7. Yhä yleisempää asua yksin tai kahdestaan

Suomessa oli vuoden 2010 lopussa 2 537 200 asuntokuntaa. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakituisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakituisesti asuvat eivät muodosta asuntokuntia, eikä heitä lasketa asuntoväestöön. Asuntoväestöön ei myöskään lasketa henkilöitä, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää (ks. käsitteet).

Asuntokuntien määrä on kasvanut 19 800 edellisestä vuodesta. Kasvua on 1 700 enemmän kuin edellisenä vuonna. Kuten ennenkin, yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on lisääntynyt, mutta kolmen hengen asuntokuntien määrä pienentyi jonkin verran. Vähintään seitsemän hengen asuntokuntien määrä kasvoi parilla sadalla asuntokunnalla. Muiden asuntokuntien määrä on vähentynyt.

Nykyään eniten on yhden hengen asuntokuntia. Vuoden 1975 väestölaskennassa oli vielä eniten kahden hengen asuntokuntia. Jo seuraavassa väestölaskennassa 1980 oli eniten yhden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokuntia on 41 prosenttia ja kahden hengen asuntokuntia kolmannes kaikista asuntokunnista. Suurempien asuntokuntien osuudeksi jää 26 prosenttia.

Taulukko 11. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 1960–2010

Vuosi   Asuntokuntia yhteensä Asuntokunnan henkilöluku Henkilöitä asunto- kunnissa     Asunto- kunnan keskikoko
1 2              3              4              5            6           7+       
1960 1 204 385 188 995 245 921 229 824 211 473 141 526 84 147 102 499 4 396 398 3,34
1970 1 420 723 288 970 323 640 284 336 252 696 140 089 69 293 61 699 4 540 945 2,99
1980 1 781 771 482 476 457 667 345 769 313 626 118 678 40 681 22 874 4 708 299 2,64
1985 1 887 710 532 094 514 825 347 127 324 365 117 290 33 895 18 114 4 839 696 2,56
1990 2 036 732 646 229 597 928 332 295 300 429 112 714 30 596 16 541 4 927 430 2,42
1995 2 180 934 766 636 652 608 323 921 278 102 110 370 31 616 17 681 5 040 600 2,31
2000 2 295 386 856 746 722 437 312 646 254 707 103 339 29 328 16 183 5 081 354 2,21
2005 2 429 500 964 739 789 950 297 276 240 517 96 607 26 202 14 209 5 153 727 2,12
2006 2 453 826 983 626 801 068 294 518 239 413 95 056 25 882 14 263 5 172 922 2,11
2007 2 476 505 999 812 811 596 292 140 239 151 93 746 25 639 14 421 5 195 414 2,10
2008 2 499 332 1 014 974 822 639 290 820 238 628 92 316 25 408 14 547 5 219 284 2,09
2009 2 517 393 1 025 658 830 843 291 056 238 529 91 368 25 327 14 612 5 242 156 2,08
2010 2 537 197 1 040 378 837 234 290 767 238 135 90 845 25 025 14 813 5 246 580 2,07
Prosenttia
1960 100,0 15,7 20,4 19,1 17,6 11,8 7,0 8,5 - -
1970 100,0 20,3 22,8 20,0 17,8 9,9 4,9 4,3 - -
1980 100,0 27,1 25,7 19,4 17,6 6,7 2,3 1,3 - -
1985 100,0 28,2 27,3 18,4 17,2 6,2 1,8 1,0 - -
1990 100,0 31,7 29,4 16,3 14,8 5,5 1,5 0,8 - -
1995 100,0 35,2 29,9 14,9 12,8 5,1 1,4 0,8 - -
2000 100,0 37,3 31,5 13,6 11,1 4,5 1,3 0,7 - -
2005 100,0 39,7 32,5 12,2 9,9 4,0 1,1 0,6 - -
2006 100,0 40,1 32,7 12,0 9,8 3,9 1,1 0,6 - -
2007 100,0 40,4 32,8 11,8 9,7 3,8 1,0 0,6 - -
2008 100,0 40,6 32,9 11,6 9,5 3,7 1,0 0,6 - -
2009 100,0 40,7 33,0 11,6 9,5 3,6 1,0 0,6 - -
2010 100,0 41,0 33,0 11,5 9,4 3,6 1,0 0,6 - -

Kuvio 12. Asuntokunnat koon mukaan 1990–2010

Kuvio 12. Asuntokunnat koon mukaan 1990–2010

Kuvio 13. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan 1990–2010

Kuvio 13. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan 1990–2010

Asuntokuntia voidaan tarkastella myös väestön näkökulmasta; kuinka moni suomalainen asuu minkä suuruisessa asuntokunnassa. Yksinasuvien osuus koko väestöstä on kasvanut vähitellen kahden vuosikymmenen takaisesta 13 prosentista nykyiseen viidennekseen. Eniten (32 %) väestöä asuu kahden hengen asuntokunnissa. Vähintään puolet 55−79-vuotiaista asuu kahden hengen asuntokunnissa, eli lapset ovat jo maailmalla ja kummatkin puolisot vielä elossa.

Kaiken kaikkiaan naiset asuvat useammin yksin kuin miehet. 15 vuotta täyttäneistä naisista neljännes asuu yksin, miehistä 22 prosenttia. Yksin asuminen jakautuu iän suhteen hieman erilailla. Muutos on rajuinta naisten elämänkaarella. Nuorena asutaan yksin, samoin kaikkein todennäköisimmin vanhana. Alhaisimmillaan naisten yksin asuminen on noin 40-vuotiaana, jolloin yksin asuu 11 prosenttia ikäluokan naisista. Kuten nuoret naiset, myös nuoret miehet asuvat yksin. Miesten yksin asuminen ei kuitenkaan laske iän myötä yhtä alhaiseksi kuin naisten yksin asuminen. Yksin asuu 23 prosenttia 33-vuotiaista miehistä ja osuus pysyy lähes samana aina 75-ikävuoteen asti. Miesten yksinasumista selittävät osaltaan avioerot. Erossa lapset jäävät yleensä äidille ja isästä tulee ainakin väliaikaisesti yksin asuva. Vähintään 80-vuotiaista miehistä kolmannes asuu yksin.

Kun verrataan yksinasumista vuoden 1990 tilanteeseen, havaitaan, että nimenomaan nuorimmissa naisten ja miesten ikäryhmissä yksinasuminen on yleistynyt voimakkaasti, samoin vanhojen miesten ja naisten. Määrällisesti suurin yksinasuvien ikäluokka on 64-vuotiaat naiset.

Kuvio 14. Yksin asuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 1990 ja 2010

Kuvio 14. Yksin asuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 1990 ja 2010

Lähde: Väestö- ja kuolemansyytilastot, Tilastokeskus

Lisätietoja: Marjut Pietiläinen (09) 1734 2798, Timo Nikander (09) 1734 3250, vaesto.tilasto@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.11.2011

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Perheet [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-3215. Vuosikatsaus 2010, 7. Yhä yleisempää asua yksin tai kahdestaan . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 22.5.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/perh/2010/02/perh_2010_02_2011-11-30_kat_007_fi.html