1. Tulojen muutos koko maassa ja alueittain

Reaalitulot kasvoivat 3,2 prosenttia

Keskimääräinen tulotaso kasvoi reaalisesti 3,2 prosenttia edellisvuodesta vuonna 2007, kun tuloja mitataan asuntokuntien kulutusyksikköä kohti laskettujen tulojen mediaanilla. Tätä nopeampaa mediaanitulojen kasvu on ollut kymmenen viime vuoden aikana vain vuonna 2004 ja samaa tasoa vuonna 2001. Keskiarvolla mitattuna tulot kasvoivat 4 prosenttia edellisvuodesta.

Kuvio 1. Reaalitulojen muutos edellisestä vuodesta (%), ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot/asuntokunta.

Kuvio 1. Reaalitulojen muutos edellisestä vuodesta (%), ekvivalentit käytettävissä olevat rahatulot/asuntokunta.

Kymmenen vuoden ajanjaksolla, vuodesta 1997 vuoteen 2007, mediaanitulot ovat kasvaneet 28 prosenttia ja keskiarvotulot 33,4 prosenttia. Keskiarvolla mitattu muutos on ollut nopeampaa kuin mediaanitulolla mitattu, koska tuloerot ovat kasvaneet siten, että mediaanituloa suurituloisemmat ovat kasvattaneet tulojaan muita väestöryhmiä enemmän. Erityisesti 1990-luvun lopulla keskiarvotulon muutos oli mediaanitulon muutosta suurempaa.

Vuonna 2007 tuotannontekijätulot eli palkka-, yrittäjä- ja omaisuustulot kasvoivat 4,7 prosenttia edellisvuodesta. Tästä kasvusta 2 prosenttiyksikköä oli palkkatulojen, 0,9 prosenttiyksikköä yrittäjätulojen ja 1,7 prosenttiyksikköä omaisuustulojen vaikutusta (taulukko 1). Sekä yrittäjä- että omaisuustulot kasvoivat edellisvuodesta muita tulolajeja enemmän.

Taulukko 1. Keskimääräisten tulojen muutokset ja vaikutus käytettävissä olevien rahatulojen muutokseen, ekvivalentit tulot/asuntokunta.

Tulolaji Vuodet
  2006-2007 1997-2007
Muutos/kontribuutio muutokseen Muutos/kontribuutio muutokseen
Muutos Kasvukontribuutio Muutos Kasvukontribuutio
1. Palkkatulot 2,5 2,0 33,2 26,1
2. Yrittäjätulot 14,1 0,9 14,9 1,3
3. Omaisuustulot 15,7 1,7 168,7 9,8
4. Tuotannontekijätulot (1+2+3) 4,7 4,6 40,0 37,2
5. Saadut tulonsiirrot 0,0 0,0 5,2 2,3
6. Bruttotulot (4+5) 3,4 4,6 28,8 39,5
7. Maksetut tulonsiirrot 1,6 –0,6 16,4 –6,1
8. Käytettävissä olevat rahatulot (6-7) 4,0 4,0 33,4 33,4

Yrittäjätulojen kasvua vauhditti metsätalouden yrittäjätulojen liki 70 prosentin kasvu. Omaisuustuloja kasvattivat myyntivoittojen noin neljänneksen lisäys, mutta myös osinkotulot kasvoivat noin 12 prosenttia. Kymmenen vuoden ajanjaksolla sekä osinkotulot että myyntivoitot ovat kasvaneet selvästi muita tulolajeja enemmän, molemmat noin 200 prosenttia. Tulonjaon kokonaistilasto ei sisällä korkotuloja, sillä niistä ei ole tietoa rekisteriaineistoissa.

Saadut tulonsiirrot pysyivät reaalisesti keskimäärin edellisvuoden tasolla. Työttömyysturvaetuudet vähenivät noin 9 prosenttia ja opintoetuudet noin 6 prosenttia. Vanhuuseläkkeet kasvoivat 2,7 prosenttia. Myös muu toimeentuloturva, jonka suurin erä on toimeentulotuki, kasvoi 5,6 prosenttia.Työ- ja omaisuustulojen ja saatujen tulonsiirtojen summa eli bruttotulot kasvoivat keskimäärin 3,4 prosenttia.

