1. Ehdokkaiden tausta-analyysi kunnallisvaaleissa 2012

Seuraavassa tarkastellaan äänioikeutettuja ja puolueiden ehdokkaaksi asettamien henkilöiden taustatietoja eri tilastotietojen mukaan. Tiedot äänioikeutetuista on saatu 12.9.2012 perustetusta äänioikeusrekisteristä ja tiedot ehdokkaista 27.9.2012 perustetusta ehdokasrekisteristä. Taustatiedot perustuvat Tilastokeskuksen Henkilötilastojen tilastoaineistoihin, mm. väestö-, työssäkäynti- ja perhetilastoihin sekä tutkintorekisteriin.

Ehdokkaat eroavat ikä- ja sukupuolirakenteeltaan kaikista äänioikeutetuista. Ehdokkaissa on alle 30- ja yli 70-vuotiaita huomattavasti vähemmän kuin äänioikeutetuissa sekä miehiä enemmän kuin naisia. Tämä on otettava huomioon, kun ehdokkaita verrataan äänioikeutettuihin. Analyysin taulukoissa ja kuvioissa tietoja ei ole ikävakioitu. Vakiointi pienentäisi hieman eroa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä esim. verrattaessa ehdokkaiden ja äänioikeutettujen koulutustasoa, pääasiallista toimintaa, perheasemaa ja sosioekonomista asemaa.

1.1. Ehdokkaat ja äänioikeutetut sukupuolen mukaan

Ehdokkaiden enemmistö miehiä

Kunnallisvaaleihin asetettiin 37 125 ehdokasta. Tämä on 1 384 ehdokasta vähemmän kuin vuonna 2008. Lähes kaikilla puolueilla ehdokkaiden määrä laski edellisistä kunnallisvaaleista. Ainoastaan Perussuomalaiset ja Vihreä liitto onnistuivat asettamaan ehdokkaita enemmän kuin vuoden 2008 vaaleissa. Perussuomalaisilla oli vuoden 2008 vaaleissa 1 840 ehdokasta, nyt vuoden 2012 vaaleissa 4 394 ehdokasta. Lukumääräisesti eniten ehdokkaita on Suomen Keskustalla 8 401, vaikka ehdokkaiden määrä vähenikin eniten juuri heillä. (Taulukko 1.)

Taulukko 1. Ehdokkaiden lukumäärä puolueittain kunnallisvaaleissa 2012 ja 2008

2012   2008   muutos, lkm muutos, %
Ehdokkaat yhteensä 37 125 38 509 -1 384 -3,6
   Perussuomalaiset
   PS
4 394 1 840 2 554 138,8
   Vihreä
   liitto
   VIHR
2 299 2 192 107 4,9
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
1 870 1 921 -51 -2,7
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
1 350 1 407 -51 -4,1
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
6 987 7 702 -715 -9,3
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
6 874 7 628 -754 -9,9
   Vasemmistoliitto
   VAS
3 506 4 112 -606 -14,7
   Suomen
   Keskusta
   KESK
8 401 9 977 -1 576 -15,8
   Suomen
   Kommunistinen
   Puolue
   SKP
304 362 -58 -16,0
   Muut 1 140 1 368 -228 -16,7

Ehdokkaista naisia on 38,8 prosenttia. Äänioikeutetuista enemmistö eli 51,4 prosenttia on naisia. Naisehdokkaiden osuus väheni vuoden 2008 kunnallisvaaleihin verrattuna 1,6 prosenttiyksikköä. Vain Vihreällä liitolla on ehdokkaissaan naisenemmistö, 56,8 prosenttia. Toiseksi eniten naisehdokkaita on Kristillisdemokraateilla, joilla naisten osuus on 45,3 prosenttia. Kokoomuksella, Suomen Keskustalla ja SDP:llä on naisten osuus noin 40 prosenttia. Vähiten naisehdokkaita on Perussuomalaisilla, vain 23 prosenttia, ja SKP:llä 33 prosenttia ehdokkaista.

Prosentuaalisesti eniten naisehdokkaita on Uudenmaan maakunnassa (41,9 %), ja vähiten Etelä-Pohjanmaalla (36,0 %).

Kuvio 1. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 1. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

1.2. Ehdokkaat ja äänioikeutetut ikäluokittain sekä ehdokkaiden keski-ikä puolueittain

Ehdokkaat ovat nyt keski-iältään noin vuotta vanhempia kuin edellisvaaleissa. Miesehdokkaiden keski-ikä on nyt 49,8 ja naisten 47,0 vuotta. Naisehdokkaat ovat keskimäärin lähes neljä vuotta nuorempia kuin naisäänioikeutetut, miesehdokkaat taas suurin piirtein samanikäisiä kuin miesäänioikeutetut. Äänioikeutettujen keski-ikä on edellisistä kunnallisvaaleista noussut vajaalla vuodella. Miesten keski-ikä vaalipäivänä on nyt 48,1 ja naisten 50,8 vuotta.

Ehdokkaiden ikärakenne on erilainen äänioikeutettuihin verrattuna (kuviot 2 ja 3). Kummankaan ryhmän ikäpyramidi ei ole enää nimensä mukaisesti pyramidi: äänioikeutettujen ikäjakauma muistuttaa pikemminkin tornia ja ehdokkaiden sipulia, jossa näkyy sekä nuorimpien että vanhimpien ikäluokkien puuttuminen. Miesehdokkailla painopiste on ikäluokassa 55-64 ja naisehdokkailla ikäluokassa 45-54.

Kuvio 2. Äänioikeutettujen ikäjakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2012

Kuvio 2. Äänioikeutettujen ikäjakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2012

Kuvio 3. Ehdokkaiden ikäjakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2012

Kuvio 3. Ehdokkaiden ikäjakaumat sekä keski-ikä sukupuolen mukaan kunnallisvaaleissa 2012

Puolueittain tarkasteltuna vanhimmat ehdokkaat ovat SKP:n listoilla: 60 vuotta täyttäneiden osuus ehdokkaista on yli 40 prosenttia ja keski-ikä on 52,4 vuotta. Nuorimpia puolestaan ovat Vihreiden ehdokkaat. Vihreän liiton ehdokkaista yli 40 prosenttia on alle 40-vuotiaita, ja ehdokkaiden keski-ikä on 43,1 vuotta. Kaikkien puolueiden ehdokkaista noin 27 prosenttia on alle 40-vuotiaita ja noin 26 prosenttia 60 vuotta täyttäneitä. Puolueiden sisällä ehdokkaiden ikäerot ovat melko pieniä: naisehdokkaiden keski-ikä on kaikissa puolueissa Vihreää liittoa ja Kristillisdemokraatteja lukuun ottamatta muutaman vuoden alempi kuin miesten.

