Laatuseloste: Rahoitustilinpito

1. Tilastotietojen relevanssi

 

Rahoitustilinpito on osa kansantalouden tilinpidon järjestelmää. Se kuvaa kansantalouden eri sektoreiden rahoitusvaroja ja velkoja vuoden lopussa sekä niiden määriin vaikuttavia rahoitustaloustoimia (virtoja) vuoden aikana. Rahoitustilinpito kattaa kaikki Suomen kansantalouden sektorit sekä Suomen ja ulkomaiden välisen rahoitustaseen ja rahoitustaloustoimet. Tilastokeskuksessa laaditaan vuosirahoitustilinpidon lisäksi julkisyhteisöistä ja kotimaisista noteeratuista osakkeista myös neljännesvuosittaista tietoa.

 

Rahoitustilinpidossa noudatetaan talousyksiköiden luokittelussa institutionaalista sektoriluokitusta (Sektoriluokitus 2000, Käsikirjoja 5, Tilastokeskus, maaliskuu 2000) ja rahoitusinstrumentteja luokiteltaessa rahoitusvaadeluokitusta (Rahoitusvaadeluokitus 1996, Käsikirjoja 6, Tilastokeskus, toukokuu 1995.) Käytetyt sektori- ja vaadeluokitukset on kuvattu kohdassa Luokitukset.

 

Tilasto laaditaan Euroopan tilinpitojärjestelmän (EKT 1995) edellyttämällä ja siten kansainvälisesti vertailukelpoisella tavalla. Euroopan tilinpitojärjestelmä on kuvattu käsikirjassa EKT95, Euroopan Yhteisöjen tilastotoimisto Eurostat, 1995. Käsikirjan luvuissa 5-7 käsitellään rahoitustilinpitoa.

2. Tilastotutkimuksen menetelmäkuvaus

 

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Tilaston laadinnassa hyödynnetään paitsi rahoitustilastoja, myös muita sektori- tai vaadekohtaisia tase- ja virtatietoja sisältäviä tilastoja ja aineistoja. Tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi.

Tärkeimmät tietolähteet

 

Yritysten rakennetilasto

Yrityssektorin rahoitustaseen päätietolähde on Tilastokeskuksen yritysten rakennetilaston tietokanta, joka sisältää yritysten tilinpäätöstietoja. Rakennetilaston avulla saadaan koko sektorille määrättyä kirjanpitoarvoiset rahoitusvarojen ja -velkojen kokonaissuureet sekä jonkin verran instrumenttikohtaista tietoa.

Tilaston kotisivu

 

Luottolaitostilasto

Luottolaitostilasto perustuu luottolaitosten viranomaistiedonkeruuseen eli VIRATI:iin. Mukana olevat viranomaisinstituutiot ovat Tilastokeskus, Rahoitustarkastus ja Suomen Pankki. Tiedonkeruun perusta on Rahoitustarkastuksen tietotarpeet valvottavista luottolaitoksista, mutta osa tiedonkeruusta perustuu myös Tilastokeskuksen tietotarpeisiin. Keruu käsittää tuloslaskelman, taseen ja useita liitetauluja. Tase liitetauluineen on rahoitustilinpidossa pankkien ja muiden luottolaitosten keskeinen tietolähde, siitä saadaan vaadekohtaiset reunatiedot. Tase sisältää myös vastinsektoritietoa.

Tilaston kotisivu

 

Maksutase

Suomen Pankki laatii Suomen maksutasetilaston, joka on rahoitustilinpidon tärkein ulkomaat –sektorin tietolähde. Maksutasetilastossa kuvataan kansantalouden ulkoista tasapainoa eli kotimaan ja muun maailman välisiä taloussuhteita. Rahoitustilinpidon laadinnassa käytetään sen sisältämää rahoitustasetta, joka kuvaa ulkomaisia saamisia ja velkoja sekä niiden muutoksia. Maksutasetilaston kirjaukset ovat pääosin yhtenevät kansantalouden tilinpidon periaatteiden kanssa.

 

Luottokanta

Tilastokeskuksen luottokantatilasto on lähes kaikille sektoreille yhteinen tietolähde. Siitä ilmenee koko kotimaisen luottokannan (lainat ja joukkovelkakirjalainat) jakaantuminen luotonantaja- ja luotonsaajasektoreittain sekä luotonsaajatoimialoittain sekä luottojen jakaantuminen käyttötarkoituksen mukaan.