Maksetut tulonsiirrot kasvoivat bruttotuloja vähemmän eli 1,6 prosenttia. Kunnallisverot kasvoivat 4,2 prosenttia. Ansiotulojen verot valtiolle vähenivät noin 8 prosenttia kun pääomatulojen verot puolestaan kasvoivat noin 22 prosenttia. Maksettujen tulonsiirtojen kasvu leikkasi bruttotulojen 4,6 prosentin kasvusta pois 0,6 prosenttiyksikköä. Näin käytettävissä olevien rahatulojen kasvu oli 4 prosenttia.

Maarianhaminassa korkeimmat, Pielisen Karjalassa matalimmat asuntokuntien tulot

Käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden oli Suomessa 33 450 euroa vuonna 2007. Alueiden tuloja vertailtaessa täytyy kuitenkin huomioida se, että asuntokuntien koot ja rakenteet eroavat alueittain. Tämän vuoksi tässä on tulokäsitteenä käytetty asuntokuntien rakenne-erot huomioivaa ns. ekvivalenttia tuloa, mikä saadaan, kun asuntokunnan tulo jaetaan asuntokunnan kulutusyksikköluvulla. Tulonjakotilastoissa käytetään Euroopan unionin tilastoviraston Eurostatin suosittamaa OECD:n ns. muunnettua kulutusyksikköasteikkoa, jossa asuntokunnan ensimmäinen aikuinen saa painon 1, muut yli 13 -vuotiaat henkilöt saavat painon 0,5 ja lapset (0-13 -vuotiaat) saavat painon 0,3.

Ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo asuntokuntaa kohden oli Suomessa keskimäärin 21 780 euroa vuonna 2007. Korkein tulo oli Maarianhaminan seutukunnassa (Mariehamns stad), missä ekvivalentti tulo oli keskimäärin 28 220 euroa (kuvio 2). Helsingin seutukunnassa asuntokuntien tulo oli 25 990 euroa. Keskiarvolla mitattuna matalimmat tulot olivat vuonna 2007 Pielisen Karjalan (17 260 €), Kehys-Kainuun (17 570 € ) ja Sisä-Savon (17 780 €) seutukuntien asuntokunnilla.

Kuvio 2. Asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2007, keskiarvo. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa

Kuvio 2. Asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2007, keskiarvo. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa

Koko maassa ekvivalentti mediaanitulo asuntokuntaa kohden oli 18 780 euroa vuonna 2007. Myös mediaanituloilla mitattuna suurituloisimmat asuntokunnat ovat ahvenanmaalaisia. Seutukunnissa Marienhamns stad ja Ålands landsbygd asuntokuntien tulot olivat 22 840 ja 22 560 euroa vuonna 2007 (kuvio 3). Helsingin seutukunnassa asuntokuntien ekvivalentti mediaanitulo oli 21 430 euroa.

Kuvio 3. Asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2007, mediaani. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa

Kuvio 3. Asuntokunnan ekvivalentti käytettävissä oleva rahatulo vuonna 2007, mediaani. Kymmenen korkeimman ja matalimman tulon seutukuntaa

Myös mediaanituloilla mitattuna pienituloisimmat asuntokunnat löytyvät Itä-Suomesta. Pielisen Karjalan asuntokunnilla ekvivalentti mediaanitulo oli 14 970 euroa ja Sisä-Savon asuntokunnilla 15 440 euroa. Kehys-kainuulaisten asuntokuntien mediaanitulo oli 15 470 euroa vuonna 2007.