Kuvio 4. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) ikäluokittain kunnallisvaaleissa 2012

Kuvio 4. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) ikäluokittain kunnallisvaaleissa 2012

Taulukko 2. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) ikäluokittain kunnallisvaaleissa 2012

18-29   30-39   40-49   50-59   60-69   70+  
Äänioikeutetut 18,6 15,4 16,2 17,3 16,6 16,0
Ehdokkaat 10,0 17,4 22,3 24,6 21,4 4,3
   Vihreä
   liitto
   VIHR
14,7 28,3 26,2 20,0 8,9 1,9
   Muut 13,3 17,5 22,6 20,9 20,5 5,1
   Suomen
   Kommunistinen
   Puolue
   SKP
12,8 13,2 9,4 23,4 31,9 9,5
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
12,1 17,5 23,6 21,8 21,6 3,4
   Suomen
   Keskusta
   KESK
10,2 17,1 22,8 25,1 21,2 3,6
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
10,2 15,5 19,3 24,2 25,0 5,9
  Vasemmistoliitto
   VAS
10,1 15,4 17,1 26,3 25,8 5,3
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
9,6 18,5 25,5 22,8 19,6 4,0
   Perussuomalaiset
   PS
9,1 17,8 23,5 25,4 19,6 4,5
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
7,9 14,7 20,3 27,4 25,1 4,6

Taulukko 3. Ehdokkaiden keski-ikä puolueittain kunnallisvaaleissa 2012

Yhteensä   Miehet   Naiset  
Äänioikeutetut 49,5 48,1 50,8
Ehdokkaat 48,7 49,8 47,0
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
48,1 49,1 46,5
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
50,6 51,8 48,7
   Perussuomalaiset
   PS
48,6 49,0 47,1
   Suomen
   Keskusta
   KESK
48,5 49,8 46,6
   Vihreä
   liitto
   VIHR
43,1 43,4 42,8
  Vasemmistoliitto
   VAS
50,3 51,6 48,2
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
47,9 49,5 45,7
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
50,0 50,0 50,0
   Suomen
   Kommunistinen
   Puolue
   SKP
52,4 53,2 50,8
   Muut 47,6 47,6 47,7

Miehistä ehdokkaaksi on asettautunut 1,5 prosenttia ja naisista vastaavasti 0,7 prosenttia. Naisten ehdokkaaksi asettuminen on kaikissa ikäluokissa pienempää kuin miesten. Ehdokkaaksi osallistumisaktiivisuus nousee jyrkästi molemmilla sukupuolilla aina 35 ikävuoteen saakka, jonka jälkeen naisehdokkaiden osuus ikäluokasta pysyy noin 1,1 prosentin tasolla ja kääntyy laskuun hieman 50 ikävuoden jälkeen. Miesten osallistumisaktiivisuus puolestaan kasvaa vielä noin 53-vuotiaaksi saakka. Miesehdokkaiden osuus ikäluokasta on suurimmillaan ikävuosien 53-67 välillä, jolloin kustakin 1-vuotisikäluokasta noin 1,5-1,7 prosenttia on ehdokkaana (Kuvio 5).

Kuvio 5. Ehdokkaiden osuus ikäluokasta kunnallisvaaleissa 2012,%

Kuvio 5. Ehdokkaiden osuus ikäluokasta kunnallisvaaleissa 2012,%

Taulukko 4. Ehdokkaiden puoluejakauma kuntakoon mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Yht.   Kunnan kokoluokka 
- 1 999   2 000 - 4 999  5 000 - 9 999   10 000 - 19 999  20 000 - 49 999  50 000 - 99 999  100 000+  
Ehdokkaat yht. 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0 100,0
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
18,5 19,0 15,7 17,4 20,1 20,0 22,3 15,9
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
18,8 12,6 14,9 18,1 20,5 22,3 21,8 15,9
   Perussuomalaiset
   PS
11,8 13,3 13,8 11,0 12,6 10,7 10,8 12,2
   Suomen
   Keskusta
   KESK
22,6 39,1 39,1 29,1 23,1 14,8 16,4 10,9
   Vihreä
   liitto
   VIHR
6,2 1,5 1,6 2,9 4,3 8,1 8,5 13,3
   Vasemmistoliitto
   VAS
9,4 6,4 6,4 9,8 7,9 11,0 8,7 12,5
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
3,6 1,9 1,6 5,2 4,6 3,0 1,9 4,9
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
5,0 3,1 4,2 3,6 5,1 5,8 6,2 5,9
   Suomen
   Kommunistinen
   Puolue
   SKP
0,8 0,0 0,1 0,1 0,3 1,1 0,3 3,0
   Muut 3,1 3,0 2,5 2,8 1,6 3,1 3,2 5,5

Pienissä kunnissa on eniten Suomen Keskustan ehdokkaita. Alle 20 000 asukkaan kunnissa Keskustan ehdokkailla on valta-asema: alle 4 000 asukkaan kunnissa lähes 40 prosenttia kaikista ehdokkaista on Keskustan asettamia. 5 000 - 9 999 asukkaan kunnissa Keskustan osuus on 29 prosenttia ja 10 000 - 19 999 asukkaan kunnissa 23 prosenttia ehdokkaista. Suurissa, yli 100 000 asukkaan kaupungeissa, Keskustan osuus ehdokkaista on hieman yli kymmenen prosenttia.

Suuremmissa kunnissa mikään puolue ei pääse yhtä suureen osuuteen ehdokkaista kuin Keskusta pienissä kunnissa. Sekä Kokoomuksen että SDP:n ehdokkaita on noin viidennes 20 000 - 99 999 asukkaan kuntien kaikista ehdokkaista. Suurimmissa yli 100 000 asukkaan kunnissa ehdokkaiden jakauma on huomattavasti tasaisempi: eniten ehdokkaita myös suurissa kaupungeissa ovat asettaneet Kokoomus ja SDP, joissa molempien puolueiden osuus ehdokkaista on 16 prosenttia. Suurissa kaupungeissa on myös Vihreiden, Vasemmistoliiton ja SKP:n ehdokkaita keskiarvoa enemmän. Perussuomalaisten osuus ehdokkaista ei juuri vaihtele kuntakoon mukaan.

