1. Hallussapitovoitot kasvattivat kotitalouksien rahoitusvaroja vuonna 2013

Kotitalouksien rahoitusvarat kasvoivat 15 miljardia euroa vuonna 2013. Osakekurssien nousun myötä kotitalouksille kertyi kaikkiaan 12 miljardia euroa hallussapitovoittoja. Lisäksi kotitalouksien nettomääräiset sijoitukset rahoitusvaroihin olivat 3 miljardia. Koska rahoitusvarojen kasvu oli velanottoa suurempaa, kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat.

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa

Kuvio 1. Kotitalouksien rahoitusvarojen muutos, mrd. euroa

Vuonna 2013 kotitaloudet suosivat sijoituksissa käteistalletuksia ja sijoitusrahasto-osuuksia. Sen sijaan määräaikaistalletuksista kotitaloudet vetivät varojaan pois. Siirtymä määräaikaistalletuksista käteistalletuksiin on jatkunut vuoden 2012 alkupuolelta alkaen.

Kaikkiaan kotitalouksilla oli rahoitusvaroja 252 miljardia euroa vuoden 2013 lopussa. Näistä 80 miljardia oli talletuksia, 58 miljardia noteeraamattomia osakkeita ja osuuksia, 47 miljardia vakuutus- ja eläkesaamisia, 30 miljardia pörssiosakkeita ja 17 miljardia rahasto-osuuksia. Muita rahoitusvaroja kotitalouksilla oli 19 miljardin euron arvosta. Kotitalouksien asunto-osakkeita ei tilastoida rahoitustilinpidossa kotitalouksien rahoitusvaroiksi.

Kotitalouksien velkojen kasvu jatkui, mutta oli aiempia vuosia selvästi hitaampaa. Kotitalouksien lainavelat lisääntyivät vuoden aikana reilulla 3 miljardilla eurolla saavuttaen vuoden lopussa 127 miljardia. Velkaantumisaste eli lainavelkojen suhde käytettävissä olevaan tuloon nousi 0,9 prosenttiyksiköllä 118,1 prosenttiin. Koska kotitalouksien rahoitusvarat lisääntyivät velkoja enemmän, kotitalouksien nettorahoitusvarat kasvoivat päätyen vuoden lopussa 116 miljardiin euroon.

1.1 Julkisyhteisöjen varallisuusasema parani

Julkisyhteisöjen varallisuusasema parani vuonna 2013. Vuoden lopussa julkisyhteisöjen nettorahoitusvarat olivat 110 miljardia euroa, mikä on 8 miljardia enemmän kuin vuotta aiemmin. Varallisuusaseman parantuminen selittyy sosiaaliturvarahastoihin kuuluvien työeläkelaitosten rahoitusvarojen 11 miljardin kasvulla. Saamaan aikaan valtion nettorahoitusvarat hupenivat 0,6 miljardia ja paikallishallinnon yli miljardin.

Valtion vuonna 2008 alkanut varallisuusaseman heikkeneminen jatkui, mutta oli nyt edeltäviä vuosia hitaampaa. Valtionhallinnon nettorahoitusvarat vähenivät vuoden 2013 aikana 0,6 miljardia päätyen -48 miljardiin euroon. Vielä vuonna 2012 nettorahoitusvarat vähenivät 8 miljardia. Nettorahoitusvarojen vähenemisen tärkein syy oli joukkovelkakirjalainojen kannan kasvu. Vuoden aikana valtionhallinnon rahoitustilinpidon mukainen markkinahintainen bruttovelka kasvoi 2 miljardia euroa.

Työeläkelaitosten nettorahoitusvarat nousivat vuoden 2013 aikana 147 miljardista 157 miljardiin euroon. Työeläkelaitosten nettorahoitusvarojen kasvu selittyy osittain osakekurssien suotuisalla kehityksellä. Noteerattujen osakkeiden ja rahasto-osuuksien markkina-arvon noustessa työeläkelaitokset keräsivät hallussapitovoittoja 5 miljardia euroa. Vastaavasti nettomääräiset sijoitukset olivat 6 miljardia euroa. Vuonna 2013 työeläkelaitosten sijoitukset painottuivat pitkäaikaisiin velkapapereihin ja rahasto-osuuksiin.

1.2 Yritykset vähensivät velkarahoitusta

Yritysten velkarahoitus väheni vuoden 2013 aikana. Edellisen kerran näin tapahtui vuonna 2009. Velkarahoituksella tarkoitetaan lainavelkoja ja velkapaperimuotoista rahoitusta yhteensä. Yritysten lainavelat vähenivät vuoden aikana 168 miljardista 163 miljardiin euroon. Lainojen väheneminen tuli osittain korvattua velkapaperimuotoisella rahoituksella, kun yritykset laskivat liikkeelle velkapapereita nettomääräisesti 3 miljardilla eurolla.