Asuntokuntien ekvivalentti keskiarvotulo oli vuonna 2007 reaalisesti 4 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Eniten keskiarvotulot kasvoivat Torniolaakson (+7,9 %) ja Pohjois-Satakunnan (+ 7,2 %) seutukunnissa (kuvio 4). Parissa seutukunnassa keskimääräiset reaalitulot alenivat vuonna 2007, Ålands skärgårdin seutukunnassa peräti 12 prosenttia. Turunmaan seutukunnassa asuntokuntien keskiarvotulo oli vuonna 2007 prosentin kymmenyksen pienempi kuin vuotta aikaisemmin.

Kuvio 4. Asuntokunnan keskimääräisen ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon reaalimuutos (%) vuonna 2007 edellisvuoteen nähden. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen seutukuntaa

Kuvio 4. Asuntokunnan keskimääräisen ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon reaalimuutos (%) vuonna 2007 edellisvuoteen nähden. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen seutukuntaa

Keskiarvotulo reagoi herkästi yksittäisiin poikkeaviin havaintoihin, mihin edellä mainitut Ålands skärgårdin ja Torniolaakson seutukuntien suuret muutosprosentit viittavat. Luotettavampi kuva asuntokuntien tulojen kehityksestä saadaan mediaanituloja tarkastelemalla, sillä mediaanitulo ei ole herkkä yksittäisille ääriarvoille. Mediaanitulon voidaankin katsoa kuvaavan luotettavammin "keskiverto-asuntokuntien" tuloja ja niiden muutoksia.

Asuntokuntien ekvivalentti mediaanitulo oli koko maassa vuonna 2007 reaalisesti 3,2 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Seutukunnista paras mediaanitulojen reaalikasvu oli vuonna 2007 Länsi-Saimaan asuntokunnilla, joilla reaalinen mediaanitulo oli 5,5 prosenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin (kuvio 5). Myös Kaakkois-Pirkanmaan, Keski-Karjalan ja Koillis-Savon asuntokunnilla mediaanitulonkasvu oli suotuisaa, sillä näissä seutukunnissa asuntokuntien mediaanitulo oli vuonna 2007 reaalisesti 4,5 posenttia korkeampi kuin vuotta aikaisemmin. Näiden seutukuntien hyvää tulokehitystä selittää pitkälle puunmyyntitulojen voimakas kasvu.

Kuvio 5. Asuntokunnan mediaanin ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon reaalimuutos (%) vuonna 2007 edellisvuoteen nähden. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen seutukuntaa

Kuvio 5. Asuntokunnan mediaanin ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon reaalimuutos (%) vuonna 2007 edellisvuoteen nähden. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen seutukuntaa

Vähiten mediaanitulot kasvoivat vuonna 2007 Kemi-Tornion, Pieksämäen ja Torniolaakson seutukunnissa, joissa tulojen kasvu oli parin prosentin luokkaa. Torniolaakson voimakkaan keskiarvotulon kasvun vastapainona on siis varsin vaatimaton mediaanitulojen kasvu.

Pitemmän ajanjakson tarkastelussa paras tulojen kehitys on ollut Ahvenanmaan seutukuntien asuntokunnilla. Kuviosta 6 voidaan havaita, että Ahvenanmaan kaikkien kolmen seutukunnan sekä Lohjan, Porvoon, Kyrönmaan ja Turunmaan seutukunnissa asuntokuntien ekvivalentti mediaanitulo oli vuonna 2007 reaalisesti runsaat 40 prosenttia korkeampi kuin 1990-luvun puolivälissä. Kaikista parhaiten asuntokuntien tulot ovat kasvaneet Ålands landsbygd -seutukunnan asuntokunnilla, joiden reaalinen ekvivalentti mediaanitulo oli vuonna 2007 runsaat 47 prosenttia korkeampi kuin vuonna 1995. Sen sijaan Pielisen Karjalan ja Itä-Lapin asuntokunnissa mediaanitulojen reaalikasvu oli selvästi vaatimattomampaa jääden runsaaseen 20 prosenttiin aikavälillä 1995–2007.