1.3. Ulkomaalaistaustaisia vähän ehdokkaina

Ehdokkaiden kielijakauma noudattaa pääpiirteissä maakuntien väestön kielijakaumaa. Ruotsinkielisiä on ehdokkaina (5,3 %) hieman enemmän kuin heitä on äänioikeutetuissa (4,9 %). Uudellamaalla ruotsinkieliset ovat aktiivisempia, heitä on ehdokkaista 14 prosenttia, kun äänioikeutetuista heitä on 8,5 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla ruotsinkielisten osuus ehdokkaista on kuitenkin heidän väestöosuutensa alapuolella (ehdokkaista 5,9 ja äänioikeutetuista 11,5 prosenttia). (Taulukko 5.)

Taulukko 5. Äänioikeutetut ja ehdokkaat äidinkielen mukaan maakunnittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Maakunta  Äänioikeutetut Ehdokkaat  
Suomi,
saame  
Ruotsi Muu
kieli
Suomi,
saame
Ruotsi   Muu
kieli  
MANNER-SUOMI 91,0 4,9 4,1 92,8 5,3 1,8
Uusimaa 83,4 8,5 8,0 82,7 14,1 3,3
   - Pääkaupunkiseutu 84,0 5,9 10,1 83,1 11,5 5,5
Varsinais-Suomi 90,1 5,7 4,2 92,6 5,9 1,5
Satakunta 97,9 0,3 1,7 98,9 0,0 1,0
Kanta-Häme 97,4 0,4 2,3 98,7 0,3 1,0
Pirkanmaa 96,6 0,3 3,1 98,3 0,3 1,4
Päijät-Häme 96,5 0,3 3,2 97,8 0,2 2,0
Kymenlaakso 95,4 0,8 3,8 95,9 1,6 2,4
Etelä-Karjala 96,2 0,2 3,6 98,3 0,1 1,6
Etelä-Savo 98,0 0,2 1,9 98,2 0,3 1,5
Pohjois-Savo 98,3 0,1 1,6 97,9 0,2 1,9
Pohjois-Karjala 97,6 0,1 2,3 97,5 0,2 2,3
Keski-Suomi 97,8 0,2 2,1 98,5 0,2 1,3
Etelä-Pohjanmaa 98,4 0,3 1,3 98,9 0,2 0,9
Pohjanmaa 46,4 50,2 3,6 47,6 49,1 3,4
Keski-Pohjanmaa 88,9 9,5 1,6 91,1 7,6 1,3
Pohjois-Pohjanmaa 98,3 0,2 1,6 98,5 0,4 1,1
Kainuu 98,2 0,1 1,7 98,0 0,3 1,8
Lappi 98,2 0,2 1,6 98,8 0,1 1,1

Muita kuin kotimaisia kieliä puhuvia on äänioikeutetuista 4,1 prosenttia. Ehdokkaista vieraskielisiä on huomattavasti vähemmän, vain 1,8 prosenttia. Lähes kaikissa maakunnissa vieraskielisten osuus ehdokkaista on heidän väestöosuuttaan pienempi. Ainoastaan Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa vieraskielisiä ehdokkaita on samassa suhteessa tai enemmän kuin äänioikeutetuissa. Vuoden 2008 vaaleissa vieraskielisten ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista oli 1,4 prosenttia.

Kotimaisia kieliä puhuvista saamenkieliset ovat asettautuneet ehdokkaiksi keskimääräistä enemmän. Saamenkielisistä äänioikeutetuista 2,6 prosenttia on asettautunut ehdokkaaksi kunnallisvaaleissa. Keskimäärin 0,9 prosenttia äänioikeutetuista on ehdokkaana. (Taulukko 6.)

Vieraskielisten ehdokkaaksi asettautuminen on huomattavasti harvinaisempaa. Keskimäärin 0,4 prosenttia vieraskielisistä äänioikeutetuista on ehdokkaana kunnallisvaaleissa. Vieraskielisiä on asettautunut ehdokkaaksi 680. Se on 0,4 prosenttia äänioikeutetuista vieraskielisistä. Suurin vieraskielisten ryhmä ehdokkaissa on venäjä, 172 ehdokasta, ja toiseksi suurin viro, 66 ehdokasta.

Vuodesta 2008 vieraskielisten ehdokkaiden määrä on noussut 141:llä. Vuonna 2008 vieraskielisten ehdokkaiden osuus vieraskielisistä äänioikeutetuista oli samalla tasolla kuin nyt vuoden 2012 vaaleissa.

Taulukko 6. Äänioikeutetut ja ehdokkaat äidinkielen mukaan, suurimmat kieliryhmät eriteltyinä, kunnallisvaaleissa 2012, %

Kieli  Äänoikeutetut Ehdokkaat %
Kaikki kielet yht. 4 307 884 37 125 0,9
suomi 3 918 154 34 428 0,9
ruotsi 209 984 1 980 0,9
saame 1 419 37 2,6
Vieraskieliset
yhteensä
178 327 680 0,4
venäjä 44 832 172 0,4
eesti, viro 26 584 66 0,2
englanti 10 607 34 0,3
somali 7 221 29 0,4
arabia 7 183 42 0,6
kurdi 5 715 34 0,6
saksa 4 790 20 0,4
albania 4 574 18 0,4
turkki 4 264 38 0,9
espanja 3 972 28 0,7
persia 3 648 16 0,4
ranska 2 470 10 0,4
unkari 1 749 11 0,6
serbokroatia 1 187 10 0,8

Kaikissa ehdokkaissa ulkomaalaistaustaisten aliedustus on 2,3 prosenttiyksikköä, Uudellamaalla se on 4,7 ja Varsinais-Suomessa 2,7 prosenttiyksikköä. Ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on siis heidän väestöosuuttaan vähemmän. Poikkeuksena ovat Pohjois-Savo ja Kainuu, jossa ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on hieman väestöosuutta enemmän. Suurin aliedustus on niillä alueilla, joissa vieraskielisten osuus väestöstä on suurin eli Uudellamaalla – erityisesti pääkaupunkiseudulla – ja Varsinais-Suomessa. (Kuvio 6.)

Kuvio 6. Vieraskielisten osuus maakunnittain äänioikeutetuista ja ehdokkaista kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 6. Vieraskielisten osuus maakunnittain äänioikeutetuista ja ehdokkaista kunnallisvaaleissa 2012, %

Väestön ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella myös henkilön syntyperän mukaan. Äänioikeutetuista 94,5 ja ehdokkaista 97,1 prosenttia ovat Suomessa syntyneitä, joiden molemmat vanhemmat ovat myös syntyneet Suomessa. Jonkinlainen ulkomaalaistausta on siis reilulla viidellä prosentilla äänioikeutetuista ja vajaalla kolmella prosentilla ehdokkaista (Kuvio 7). Sekä äänioikeutetuista että ehdokkaista noin prosentilla toinen vanhempi on syntynyt Suomessa ja toinen ulkomailla.

