Julkaistu: 6.6.2019

Aikuisista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 76,5 prosenttia naisia

Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2018 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 9 900 uhria, mikä on 3,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Aikuisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puolet oli avio- tai avopuolisoiden välistä. Aikuisista uhreista 76,5 prosenttia oli naisia. Kaikista uhreista alaikäisiä oli 24,4 prosenttia.

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta uhrin sukupuolen mukaan, yli 18–vuotiaat uhrit, vuosina 2009–2018

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta uhrin sukupuolen mukaan, yli 18–vuotiaat uhrit, vuosina 2009–2018

Vuonna 2018 viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa oli 9 900 uhria, mikä on 3,6 prosenttia edellisvuotta enemmän. Uhreista aikuisia oli 75,3 prosenttia. Lapsia oli 24,4 prosenttia ja 0,3 prosentilla iästä ei ole tietoa. Aikuisista uhreista 76,5 prosenttia oli naisia. Kaikista epäillyistä 77,6 prosenttia oli miehiä. Tilastossa on vain viranomaisten tietoon tulleet tapaukset, läheskään kaikkea perhe- ja lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille.

Vuonna 2018 ilmoitetusta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 37,5 prosenttia oli avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa, tämä on 1,4 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2017. Osuus on ollut viime vuotta lukuun ottamatta laskusuunnassa vuodesta 2009, jolloin se oli 44,7 prosenttia. Vuonna 2018 kuudesosa perhe- ja lähisuhdeväkivallasta tapahtui entisten avio- tai avopuolisoiden välillä. Avio- ja avopuolisoiden sekä entisten avio- ja avopuolisoiden välisessä väkivallassa uhri oli nainen hieman yli 80 prosentissa tapauksista. Avio- ja avopuolisoiden sekä entisten avio- ja avopuolisoiden välinen väkivalta lisääntyi edellisvuodesta vajaalla 200 tapauksella (3,8 prosentilla). Vuonna 2018 tuli ilmi 5 400 tapausta. Tässä tilastossa henkilöt katsotaan entiseksi avopariksi, jos he ovat asuneet yhdessä tilastovuotta edeltävänä vuotena, mutta eivät enää tilastovuonna.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrit 2009–2018

Uhrin ja epäillyn suhde 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 1) 2016 2017 2018
Yhteensä 5 807 6 651 10 219 10 605 9 422 8 864 9 741 9 905 9 546 9 886
Epäilty uhrin vanhempi 1 038 1 419 1 852 2 282 1 825 1 774 2 316 2 236 2 176 2 395
...Epäilty uhrin biologinen tai ottoisä 716 914 1 217 1 458 1 154 1 112 1 396 1 353 1 308 1 437
...Epäilty uhrin biologinen tai ottoäiti 260 377 508 699 568 567 795 759 757 830
...Epäilty uhrin perheessä vanhempi, ei biologinen 62 128 127 125 103 95 125 124 111 128
Sisarukset 297 329 575 575 591 492 518 512 499 468
Lapsi kohdistanut vanhempaansa 286 351 517 506 483 501 474 506 490 566
Puolisoiden välinen yhteensä 2 593 2 696 4 442 4 418 3 818 3 562 3 654 3 814 3 447 3 705
...Avopuoliso 984 989 1 651 1 642 1 424 1 360 1 620 1 636 1 458 1 549
...Aviopuoliso 1 609 1 707 2 791 2 776 2 394 2 202 2 034 2 178 1 989 2 156
Entinen aviopuoliso 513 600 914 900 854 821 801 869 864 841
Entinen avopuoliso 625 668 963 1 013 937 880 893 831 843 803
Muu samassa taloudessa asuva 34 44 50 60 58 58 255 296 324 365
Serkukset 18 35 32 38 36 25 30 22 20 33
Uhrilla ja epäillyllä on yhteinen lapsi 403 509 874 813 820 751 800 819 883 710
1) Vuodesta 2015 lähtien on huomioitu, ovatko uhri ja epäilty asuneet samassa asunnossa jonakin tilastovuoden kuukautena. Samassa asunnossa asuneista on muodostettu avopareja, jos molemmat ovat yli 18–vuotiaita, vastakkaista sukupuolta ja heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta.