Oman pääoman ehtoisen rahoituksen hankkiminen osakemarkkinoilta kiinnosti yrityksiä jonkin verran vuonna 2013. Pörssinoteeratut yrityksen laskivat liikkeelle vajaan miljardin edestä uusia osakkeita. Liikkeeseenlaskut vähenivät kuitenkin edelliseen vuoteen verrattuna. Omien osakkeiden takaisinostot ovat olleet vähäisiä vuodesta 2009 alkaen. Vuodesta 2003 vuoteen 2008 saakka yritykset kuolettivat osakevelkaansa ostamalla takaisin omia osakkeitaan liikkeeseenlaskuja enemmän.

Kuvio2. Yritysten liikkeelle laskemien noteerattujen osakkeiden muutokset mrd. euroa

Kuvio2. Yritysten liikkeelle laskemien noteerattujen osakkeiden muutokset mrd. euroa

1.3 Kotimaisten sijoitusrahastojen kasvu jatkui

Kotimaiset sijoitusrahastot kasvoivat kaikkiaan 8 miljardilla eurolla vuonna 2013. Kasvusta noin puolet selittyy nettomääräisillä sijoituksilla. Toinen puoli johtuu sijoitusrahastojen hallussapitovoitoista. Sijoitusrahastoihin sijoittivat vuoden aikana innokkaimmin rahoitus- ja vakuutuslaitokset. Myös kotitalouksien, julkisyhteisöjen ja yritysten nettosijoitukset sijoitusrahastoihin olivat positiiviset.

1.4 Ulkomaat vetivät pois talletuksia Suomesta

Ulkomaiden nettomääräiset sijoitukset Suomeen olivat 14 miljardia negatiiviset. Tämä selittyy suureksi osaksi sillä, että ulkomaat vetivät varojaan pois suomalaisten pankkien talletuksista. Jos talletuksia ei huomioida, ulkomaiden nettomääräiset sijoitukset Suomeen olivat 10 miljardia.

Ulkomaiset sijoittajat lisäsivät viime vuonna omistuksiaan suomalaisissa velkapapereissa ja noteeratuissa osakkeissa. Ulkomaisen pörssiomistuksen arvo oli vuoden lopussa 72 miljardia euroa. Ulkomaisen omistuksen osuus kotimaisten pörssiosakkeiden arvosta kääntyi samalla usean vuoden laskun jälkeen nousuun ja oli vuoden lopussa 47 prosenttia.

Ulkomaiset joukkovelkakirjalainat ja noteeratut osakkeet kiinnostivat suomalaisia vuonna 2013. Suomalaisilla yksiköillä oli hallussaan vuoden lopussa 55 miljardin arvosta ulkomaisia noteerattuja osakkeita ja 80 miljardin arvosta kotimaisia noteerattuja osakkeita. Sen sijaan ulkomaisiin sijoitusrahastoihin suomalaiset sijoittivat selvästi vähemmän kuin aiempina vuosina.

Suomalaisten talletuksissa ulkomaille tapahtui merkittävä muutos, kun keskuspankki veti talletuksiaan pois ulkomailta 49 miljardia euroa. Keskuspankin ulkomaiset talletukset palasivat siten lähes takaisin tasolle, joka vallitsi ennen vuoden 2011 lopulla tapahtunutta jyrkkää nousua. Lainoja ulkomaille myönsivät edellisvuosien tapaan lähinnä talletuspankit.

1.5. Yksityisen sektorin velan kehitys maltillista

Yksityisen sektorin velka kasvoi viime vuoden aikana 2 miljardilla eurolla. Samalla velan suhde bruttokansantuotteeseen aleni 0,9 prosenttiyksiköllä 169,9 prosenttiin. Yksityisen sektorin velkaan luetaan yritysten, kotitalouksien ja kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöiden lainavelat ja velkapaperimuotoiset velat.

Kuvio 3. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen

Kuvio 3. Yksityisen sektorin sulauttamaton velka suhteessa bruttokansantuotteeseen

Lähde: Rahoitustilinpito, Tilastokeskus

Lisätietoja: Saara Roine 029 551 2922, rahoitus.tilinpito@stat.fi

Vastaava tilastojohtaja: Leena Storgårds


Päivitetty 15.9.2014

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rahoitustilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-4886. 2013, 1. Hallussapitovoitot kasvattivat kotitalouksien rahoitusvaroja vuonna 2013 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.10.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rtp/2013/rtp_2013_2014-09-15_kat_001_fi.html