Toisen polven maahanmuuttajia eli niitä, jotka ovat itse syntyneet Suomessa, mutta joiden vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on vielä varsin vähän niin äänioikeutetuissa kuin ehdokkaissakin (0,1 prosenttia). Ensimmäisen polven maahanmuuttajien (sekä henkilö itse että vanhemmat syntyneet ulkomailla) kohdalla on selvä aliedustus ehdokkaissa. Kaikista äänioikeutetuista tähän ryhmään kuuluu 4,5 prosenttia, kun ehdokkaista heitä on vain 2,0 prosenttia.

Kuvio 7. Ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden vähintään toinen vanhempi on syntynyt ulkomailla) osuus puolueittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 7. Ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden vähintään toinen vanhempi on syntynyt ulkomailla) osuus puolueittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Seuraavassa tarkastelussa ulkomaalaistaustaisina pidetään henkilöitä, joiden molemmat vanhemmat (tai ainoa) ovat syntyneet ulkomailla (ensimmäisen ja toisen polven maahanmuuttajat). Ehdokkaista 2,1 prosenttia kuuluu tähän ryhmään ja äänioikeutetuista 4,6 prosenttia. Puolueittain tarkasteltuna eniten ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on RKP:llä, 4,4 prosenttia ehdokkaista ja vähiten Perussuomalaisilla (1,3 prosenttia) ja Keskustalla (1,2 prosenttia). Keskimääräistä enemmän ulkomaalaistaustaisia on myös Vihreiden, Kristillisdemokraattien, SKP:n, Vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaissa. (Kuvio 8.)

Kuvio 8. Ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) osuus puolueittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 8. Ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) osuus puolueittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Ulkomaalaistaustaisia on eniten äänioikeutetuista Uudellamaalla, etenkin pääkaupunkiseudulla, sekä Varsinais-Suomessa ja Pohjanmaalla, joissa kaikissa ulkomaalaistaustaisten osuus on yli tai lähellä Manner-Suomen keskiarvoa. Vähiten ulkomaalaistaustaisia äänioikeutetuista on Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Kainuussa, joissa äänioikeutetuista alle kahdella prosentilla on ulkomaalaistausta. (Kuvio 9.)

Väestöosuuteensa nähden ulkomaalaistaustaisilla ehdokkailla on selvä aliedustus Etelä-Karjalassa, Varsinais-Suomessa, Kanta-Hämeessä, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla, joissa ehdokkaana olevien osuus on alle puolet äänioikeutettujen osuudesta. Sen sijaan Keski-Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa ulkomaalaistaustaisia ehdokkaita on lähes samassa suhteessa kuin heitä on äänioikeutetuissakin. Keski-Pohjanmaalla ulkomaalaistaustaisia on jopa hieman enemmän ehdokkaissa kuin äänioikeutetuissa.

Kuvio 9. Ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) osuus maakunnittain, erikseen pääkaupunkiseutu, kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 9. Ulkomaalaistaustaisten (henkilöt, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla) osuus maakunnittain, erikseen pääkaupunkiseutu, kunnallisvaaleissa 2012, %

1.4. Ehdokkaiden koulutustaso korkea

Koulutukseltaan ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista selvästi. Perusastetta korkeampi koulutus on 84,5 prosentilla ehdokkaista, kun äänioikeutetuista 68,5 prosentilla on jokin perusasteen jälkeinen koulutus. Korkea-asteen tutkinto on äänioikeutetuista 28,4 prosentilla ja ehdokkaista 43 prosentilla. (Kuvio 10.)

Korkein koulutustaso on Vihreiden ehdokkailla. Heistä puolet on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon, kun kaikista ehdokkaista vastaavan tasoisen tutkinnon on suorittanut vajaat 30 prosenttia ja äänioikeutetuista alle viidennes. Myös RKP:n, Kokoomuksen ja Kristillisdemokraattien ehdokkaissa on enemmän korkeakouluasteen suorittaneista kuin ehdokkaissa keskimäärin.

Kuvio 10. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) koulutusasteen mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 10. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) koulutusasteen mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Kunnallisvaaleissa ehdokkaiden koulutustaso heijastaa alueiden koulutusrakenne-eroja. Uudellamaalla ja etenkin pääkaupunkiseudulla korkeasti koulutettujen osuus sekä äänioikeutetuista että ehdokkaista on muuta maata suurempi (Kuvio 11). Uudellamaalla ja etenkin pääkaupunkiseudulla korkeasti koulutettujen osuus ehdokkaista on huomattava. Pääkaupunkiseudulla lähes 45 prosenttia ja koko Uudellamaalla noin 38 prosenttia ehdokkaista on suorittanut korkeakouluasteen tutkinnon. Muilla alueilla korkeakouluasteen tutkinnon on suorittanut korkeintaan 30 prosenttia ehdokkaista.

Taulukko 7. Äänioikeutetut ja ehdokkaat koulutusasteen mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Korkeakouluaste   Alin korkea-aste Keskiaste  Perusaste 
Äänioikeutetut 17,7 10,8 40,1 31,5
Ehdokkaat 28,2 14,9 41,5 15,5
   Vihreä
   liitto
   VIHR
50,7 10,7 30,3 8,3
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
44,1 14,7 29,0 12,2
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
41,0 19,3 29,5 10,3
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
32,9 17,5 36,9 12,7
   Suomen
   Keskusta
   KESK
27,6 18,0 41,0 13,3
   Muut 24,2 12,5 44,4 18,9
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
20,7 13,7 47,8 17,8
   Suomen
   Kommunistinen
   Puolue
   SKP
18,4 4,3 48,7 28,6
   Vasemmistoliitto
   VAS
16,6 8,6 54,2 20,6
   Perussuomalaiset
   PS
13,2 11,3 51,6 23,9

Maakunnissa, joissa on korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita äänioikeutetuista on vähiten, on suhteellisesti eniten korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneita ehdokkaita. Esimerkiksi Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa, Etelä-Pohjanmaalla ja Satakunnassa korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden ehdokkaiden osuus kaksinkertainen äänioikeutettuihin verrattuna. Pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla suhdeluku on noin puolitoistakertainen.