Vanhempien lapsiinsa kohdistama tilastoitu perhe- ja lähisuhdeväkivalta on lisääntynyt. Vuonna 2018 vanhempien lapsiinsa kohdistamaa väkivaltaa tuli tietoon 2 400 tapausta, mikä on 24,2 prosenttia kaikesta tietoon tulleesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta. Vuoteen 2017 verrattuna kasvua on 200 tapausta. Sisaruksien välistä väkivaltaa tuli ilmi vajaat 500 tapausta. Näistä neljänneksessä uhri oli alaikäinen.

Täysi-ikäiset uhrit

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 7 400 oli aikuisia. Heistä hieman yli puolet oli 25–44-vuotiaita. Uhreista 76,5 prosenttia oli naisia. Naisten osuus on laskenut vuodesta 2009 vajaat 5 prosenttiyksikköä. Epäillyistä puolestaan 81,5 prosenttia oli miehiä. Miesepäiltyjen osuus on laskenut vajaat 5 prosenttiyksikköä vuodesta 2009. Miesuhrien kohdalla myös epäilty oli mies kolmanneksessa tapauksista. Vastaavasti naisuhrien kohdalla myös epäilty oli nainen vain 4 prosentissa tapauksista.

Vuonna 2018 aikuisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta puolet oli avio- tai avopuolisoiden välistä. Osuus on laskenut noin viisi prosenttiyksikköä viimeisen kymmenen vuoden aikana. Puolisoiden välisestä väkivallasta 58 prosenttia on aviopuolisoiden välistä ja 42 prosenttia avopuolisoiden välistä. Aviopuolisoiden välinen väkivallan osuus on kymmenen vuoden aikana laskenut 4 prosenttiyksikköä. Miesuhreilla epäilty on uhrin nykyinen avio- tai avopuoliso noin 40 prosentissa tapauksia ja naisuhreilla hieman yli puolella.

Entisten avio- ja avopuolisoiden välistä väkivaltaa oli 22 prosenttia kaikesta aikuisiin kohdistuneesta väkivallasta. Tässä entisellä avopuolisolla tarkoitetaan tilastovuotta edeltävänä vuonna, mutta ei tilastovuonna avoliitossa asuneita.

Näiden lisäksi 10 prosentissa tapauksista uhrilla ja epäillyllä oli yhteinen lapsi. Myös nykyisilla tai entisillä avio- ja avopareilla voi olla yhteinen lapsi, mutta tässä tarkastelussa on ensisijaisesti päätelty avio- ja avoparit ja vasta sen jälkeen katsottu, onko uhrilla ja epäillyllä yhteistä lasta.

Miesuhreilla hieman yli 10 prosentissa tapauksista epäilty oli uhrin sisar tai veli.

Aikuisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 75 prosenttia oli pahoinpitelyitä. Vajaat 20 prosenttia oli laittomia uhkauksia. Miehillä pahoinpitelyiden osuus on hieman suurempi ja laittomien uhkauksien hieman pienempi kuin naisilla. Seksuaalirikosten osuus tietoon tulleesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta on noin 1 prosentti.

Alaikäiset uhrit

Vuonna 2018 tietoon tulleista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 2 400 oli alle 18–vuotiaita. Alaikäisten uhrien osuus on noussut vuoden 2009 noin 18 prosentista vajaaseen 25 prosenttiin. Alaikäisten uhrien tilastoitu määrä on kasvanut osittain lainmuutosten myötä. Vuoden 2011 alussa voimaan tullut lainmuutos lisäsi kirjattujen pahoinpitelyiden määrää huomattavasti. Lainmuutoksen myötä alaikäiseen tai läheiseen kohdistetut lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Lisäksi huhtikuun 2015 alussa tuli voimaan lastensuojelulain muutos (1302/2014), jolla laajennettiin ilmoitusvelvollisuutta tilanteissa, joissa on syytä epäillä lapsen henkeen tai terveyteen kohdistunutta rikosta.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan alaikäiset uhrit 2009–2018

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan alaikäiset uhrit 2009–2018

Alaikäisiin kohdistuneesta perhe- ja lähisuhdeväkivallasta 96 prosenttia oli täysi-ikäisten tekemää. Aikuisten alaikäisiin kohdistamista teoista 65 prosenttia oli miesten tekemiä vuonna 2018. Miesten osuus tekijöinä on laskenut vuoden 2009 lähes 75 prosentista.

