä, joista 1,4 prosenttia oli sijoittunut pysyvämmin suurituloisimpaan prosenttiin vuonna 2007. Naisista yleisintä suurituloisimpaan prosenttiin pysyvästi sijoittuminen oli ikäluokissa 55–59 ja 60–64 vuotta (1,1 %)

Kuvio 19. Pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluminen sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2007

Kuvio 19. Pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluminen sukupuolen ja iän mukaan vuonna 2007

Alueellisesti tarkasteltuna selvästi yleisintä suurituloisimpaan prosenttiin kuuluminen oli Maarianhaminan seutukunnassa, missä 1,7 prosenttia asuntokuntaväestöstä oli sijoittunut ylimpään prosenttiin pysyvämmin vuonna 2007 (kuvio 20). Myös kaksi muuta ahvenanmaalaista seutukuntaa Ålands skärgård ja Ålands landsbygd sijoittuivat korkealle tässä vertailussa. Näiden lisäksi myös Helsingin, Porvoon ja Turun seutukunnissa suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvien osuus oli vuonna 2007 yleisempää kuin maassa keskimäärin. Harvinaisinta pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvuus oli vuonna 2007 Siikalatvan ja Sisä-Savon seutukunnissa.

Kuvio 20. Pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluminen seutukunnittain vuonna 2007. Kymmenen korkeimman ja matalimman pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvuusasteen seutukuntaa.

Kuvio 20. Pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluminen seutukunnittain vuonna 2007. Kymmenen korkeimman ja matalimman pysyvästi suurituloisimpaan prosenttiin kuuluvuusasteen seutukuntaa.

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, Veli-Matti Törmälehto (09) 1734 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 18.12.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. 2007, 3. Pienituloisuus on pitkittynyt . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 11.12.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2007/tjkt_2007_2008-12-18_kat_003_fi.html