Kuvio 11. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista maakunnittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 11. Korkeakouluasteen tutkinnon suorittaneiden osuus äänioikeutetuista ja ehdokkaista maakunnittain kunnallisvaaleissa 2012, %

1.5. Perheasema

Suuri osa ehdokkaista elää lapsiperheissä

Ehdokkaat poikkeavat myös perheasemaltaan äänioikeutetuista: lapsiperheen vanhempia on huomattavasti enemmän ehdokkaissa (36 %) kuin äänioikeutetuissa (24 %) ja perheettömiä huomattavasti vähemmän ehdokkaissa (20 %) kuin äänioikeutetuissa (30 %). Ehdokkaissa on myös vähemmän kotona asuvia nuoria. Perheaseman eroavaisuutta selittää tietenkin jo se, että ehdokkaiden ja äänioikeutettujen ikärakenne on erilainen. Ehdokkaista puuttuvat sekä ikähaitarin ala- että yläpää. Isolla osalla äänioikeutetuista lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, kun taas suuri osa ehdokkaista on sen ikäisiä, että lapset asuvat vielä kotona.

Kaikista äänioikeutetuista noin neljännes on lapsiperheen vanhempia eli perheessä on huollettavana vähintään yksi alaikäinen lapsi. Yksinhuoltajia heistä on vajaat kolme prosenttia. Lisäksi noin kahdeksan prosenttia on vanhempia, joilla asuu kotona vain täysi-ikäisiä lapsia. Lapsettomia parisuhteessa eläviä on noin 33 prosenttia, perheettömiä yksinasuvia vajaat 30 prosenttia ja kotona asuvia aikuisia nuoria noin seitsemän prosenttia äänioikeutetuista.

Keskustan ja RKP:n ehdokkaissa on eniten niitä, joiden lapset asuvat vielä kotona, eli yli puolet näiden puolueiden ehdokkaista. SKP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista puolestaan on vähiten niitä, joilla lapsia asuu samassa taloudessa. Kotona asuvia nuoria on eniten Keskustan ja Kokoomuksen ehdokkaissa ja perheettömiä puolestaan eniten SKP:n (43 %) ja Vihreiden (25 %) ehdokkaissa. Vain SKP:n ehdokkaissa on perheettömiä enemmän kuin kaikissa äänioikeutetuissa.

Kuvio 12. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) perhetyypin mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 12. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) perhetyypin mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Taulukko 8. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) perheaseman mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

 Puolue  Lapsiperheet
(alle 18-v. lapsia)
 Muut perheet,
joissa vain yli 17-v. lapsia 
Lapseton
pari 
 Kotona
asuva
nuori 
 Perheetön 
Avio/avo-
perheen
vanhempi  
Yksin-
huoltaja  
 Avio/avo-
perheen
vanhempi
Yksin-
huoltaja
Äänioikeutetut 21,3 2,7 4,5 1,4 32,9 7,3 29,9
Ehdokkaat 32,4 3,9 6,8 1,4 30,8 4,6 20,1
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
36,7 3,6 6,2 1,1 31,0 4,7 16,7
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
27,5 3,9 7,0 1,5 36,1 3,5 20,4
   Perussuomalaiset
   PS
30,5 4,3 4,9 1,4 29,3 4,7 24,9
   Suomen
   Keskusta
   KESK
37,3 3,4 9,0 1,4 27,9 6,2 14,8
   Vihreä
   liitto
   VIHR
38,2 6,6 3,0 1,2 21,4 4,3 25,3
   Vasemmistoliitto
   VAS   
22,2 3,7 6,5 1,6 36,5 2,9 26,6
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
36,6 3,7 8,8 1,4 27,1 6,3 16,1
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
31,3 3,8 8,4 1,0 33,4 3,8 18,2
   Suomen
   Kommunistinen
   Puolue
   SKP
11,2 5,6 3,0 1,6 33,2 2,3 43,1
   Muut 27,7 4,6 5,0 1,3 26,4 4,1 30,9

1.6. Lasten lukumäärä

Lapsia keskimääräistä enemmän

Perheasema ei kerro sitä, kuinka monella ehdokkaalla on tai on ollut omia lapsia, koska vanhemmissa ikäluokissa lapset ovat jo muuttaneet pois kotoa, ja esimerkiksi perheen hajotessa lapset voivat asua toisen vanhemman luona. Tietoa lasten lukumäärästä voidaan pitää indikaattorina siitä, kuinka monella on kokemusta omista lapsista.

Ehdokkailla on lapsia keskimääräistä enemmän. Ehdokkaista 78 prosentilla on omia lapsia, äänioikeutetuilla vastaava osuus on 65 prosenttia. Eniten lapsia on Kristillisdemokraateilla, joiden ehdokkaista 22 prosentilla on vähintään neljä lasta, ja Suomen Keskustalla, joiden ehdokkaista 17 prosentilla on neljä lasta tai enemmän. Suuret perheet ovat harvinaisimpia SKP:n ja Vihreän liiton ehdokkailla. Ehdokkaiden lapsiluku heijastaa alueen syntyvyyskäyttäytymistä eli eniten lapsia on Pohjois-, Keski- ja Etelä-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Lapissa ja vähiten lapsia on Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla, Kymenlaaksossa ja Etelä-Karjalassa. (Kuvio 13.)

Äänioikeutetuista 35 prosentilla ja ehdokkaista 22 prosentilla ei ole koskaan ollut omia lapsia. Lapsettomien osuus vaihtelee SDP:n 19 prosentista Vihreän liiton 31 prosenttiin.

Kuvio 13. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) lasten lukumäärän mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 13. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) lasten lukumäärän mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Ehdokkailla on keskimäärin kaksi lasta. Kaikilla äänioikeutetuilla on puolestaan keskimäärin 1,5 lasta. Eniten lapsia on Kristillisdemokraattien ehdokkailla eli 2,3 lasta ja vähiten SKP:n ehdokkailla 1,6 lasta. Äänioikeutetuilla miehillä on hieman vähemmän lapsia kuin naisilla, mutta ehdokkaissa sukupuolten välillä ei juuri ole eroja. (Taulukko 9.)