Alaikäisistä uhreista 53,3 prosenttia oli poikia. Poikien osuus on noussut vuodesta 2009 noin 4 prosenttiyksikköä. Alle 10–vuotiaista uhreista poikia on noin 60 prosenttia. Tyttöjen osuus kasvaa uhrin iän kasvaessa: 10–14–vuotiaista uhreista jo noin 55 prosenttia ja 15–17–vuotiaista hieman yli 60 prosenttia on tyttöjä.

Kaikista alaikäisistä uhreista 23 prosenttia oli alle 5-vuotiaita, 37 prosenttia oli 5–9-vuotiaita, 27 prosenttia 10–14-vuotiaita ja 13 prosenttia oli 15–17-vuotiaita.

Perhe- ja lähisuhdeväkivallan toistuvuus

Vuonna 2018 tietoon tuli 9 900 perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapausta ja näissä oli 7 700 eri uhria. Uhreista 1 500 eli 20 prosenttia oli henkilöitä, jotka joutuivat perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhriksi useammin kuin yhden kerran vuonna 2018. Aikuisia toistuvan väkivallan uhreja oli 1 200, joista 84 prosenttia oli naisia.

Vuosien 2009–2018 aikana perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreiksi joutuneista 60 000 henkilöstä 8 200 oli henkilöitä, jotka ovat olleet poliisin tietoon tulleen perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhrina vähintään kahtena eri vuonna ja 2 000 vähintään kolmena eri vuonna. Aikuisista vähintään kahtena vuonna uhriksi joutui noin 7 000, joista 83 prosenttia oli naisia. Vähintään kolmena vuonna uhriksi joutuneista aikuisista naisia oli 89 prosenttia. Alaikäisiä useampana vuonna uhriksi joutuneita oli hieman alle 1 000.

Aineisto

Perhe- ja lähisuhdeväkivalta-aineisto on muodostettu rekisteritietojen pohjalta poliisille ilmoitetuista rikoksista. Poliisin Patja-järjestelmän rikosilmoitusaineiston uhrille ja epäillylle on yhdistetty Tilastokeskuksen aineistoista kotipaikkatietoja, tieto perheasemasta sekä lapsista, vanhemmista, aviopuolisosta ja rekisteröidystä puolisosta. Perheaseman ja asuintietojen perusteella on päätelty asuvatko uhri ja epäilty avoliitossa. Rekisteriaineistojen tiedot ovat tilastovuoden tietoja. Aineistossa on myös huomioitu sellaiset tapaukset, joissa uhri ja epäilty ovat tilastovuotta edeltävänä vuonna asuneet avoliitossa. Tilastoaineistoon on lisätty tarkastelu siitä, onko uhrilla ja epäillyllä yhteinen lapsi. Mikäli uhri ja epäilty ovat keskenään avo- tai avioliitossa tai ovat entinen avio- tai avopari, he kuuluvat ensisijaisesti näihin luokkiin ja vasta sen jälkeen tarkastellaan, onko uhrilla ja epäillyllä yhteistä lasta.

Vuodesta 2015 lähtien on myös huomioitu, ovatko uhri ja epäilty asuneet samassa asunnossa jonakin tilastovuoden kuukautena. Samassa asunnossa asuneista on muodostettu avopareja, jos molemmat ovat yli 18–vuotiaita, vastakkaista sukupuolta ja heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta. Tilastoon on poimittu kaikki tilastovuonna ilmoitetut rikokset, joten rikos on voinut tapahtua myös aiempana vuonna. Perhe- ja lähisuhdeväkivaltaan liittyvinä rikoksina huomioidaan rikoslain 20 luvun seksuaalirikoksien ja 21 luvun henkeen ja terveyteen kohdistuvien rikoksien lisäksi vapaudenriisto (RL 25:1–2§), laiton uhkaus (25:7§), vainoaminen (25:7a§), pakottaminen (25:8§) ja ihmiskauppa (25:3§). Lisäksi huomioidaan ryöstö (31:1§) ja kiristysrikokset (31:3§).


Lähde: Rikos- ja pakkokeinotilasto 2018, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Haapakangas 029 551 3252, kimmo.haapakangas@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma

Julkaisu pdf-muodossa (297,9 kt)

Taulukot

Tietokantataulukot

Liitetaulukot

Laatuselosteet

Päivitetty 6.6.2019

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Rikos- ja pakkokeinotilasto [verkkojulkaisu].
ISSN=2342-9151. Perhe- ja lähisuhdeväkivalta 2018. Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 25.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/rpk/2018/15/rpk_2018_15_2019-06-06_tie_001_fi.html