Kuvio 6. Asuntokunnan keskimääräisen ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon reaalimuutos (%) vuosina 1995–2007. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen seutukuntaa

Kuvio 6. Asuntokunnan keskimääräisen ekvivalentin käytettävissä olevan rahatulon reaalimuutos (%) vuosina 1995–2007. Kymmenen suurimman ja pienimmän muutoksen seutukuntaa

Lähes joka viides maarianhaminalainen ylimmässä tulokymmenyksessä

Seutukunnissa joissa keskimäärinen tulotaso on alhainen, on myös väestön sijoittuminen pienituloisimpaan tulokymmenykseen selvästi yleisempää. Vuonna 2007 noin 17 prosenttia Pielisen-Karjalan seutukunnan asuntokuntaväestöön kuuluvista sijoittui pienituloisimpaan tulokymmenykseen, kun tulokymmenykset on määritelty koko maan asuntokuntaväestön perusteella (kuvio 7). Myös useassa muussa Itä-Suomen seutukunnassa alimpaan tulokymmenykseen kuuluminen oli lähes yhtä yleistä kuin Pielisen-Karjalassa.

Harvinaisinta pienituloisimpaan tulokymmenykseen sijoittuminen oli ahvenanmaalaisissa seutukunnissa Ålands landsbygd (5,2 %) ja Maariehamns stad (6,4 %), sekä pietarsaarelaisessa seutukunnassa Jakobstadsregionen (6,6 %). Myös Lohjan ja Porvoon seutukunnissa oli alimpaan tulokymmenykseen kuuluvien osuus alhainen (6,7 %) vuonna 2007.

Kuvio 7. Asuntokuntaväestön sijoittuminen alimpaan tulokymmenykseen seutukunnittain vuonna 2007. Tulokymmenykset muodostettu koko maan asuntokuntaväestön perusteella. Kymmenen korkeimman ja matalimman sijoittumisasteen seutukuntaa

Kuvio 7. Asuntokuntaväestön sijoittuminen alimpaan tulokymmenykseen seutukunnittain vuonna 2007. Tulokymmenykset muodostettu koko maan asuntokuntaväestön perusteella. Kymmenen korkeimman ja matalimman sijoittumisasteen seutukuntaa

Asuntokuntaväestön sijoittuminen suurituloisimpaan tulokymmenykseen oli yleisintä Maarianhaminan ja Helsingin seutukunnissa. Maarianhaminan seutukunnassa ylimpään tulokymmenykseen sijoittui runsaat 18 prosenttia asuntokuntaväestöstä vuonna 2007 (kuvio 8). Helsingin seutukunnassa vastaava osuus oli 17 prosenttia ja Porvoon seutukunnassa 14 prosenttia. Harvinaisinta suurituloisimpaan tulokymmenykseen kuuluminen oli Kehys-Kainuun, Oulunkaaren ja Itä-Lapin seutukunnissa, joissa alle 4 prosenttia alueen asuntokuntaväestöstä sijoittui ylimpään tulokymmenykseen vuonna 2007.

Kuvio 8. Asuntokuntaväestön sijoittuminen ylimpään tulokymmenykseen seutukunnittain vuonna 2007. Tulokymmenykset muodostettu koko maan asuntokuntaväestön perusteella. Kymmenen suurimman ja pienimmän sijoittumisasteen seutukuntaa

Kuvio 8. Asuntokuntaväestön sijoittuminen ylimpään tulokymmenykseen seutukunnittain vuonna 2007. Tulokymmenykset muodostettu koko maan asuntokuntaväestön perusteella. Kymmenen suurimman ja pienimmän sijoittumisasteen seutukuntaa

Lähde: Tulonjaon kokonaistilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Pekka Ruotsalainen (09) 1734 2610, Veli-Matti Törmälehto (09) 1734 3680, toimeentulo.tilastokeskus@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 18.12.2008

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tulonjaon kokonaistilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=1797-3279. 2007, 1. Tulojen muutos koko maassa ja alueittain . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 24.1.2020].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/tjkt/2007/tjkt_2007_2008-12-18_kat_001_fi.html