Taulukko 9. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) lasten lukumäärän (lapsia keskimäärin) mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Yhteensä   Miehet   Naiset
Äänioikeutetut 1,5 1,4 1,6
Ehdokkaat 2,0 2,0 2,0
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
2,0 2,0 1,9
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP   
1,9 1,9 2,0
   Perussuomalaiset
   PS
1,9 1,9 2,1
   Suomen
   Keskusta
   KESK
2,3 2,3 2,3
   Vihreä
   liitto
   VIHR
1,6 1,5 1,7
   Vasemmistoliitto
   VAS
1,8 1,8 1,9
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
1,9 1,9 1,9
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
2,3 2,3 2,3
   Suomen
   Kommunistinen
   Puolue
   SKP
1,6 1,6 1,6
   Muut 1,8 1,6 2,0

1.7. Työllisyysasema

Työllisyysongelmat harvinaisia

Ehdokkaista työllisiä on 71 prosenttia, ja työttömiä on suurin piirtein saman verran kuin äänioikeutetuissa. Eläkeläisiä ehdokkaissa puolestaan on selvästi vähemmän eli vain 16 prosenttia ehdokkaista. Ehdokkaissa on kuitenkin lähes kolme prosenttiyksikköä enemmän eläkeläisiä kuin edellisissä kunnallisvaaleissa. Tarkasteltaessa työikäistä väestöä (18-64-vuotiaat) ehdokkaista on noin 78 prosenttia työllisiä, kun saman ikäisissä äänioikeutetuissa työllisten osuus on kymmenen prosenttiyksikköä pienempi. Opiskelijoita ja muita työvoiman ulkopuolella olevia on tämän ikäisissä äänioikeutetuissa selvästi enemmän kuin ehdokkaissa. (Kuvio 14.)

Äänioikeutetuista yli puolet, noin 54 prosenttia, on töissä, työttömänä on kuusi prosenttia ja eläkkeellä noin 28 prosenttia. Opiskelemassa äänioikeutetuista on kahdeksan prosenttia ja muuten työvoiman ulkopuolella noin neljä prosenttia. Työllisten osuus on hieman laskenut ja työttömien osuus hieman noussut edellisvaaleista.

Työllisiä on eniten RKP:n, Kokoomuksen ja Keskustan ehdokkaissa, joista yli 75 prosenttia on töissä. Näillä puolueilla työttömyys on keskimääräistä harvinaisempaa. SDP:n, Vihreän liiton ja Kristillisdemokraattien ehdokkailla työttömyys on yhtä yleistä kuin äänioikeutetullakin ja Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja SKP:n ehdokkaat ovat työttömänä keskimääräistä enemmän. Vihreällä liitolla on suhteellisesti eniten opiskelijaehdokkaita eli 11,8 prosenttia ehdokkaista. Eläkeläisten osuus on suurin SKP:llä, mikä selittää työllisten pientä osuutta SKP:n ehdokkaista.

Kuvio 14. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) pääasiallisen toiminnan mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 14. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) pääasiallisen toiminnan mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Taulukko 10. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) pääasiallisen toiminnan mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Työlliset   Työttömät   Opiskelijat  Eläkeläiset  Muut
Äänioikeutetut yht. 53,6 6,2 8,1 27,9 4,3
   – 18-64-vuotiaat 68,7 8,0 10,5 7,3 5,5
Ehdokkaat yht. 70,6 6,0 5,3 15,8 2,3
   – 18-64-vuotiaat 78,3 6,8 6,0 6,2 2,6
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
77,7 2,9 5,5 11,7 2,2
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
77,0 3,2 4,8 13,2 1,8
   Suomen
   Keskusta
   KESK
76,2 3,7 4,5 13,7 1,9
   Vihreä
   liitto
   VIHR
73,9 6,9 9,4 7,0 2,8
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
71,0 5,7 4,5 17,3 1,5
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
65,3 5,8 6,1 19,8 3,0
   Vasemmistoliitto
   VAS
62,5 9,0 5,7 20,4 2,4
   Perussuomalaiset
   PS
59,5 11,5 5,2 20,2 3,6
   Muut 58,1 9,6 8,0 20,0 4,3
   Suomen
   Kommunistinen
   Puolue
   SKP
39,8 13,5 9,2 32,6 4,9

Työllisyysaste lasketaan 18-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä. Ehdokkaiden työllisyysasteet noudattelevat hyvin äänioikeutettujen työllisyysasteita. Siellä, missä koko väestön työllisyysaste on korkea, myös ehdokkaiden työllisyys on korkealla tasolla. Pohjanmaalla on korkein koko väestön työllisyysaste, 73,4 prosenttia ja siellä myös ehdokkaista yli 82 prosenttia on työelämässä. Vastaavasti Pohjois-Karjalassa yleinen työllisyysaste on 62 prosenttia ja myös ehdokkaiden työllisyys on alhaisin, noin 72 prosenttia on työllisiä. (Kuvio 15, Taulukko 11.)

Lähimpänä ehdokkaat ovat työllisyysasteeltaan äänioikeutettuja Uudellamaalla, jossa ehdokkaiden työllisyysaste on 6,9 prosenttiyksikköä korkeampi kuin äänioikeutettujen. Suurin ero työllisyysasteissa on puolestaan Satakunnassa eli 12,9 prosenttiyksikköä. Siellä ehdokkaiden työllisyysaste on 81,1 ja äänioikeutettujen 68,2 prosenttia.

Kuvio 15. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyysaste (18-64-v.) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 15. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyysaste (18-64-v.) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Taulukko 11. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden työllisyysaste (18-64-v.) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Alue  Molemmat sukupuolet    Miehet   Naiset 
Äänioikeutetut   Ehdokkaat   Äänioikeutetut   Ehdokkaat   Äänioikeutetut   Ehdokkaat 
Manner- Suomi 68,7 78,3 67,6 77,3 69,8 79,9
Uusimaa 72,9 79,8 71,7 79,1 74,0 80,6
   Pääkaupunkiseutu 72,0 76,8 70,5 76,0 73,4 77,9
Varsinais-Suomi 69,1 79,5 67,7 78,0 70,5 81,5
Satakunta 68,2 81,1 67,6 78,7 68,8 84,7
Kanta-Häme 70,7 80,8 69,9 80,1 71,6 81,7
Pirkanmaa 67,7 78,9 66,8 79,3 68,6 78,3
Päijät-Häme 66,7 78,5 66,2 78,5 67,2 78,5
Kymenlaakso 65,8 75,7 64,5 73,0 67,1 79,7
Etelä-Karjala 65,5 77,4 63,9 74,9 67,2 81,3
Etelä-Savo 65,9 77,6 64,0 76,6 67,8 79,1
Pohjois-Savo 64,9 76,6 63,4 74,7 66,4 79,4
Pohjois-Karjala 62,0 71,6 60,6 70,9 63,6 72,8
Keski-Suomi 65,3 75,9 64,7 76,0 66,0 75,6
Etelä-Pohjanmaa 69,3 81,5 69,4 80,2 69,3 83,6
Pohjanmaa 73,4 82,4 73,2 80,7 73,7 85,0
Keski-Pohjanmaa 69,6 81,8 70,2 82,6 69,0 80,3
Pohjois-Pohjanmaa 65,1 76,4 65,0 74,8 65,3 78,8
Kainuu 62,4 74,3 59,8 72,9 65,3 76,5
Lappi 62,9 73,2 61,1 71,5 64,8 75,6
Ehdokkaista suuri osa toimihenkilöitä

Kaikista ehdokkaista yli 40 prosenttia on toimihenkilöitä ja vastaavasti äänioikeutetuista noin 30 prosenttia. Eniten toimihenkilöitä on Vihreiden, RKP:n ja Kokoomuksen ehdokkaissa, joista yli puolet on ylempiä tai alempia toimihenkilöitä. Näillä kaikilla myös ylempien toimihenkilöiden osuus toimihenkilöistä on yli puolet. Vähiten toimihenkilöitä on Perussuomalaisten (8,3 %), Vasemmistoliiton (12,4 %) ja SKP:n (13,5 %) ehdokkaissa. (Kuvio 16.)