Tilaston kotisivu

 

Rahoitustilinpidon kysely

Rahoitustilinpidon laadintaa varten Tilastokeskus kerää rahoitustasetiedot noin 180 tiedonantajalta. Tiedonantajia ovat muut luottolaitokset kuin talletuspankit, muut rahoituslaitokset, vakuutuslaitokset, työeläkelaitokset, muut sosiaaliturvarahastot ja tärkeimmät voittoa tavoittelemattomiin yhteisöihin kuuluvat säätiöt. Kyselyn tuottamat tiedot ovat tilaston laadinnassa tärkeää perusaineistoa. Rahoitustasekysely on ainoa tietolähde, joka on suunniteltu ainoastaan rahoitustilinpidon laadintaa varten.

Tilaston kotisivu

 

Kuntien taloustilasto

Paikallishallinnon tärkein tietolähde on Tilastokeskuksen tuottama Kuntien ja kuntayhtymien taloustilasto, joka sisältää tietoja kuntien ja kuntayhtymien menoista ja tuloista, varoista ja veloista sekä toiminnasta. Lähinnä kuntien ja kuntayhtymien sekä niiden liikelaitosten tasetietoja käytetään rahoitustilinpidon laadinnassa.

Tilaston kotisivu

 

Valtion liikekirjanpito

Valtion liikekirjanpito pitää sisällään valtion virastojen ja rahastojen kirjanpidon. Liikekirjanpidon tasetilejä käytetään on päätietolähteenä valtion rahoitustilien laadinnassa. Aineistoa ylläpitää Valtiokonttori.

 

Valtiokonttorin velkaraportit

Valtion velan laskenta perustuu suurelta osin Valtiokonttorin kuukausittain julkaisemaan valtion velkaraporttiin. Neljännesvuosittain saatava raportti sisältää tietoa nimellis- ja markkinahintaisesta velasta ja valtion johdannaisista.

 

TELAn sijoitusseurantakysely

Sijoitusseurantakysely on työeläkelaitosten tärkein tietolähde. Työeläkevakuuttajat TELA kerää jäsenlaitoksiltaan Vakuutusvalvontaviraston, Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen kanssa yhteistyössä laaditun sijoituskantatilaston ja laatii niistä yhteenvetotilastot. Yhteenvetotilastot ovat rahoitustilinpidon käytettävissä eriteltynä pakolliseen ja vapaaehtoiseen työeläkevakuuttamiseen. Lisäksi vastaavat tiedot saadaan muista sosiaaliturvarahastoista sekä Suomen Pankin ja Valtion eläkerahastosta.

 

Suomen Pankin tilinpäätöstiedot

Suomen Pankki lähettää Tilastokeskukselle vuosittain taseen, joka sisältää valmiiksi rahoitustilinpidon mukaisen sektorijaon ja vaadejaon.

 

Sijoitusrahastotilasto

Tilastokeskuksen keräämä sijoitusrahastotilasto sisältää tietoja kotimaisten sijoitusrahastojen sijoituksista sekä rahasto-osuuksista ja niiden omistuksista neljännesvuosittain. Tilasto pitää sisällään tiedot sijoitusrahastoista rahastotyypeittäin, arvopaperisalkun sisällön liikkeeseenlaskijasektoreittain, rahaston arvon, rahasto-osuuksien arvot, rahasto-osuuksien nettomerkinnät neljänneksen aikana sekä liikkeellä olevien rahasto-osuuksien jakaantuminen omistajasektoreittain. Myös vuosikohtaiset rahastojen tuloslaskelmat ja taseet sisältyvät tilastoon. Tilastoa käytetään rahoitustilinpidossa rahasto-osuuksien laskentaan kaikille sektoreille.

Tilaston kotisivu

 

Arvopaperikeskuksen arvo-osuusrekisteri

Noteerattujen osakkeiden laskentaan käytetään Arvopaperikeskuksen (APK) arvo-osuusrekisterin tietoja. Rekisteristä saadaan neljännesvuosittain kunkin arvo-osuusjärjestelmään kuuluvan osakesarjan sektorikohtaiset omistukset kappaleittain sekä osakkeiden kurssit neljänneksen lopussa.

 

Sijoituspalveluyritystilasto

Tilastossa on kaikkien Suomessa toimivien sijoituspalveluyritysten toimintaa kuvaavia tietoja, kuten tuloslaskelmat, taseet, henkilökunta- ja konttoriverkostotiedot, hoitokulut sekä muut ryhmän toiminnalle tyypilliset tilinpäätöstiedot.

Tilaston kotisivu

 

Vakuutusyhtiötilasto

Vakuutusvalvontavirasto laatii vuosittain vakuutusyhtiötilaston. Tilaston vakuutusyhtiöiden ja vakuutusyhdistysten taseista saadaan kirjanpitoarvoiset reunat vaateille. Lisäksi virasto toimittaa taseyhteenvedot vapaaehtoisten eläkerahastojen osalta.

