Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

5. Internetin käyttö opiskelussa

Suomalaisista yli 16-vuotiasta puoli miljoonaa on opiskelijoita. Heitä on 16–24-vuotiaista kaksi kolmasosaa, 25–34-vuotiaista 15 prosenttia. Tätä vanhemmista 64-vuoteen saakka päätoimisesti opiskelee noin prosentti.

Käytännössä kaikki opiskelijat käyttävät tietokonetta ja internetiä monipuolisesti. Tilanne oli lähes samanlainen jo vuonna 2006: opiskelijoista 100 prosenttia oli käyttänyt tietokonetta 12 kuukauden aikana ja 99 prosenttia oli käyttänyt internetiä 3 kuukauden aikana. Väestön internetin käyttö (viiteaikana 3 kk) kasvoi samana aikana 73:sta 85 prosenttiin.

Myös sähköpostin käyttö, joka on keskeinen viestintäväline oppilaitosten sivustojen ja verkko-opiskelualustojen ohessa, yleistyi opiskelijoiden keskuuteen jo varhain. Vuonna 2006, opiskelijoista sähköpostia oli käyttänyt kolmen kuukauden aikana yksityistarkoituksessa 93 prosenttia ja vuonna 2013 96 prosenttia. Nykyään tosin sähköpostin käytön yhteydenpitovälineenä voi korvata esim. Facebookilla.

Verkko-opiskelu sisältyi tutkimukseen vuosittaisena teemana aina vuoteen 2009 saakka. Vertailukelpoisia kysymyksiä on ollut vuodesta 2006. Tuolloin kysymykset osoitettiin opiskelijoille, jotka olivat käyttäneet tietokonetta viimeisen 12 kuukauden aikana. Myöhemmin opiskelijakysymykset on kohdennettu opiskelijoille, jotka ovat käyttäneet internetiä viimeisen 3 kuukauden aikana. Vastaajajoukon erilaisilla rajauksilla ei kuitenkaan ole vaikutusta tuloksiin, koska vuonna 2006 kaikki internetiä lukuvuoden aikana opiskelussa hyödyntäneet olivat käyttäneet internetiä myös viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Yleisimmin opiskelussa internetiä käytetään kurssi- ja opetustarjontaan tutustumiseen. Osassa oppilaitoksia opinto-opas saattaa löytyä vain verkosta. Kurssi- ja opetustarjonnan seuraaminen nousi jo vuonna 2009 88 prosenttiin, minkä jälkeen se ei ole enää kasvanut. Kurssi- ja muuhun opetukseen ilmoittautuminen sekä tenttien ja vastaavien tulosten katsominen internetissä on yleistynyt ja niistä on viime vuosina tullut opiskelijoiden valtaosan omaksumia tapoja.

Luentojen seuraaminen internetin kautta, vuorovaikutteisen videotekniikan käyttö sekä erityisten verkko-opiskeluun tarkoitettujen opetusalustojen käyttö yleistyyät, mutta ne ovat edelleen opiskelijoiden vähemmistön käyttämiä. Uutena asiana tutkimuksessa kysyttiin sähköiseen tenttiin osallistumista. Kyse on tiettynä aikana opiskelijan itse valitsemassa paikassa tenttikysymyksiin vastaamisesta internetin kautta. Internetin ja muun apumateriaalin käyttö tentin yhteydessä on mahdollista, mutta tentin aikarajaus (esim. kaksi tuntia) pakottaa opiskelemaan asiat jo etukäteen. Vuonna 2013 viidennes opiskelijoista oli osallistunut kuluvana lukuvuonna sähköiseen tenttiin.

Taulukko 8. Opiskeluun liittyvien internetin käyttötarkoitusten yleisyys 2013

Käyttänyt internetiä seuraaviin opiskeluun liittyviin tarkoituksiin 2006 2009 2013
  %-osuus opiskelijoista
Tutustunut oppilaistosten kurssi- tai opetustarjontaan 70 88 86
Ilmoittautunut kurssille tai muuhun opetukseent 46 63 73
Katsonut tenttien yms. tuloksia 56 75 86
Opiskellut itsenäisesti tai osana opintoja - 74 74
Seurannut opiskeluun liittyvää luentoa internetistä - 21 26
Osallistunut opetukseen, jossa käytetään videoneuvottelua - 10 17
Osallistunut syyslukukauden alun jälkeen verkko-opiskeluun siihen tarkoitetulla opetusalustalla 18 22 26
Osallistunut syyslukukauden alun jälkeen sähköiseen tenttiin - - 18

Kursseille ilmoittautumisessa ja tenttitulosten tarkistamisessa, ei miesten ja naisten välillä ole eroja. Sen sijaan internetin kautta itsenäisesti tai osana opintoja opiskelussa miehet (78 %) ovat hieman aktiivisempia kuin naiset (69 %). Naisista kuitenkin 28 prosenttia opiskeli internetin kautta verkko-opiskeluun tarkoitetulla opetusalustalla kun miehistä vastaavalla tavalla opiskeli vain 23 prosenttia. Muuten erot ovat melko pieniä tai pienen vastaajamäärän takia vastaukset ovat tilastollisesti epäluotettavia.


Lähde: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö -tutkimus 2013, Tilastokeskus

Lisätietoja: Rauli Kohvakka 09 1734 3448, Perttu Melkas 09 1734 2511, tietoyhteiskunta.info@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 7.11.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttö [verkkojulkaisu].
ISSN=2341-8699. 2013, 5. Internetin käyttö opiskelussa . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 28.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/sutivi/2013/sutivi_2013_2013-11-07_kat_005_fi.html