Maa- ja metsätalousyrittäjiä on puolestaan eniten Keskustan ehdokkaissa (14,2 %) ja RKP:n ehdokkaissa (6,7 %). Muita yrittäjiä puolestaan on eniten Kokoomuksen ehdokkaissa eli 13 prosenttia. Työntekijöitä on eniten Vasemmistoliiton ja SDP:n ehdokkaissa, noin neljännes, sekä Perussuomalaisissa, noin 23 prosenttia.

Kuvio 16. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sosioekonomisen aseman mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 16. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) sosioekonomisen aseman mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %
Julkinen sektori työllistää ehdokkaita enemmän kuin äänioikeutettuja

Ehdokkaista 78 prosenttia on työllisiä. Heistä 48 prosenttia on yksityisen sektorin palkansaajia, 18 prosenttia yrittäjiä, 7 prosenttia valtion ja 27 prosenttia kunnan palkansaajia. Puolueittain työantajatyyppi vaihtelee erittäin paljon. Yksityisen sektorin palkansaajia on eniten SKP:n ja Vasemmistoliiton ehdokkaista eli noin 60 prosenttia, Perussuomalaisten ehdokkaista 56 prosenttia ja SDP:n ehdokkaista 53 prosenttia. Vähiten yksityisen sektorin palkansaajia on Keskustalla eli 39 prosenttia. On kuitenkin huomattava, että esim. SKP:n ehdokkaista vain puolet on työelämässä ja loput eläkkeellä, työttömänä, opiskelemassa jne.

Keskustan ehdokkaista on 30 prosenttia yrittäjiä, joista suurin osa toimii maataloudessa. Vähiten yrittäjiä on SKP:ssä (3,3 %) ja SDP:ssä (6,0 %). Julkinen sektori työllistää eniten Vihreiden ehdokkaita: 34 prosenttia saa palkkansa kunnalta ja 11 prosenttia valtiolta. Seuraavaksi eniten julkisella sektorilla työskentelevät SDP:n ehdokkaat, 35 prosenttia on kunnan palveluksessa ja kuusi prosenttia valtiolla. Vähiten julkisen sektorin ehdokkaita on Perussuomalaisissa: 17 prosenttia työskentelee kuntasektorilla ja viisi prosenttia valtiosektorilla. (Kuvio 17.)

Kuvio 17. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) työnantajan sektorin mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 17. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) työnantajan sektorin mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Eniten julkinen sektori työllistää ehdokkaita suurimmissa kunnissa, joissa lähes 40 prosenttia on töissä kunta- tai valtiosektorilla. Pienissä, alle 5 000 asukkaan kunnissa, julkisen sektorin osuus on noin 30 prosenttia ja yksityisen sektorin osuus yrittäjät mukaan lukien noin 70 prosenttia. Pienimmissä kunnissa yrittäjien osuus ehdokkaista on noin viidennes. (Taulukko 12.)

Taulukko 12. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) työnantajan sektorin mukaan kunnallisvaaleissa 2012, %

Yksityinen   Yrittäjä   Valtio  Kunta  Julkinen
yhteensä 
Äänioikeutetut
yhteensä
61,3 10,3 5,9 22,4 28,4
            -1 999 47,7 23,4 3,2 25,7 29,0
    2 000-4 999 50,8 20,8 3,4 25,1 28,5
    5 000-9 999 55,4 16,4 4,0 24,2 28,2
10 000-19 999 58,3 13,9 3,9 23,9 27,8
20 000-49 999 63,2 9,7 4,5 22,6 27,1
50 000-99 999 58,8 9,1 6,4 25,6 32,1
         100 000+ 65,3 6,8 8,0 20,0 27,9
Ehdokkaat
yhteensä
47,7 18,0 6,7 27,7 34,3
            -1 999 39,2 33,4 4,0 23,4 27,4
    2 000-4 999 41,5 27,0 4,2 27,3 31,4
    5 000-9 999 45,2 22,5 5,4 26,8 32,2
10 000-19 999 47,4 19,2 5,4 28,0 33,5
20 000-49 999 52,4 13,3 6,2 28,2 34,3
50 000-99 999 46,6 13,2 8,7 31,4 40,1
         100 000+ 52,8 9,2 11,8 26,1 37,9

1.8. Tulotaso

Ehdokkaiden tulotaso korkeampi kuin äänioikeutetuilla

Ehdokkaat ovat paremmin koulutettuja ja heidän työllisyytensä on korkeampi kuin alueen äänioikeutetut. Tämä selittää osaksi sen, että myös heidän valtionveronalaiset tulonsa ovat selvästi suuremmat kuin äänioikeutetuilla. Seuraavassa on tarkasteltu ehdokkaiden ja äänioikeutettujen tulotasoa mediaanitulojen avulla.

Äänioikeutettujen mediaanitulot vuodelta 2010 olivat 21 500 euroa, ehdokkaiden 29 900 euroa eli 8 400 euroa suuremmat. Korkeimmat tulot niin äänioikeutetuilla kuin ehdokkaillakin ovat Uudellamaalla, 25 000 ja 33 600 euroa. (Kuvio 18, Taulukko 13)

Suurimmillaan tuloero eli ehdokkaiden ja äänioikeutettujen välillä on Pohjanmaalla, Etelä-Savossa ja Satakunnassa, joissa ehdokkaiden mediaanitulo on yli 10 000 euroa korkeampi kuin äänioikeutettujen. Pienin tuloero on Pohjois-Karjalassa ja Lapissa, alle 8 000 euroa. Edellisistä kunnallisvaaleista äänioikeutettujen valtionveronalaiset mediaanitulot ovat nousseet 13,7 prosenttia ja ehdokkaiden 12,7 prosenttia.