 

Vakuutusyhtiöiden sijoitusseuranta

Vakuutusyhtiöiden Keskusliitto VAKES kerää tietoja vakuutuslaitosten sijoituksista neljännesvuosittain. Tiedonkeruu syntyi yhteistyössä Vakuutusvalvontaviraston, Suomen Pankin ja Tilastokeskuksen kanssa. Tilasto on rahoitustilinpidon kannalta merkittävä tietolähde vakuutuslaitosten sijoitusten ja etenkin niiden muutosten tilastoinnissa

Yhteenvetoprosessi

 

Rahoitustilinpito on tasapainotettu tilastojärjestelmä, joten sektorikohtaiset lähdetiedot täytyy sovittaa yhteen. Yhteensovitus tehdään vastinsektoreittain vaade vaateelta niin, että kullekin sektorin saamis- ja velkaerälle löytyy vastinkirjaus toisen sektorin saamissa/veloissa. Poikkeavat tiedot sovitetaan yhteen. Laadintaprosessi on työläs ja kukin tieto arvioidaan erikseen. Lähdeaineisto analysoidaan samalla tarkasti ja mahdolliset yhteensopimattomuudet tulevat esiin. Lopullisen tiedon valinnassa painotetaan luotettavuutta ja systemaattista tietolähteiden käyttöä sekä sektorin rahoitustaseen kokonaisuutta (rahoitusvarojen tai velkojen yhteissummia). Kotitaloussektorin tiedoista suuri osa syntyy pelkistä vastinsektoritiedoista.

3. Tietojen oikeellisuus ja tarkkuus

Rahoitustilinpito on pääasiassa muista tilastoista johdettu tilasto. Täten lähdetilastojen laadulla on ratkaiseva merkitys tilaston luotettavuuden kannalta. Koska lähdetilastoja on erityyppisiä, epävarmuustekijöitäkin on monenlaisia. Oman vaikeutensa rahoitustilinpidon laadintaan tuovat lähdetilastojen poikkeamat kansantalouden tilinpidon määritelmistä. Poikkeamat koskevat etenkin rahoitusvarojen arvostusperiaatetta sekä vaateiden ja tilastoyksikköjen luokituksia. Rahoitustaloustoimista (virroista) on lisäksi joissain aineistoissa vain niukasti tietoa, jolloin tietoja on estimoitava esimerkiksi taseiden muutoksen avulla. Alipeittoa ei juuri esiinny, koska lähes kaikki päätietolähteet perustuvat totaaliaineistoihin. Tietolähteiden käytössä pyritään systemaattisuuteen ja jatkuvuuteen.

Yhteenvetoprosessissa sektorikohtaiset tiedot sovitetaan yhteen tasapainotetuksi kokonaisuudeksi. Prosessissa voidaan arvioida eri tietolähteiden luotettavuutta suhteessa muihin tietoihin. Näin voidaan hallita epävarmuustekijöitä ja paljastaa virhelähteitä. Yhteenveto onkin keskeisessä roolissa tilaston luotettavuuden kannalta. Yhteenvedossa osa tiedoista, joille ei ole suoraa tietolähdettä, lasketaan muiden tietojen perusteella (residuaalina). Tämä koskee erityisesti yritys- ja kotitaloussektoreita. Näin johdettuihin tietoihin liittyy usein keskimääräistä suurempaa epävarmuutta.

  •  
  • Yksi keino arvioida rahoitustilinpidon tarkkuutta on tarkastella rahoitustilejä suhteessa kansantalouden reaalitilinpidon kirjauksiin. Nettoluotonanto on (reaali-)sektoritilien tasapainoerä, jonka tulee täsmätä rahoitustilien sisältämään nettorahoitustaloustoimet-erään. Poikkeamaa kutsutaan tilastolliseksi eroksi, jota voidaan tarkastella sektorikohtaisesti. Erojen suuruus vaihtelee sektoreittain, tyypillisesti suurimmat erot löytyvät kotitalouksista ja yrityksistä ja pienimmät julkisyhteisöistä. Monissa muissa maissa tilastollista eroa ei näytetä lainkaan, vaan tilit tasapainotetaan.

4. Julkaistujen tietojen ajantasaisuus ja oikea-aikaisuus

 

Rahoitustilinpidon tiedot ilmestyvät vuosittain lokakuun lopussa (t +10kk). Viimeisimmän vuoden tiedot ovat ennakollisia ja ne tarkentuvat tietolähteiden tarkentumisen vuoksi seuraavan julkistuksen yhteydessä seuraavana vuonna. Käytännössä muutokset ovat kuitenkin pieniä. Sen sijaan menetelmämuutoksista yms. johtuvia aikasarjakorjauksia tehdään tarvittaessa pitkällekin taaksepäin ja niistä johtuen luvut voivat muuttua merkittävästi. EKT95:n mukaiset kattavat aikasarjat ovat saatavilla vuodesta 1995 lähtien.

5. Tietojen saatavuus

Rahoitustilinpito julkaistaan vuosittain tilaston kotisivuilla, joilta löytyvät myös tilaston kuvaukset:

Rahoitustilinpidon kotisivu

Lisäksi saatavilla ovat:

Rahoitustilinpitotaulukot (myös ruotsiksi ja englanniksi)

Rahoitustilinpito, PDF-julkaisu (myös englanniksi)

Rahoitustilinpito, paperijulkaisu

Lisäksi Euroopan Unionin tilastovirasto Eurostat julkaisee tiedot kotisivuillaan.

6. Tilastojen vertailukelpoisuus

Rahoitustilinpidon aikasarjojen tiedot ovat pääosin vertailukelpoisia vuodesta toiseen. Vapaaehtoiset eläkerahastot siirrettiin työeläkelaitoksista vakuutuslaitoksiin vuodesta 2000 alkaen, mikä tuo katkoksen aikasarjoihin. Tietolähteiden muutokset ovat myös voineet vaikuttaa tietojen vertailtavuuteen. Esimerkkinä tästä yrityssektori, jonka laskennassa siirryttiin käyttämään rakennetilaston tilinpäätöstietoja vuonna 1999.

Aikasarjoja on saatavilla vuodesta 1992 alkaen, mutta EKT95:n mukaiset kattavat aikasarjat alkavat vuodesta 1995.

7. Selkeys ja eheys/yhtenäisyys

  •  
  • Rahoitustilinpito koostuu monista eri lähdetilastoista saaduista tiedoista. Käsitteelliset poikkeamat ja tasapainotus aiheuttavat sen, ettei tilasto ole kaikilta osin täysin yhtenevä lähdetilastojen kanssa. Vertailua ei usein ole järkevää tehdäkään. Rahoitusmarkkinatilastoihin nähden poikkeamat ovat yleensä pieniä.
  •  
  • Maksutasetilaston sisältämä rahoitustase on rahoitustilinpidossa ulkomaat-sektorin päälähde. Maksutase vastaa käsitteiltään lähes täysin rahoitustilinpidon käsitteistöä. Rahoitustilinpidon ulkomaat-sektori ei kuitenkaan ole täysin yhtenevä maksutaseen kanssa. Tämä johtuu osaksi pienistä arvostusperiaatteisiin liittyvistä käsitteellisistä poikkeamista, mutta ennen muuta vaihtoehtoisten lähteiden käytöstä. Rahoitustilinpidon käytössä on lähteitä, jotka antavat täsmällisemmän kuvan joidenkin sektoreiden ulkomaisista saatavista ja veloista. Joskus maksutaseen tietoja joudutaan myös sopeuttamaan yhteenvetovaiheessa tasapainon saavuttamiseksi.
  •  
  • Suomen Pankissa laaditaan rahoitustilinpitoa neljännesvuosittain Euroopan keskuspankin ohjeistuksen perusteella. Tiedot pyritään pitämään täysin yhtenevinä vuosirahoitustilinpidon kanssa. Huolimatta tiiviistä yhteistyöstä ja tietojen vaihdosta täydelliseen yhtenevyyteen ei kuitenkaan ole kaikilta osin päästy. Tilastokeskuksessa laadittavat julkisyhteisöjen neljännesvuosittaiset rahoitustilit ovat täysin yhtenevät vuositietojen kanssa.
  •  
  • Julkisyhteisöjen EMU-alijäämä ja -velkatilasto sisältää tietoja rahoitustaloustoimista. Tiedot ovat täysin yhtenevät rahoitustilinpidon kanssa. Sen sijaan velkatiedot poikkeavat rahoitustilinpidon tiedoista arvostuksen osalta. Rahoitustilinpidossa julkisyhteisöjen velka kirjataan markkina-arvoon, EMU-velka nimellisarvoon.


Päivitetty 30.8.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rahoitustilinpito [verkkojulkaisu].
ISSN=1795-4886. 2005, Laatuseloste: Rahoitustilinpito . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 23.2.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rtp/2005/rtp_2005_2006-10-26_laa_001.html