Paras tulokehitys vuoden 2008 kunnallisvaaleihin verrattuna äänioikeutetuilla on ollut Kainuussa ja Lapissa, joissa äänioikeutettujen mediaanitulot ovat nousseet yli 17 prosenttia. Ehdokkaiden tulot ovat nousseet eniten Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla ja Uudellamaalla eli vähintään 15 prosenttia. Puolestaan vähiten äänioikeutettujen tulot ovat nousseet Varsinais-Suomessa (11,8 %) ja Uudellamaalla (12,3 %). Pienin ehdokkaiden tulokehitys on Pohjois-Karjalassa, jossa ehdokkaiden mediaanitulot ovat noin viisi prosenttia korkeammat kuin edellisten kunnallisvaalien aikoihin.

Kuvio 18. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden valtionveronalaiset mediaanitulot (euroa) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 18. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden valtionveronalaiset mediaanitulot (euroa) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Taulukko 13. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden valtionveronalaiset mediaanitulot (euroa) maakunnittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Alue  Äänioikeutetut   Ehdokkaat 
Yhteensä  Miehet  Naiset  Yhteensä  Miehet  Naiset 
Manner Suomi 21 498 24 746 19 062 29 884 31 701 27 565
Uusimaa 24 976 28 393 22 625 33 608 36 111 30 447
   Pääkaupunkiseutu 24 793 27 809 22 761 32 463 34 432 30 484
Varsinais-Suomi 21 228 24 511 18 814 29 554 30 875 27 770
Satakunta 20 316 24 161 17 461 30 365 32 971 27 587
Kanta-Häme 22 076 25 547 19 496 31 060 33 366 28 506
Pirkanmaa 20 792 24 317 18 252 29 713 31 728 26 735
Päijät-Häme 20 244 23 665 17 771 29 657 31 400 26 605
Kymenlaakso 21 173 25 142 17 981 30 472 32 782 27 391
Etelä-Karjala 20 250 23 933 17 483 30 076 32 561 26 775
Etelä-Savo 19 057 21 299 17 227 29 401 31 342 26 238
Pohjois-Savo 19 469 22 003 17 565 28 073 28 909 27 179
Pohjois-Karjala 17 905 20 037 16 205 25 338 26 790 23 606
Keski-Suomi 19 511 22 854 17 068 27 562 29 682 23 631
Etelä-Pohjanmaa 19 718 22 724 17 340 29 684 30 823 27 877
Pohjanmaa 21 348 25 473 18 339 31 793 32 240 28 359
Keski-Pohjanmaa 20 468 24 591 17 381 29 852 32 362 26 707
Pohjois-Pohjanmaa 20 478 23 872 17 826 29 741 30 971 28 391
Kainuu 18 875 21 306 16 889 27 440 28 013 25 896
Lappi 19 657 21 963 17 750 27 347 28 967 25 217

Puolueittain ehdokkaiden tulot vaihtelevat Kokoomuksen 37 000:sta SKP:n 19 000 euroon. RKP:n ehdokkaiden mediaanitulot ovat 35 500, SDP:n 31 300 ja Keskustan 30 500 euroa. Äänioikeutettuihin verrattuna Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaat ansaitsevat lähes 15 000 euroa enemmän. Vihreän liiton nuoremmat ja usein opiskelijaehdokkaat ansaitsevat keskimäärin 2 300 euroa enemmän kuin äänioikeutetut. Ainoastaan SKP:n ehdokkaiden tulot ovat pienemmät kuin äänioikeutettujen. (Kuvio 19, Taulukko 14.)

Kuvio 19. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (puolueittain) valtionveronalaiset mediaanitulot (euroa) kunnallisvaaleissa 2012 ja 2008, %

Kuvio 19. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (puolueittain) valtionveronalaiset mediaanitulot (euroa) kunnallisvaaleissa 2012 ja 2008, %

Taulukko 14. Äänioikeutettujen ja ehdokkaiden (puolueittain) valtionveronalaiset mediaanitulot (euroa) kunnallisvaaleissa 2012, %

Yhteensä   Miehet   Naiset  
Äänioikeutetut 21 498 24 746 19 062
Ehdokkaat 29 884 31 701 27 565
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
36 968 39 925 33 444
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
31 254 33 222 28 636
   Perussuomalaiset
   PS
23 145 24 031 20 555
   Suomen
   Keskusta
   KESK
30 530 33 164 27 364
   Vihreä
   liitto
   VIHR  
27 481 29 071 26 188
   Vasemmistoliitto
   VAS
26 328 28 130 24 063
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP 
35 513 39 150 31 410
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
26 063 28 708 24 027
   Suomen
   Kommunistinen
   Puolue
   SKP
18 974 20 421 17 644
   Muut 22 671 23 234 21 323

Kaikkien ehdokkaiden mediaanitulot ovat lähes 40 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutettujen. Kokoomusehdokkaiden tulot ovat 72 prosenttia, RKP:n 65 prosenttia, SDP:n 45 prosenttia ja Keskustan 42 prosenttia äänioikeutettujen yläpuolella. Perussuomalaisten tulotaso on lähellä kaikkien äänoikeutettujen tulotasoa eli vain kahdeksan prosenttia korkeampi. SKP:n ehdokkaiden tulotaso on jopa alhaisempi kuin äänioikeutettujen eli 88 prosenttia äänioikeutettujen tuloista.

Maakunnissa erot ovat vielä tätäkin suurempia. Eniten maakuntiensa äänioikeutetuista poikkeavat RKP:n ehdokkaat Keski-Pohjanmaalla ja Kokoomuksen ehdokkaat Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla, heidän mediaanitulonsa ovat lähes kaksinkertaiset maakuntien äänioikeutettuihin verrattuna. SDP:n ehdokkaat Kainuussa puolestaan ansaitsevat 77 prosenttia enemmän kuin alueen äänioikeutetut. Keskustan ehdokkailla Etelä-Savossa on 65 prosenttia korkeammat mediaanitulot kuin maakunnan äänioikeutetuilla.

Vihreiden, Vasemmistoliiton ja Kristillisdemokraattien ehdokkaat poikkeavat äänioikeutetuista yleensä keskimääräistä vähemmän, suurin ero Vihreillä on Etelä-Savossa (45 % korkeammat tulot), Vasemmistoliitolla Pohjanmaalla (42 %) ja Kristillisdemokraateilla Etelä-Karjalassa (47 %). Perussuomalaiset ovat hyvin lähellä äänioikeutettujen tulotasoa: Päijät-Hämeessä ja Pohjois-Pohjanmaalla jopa hieman äänioikeutettujen alapuolella. SKP:n ehdokkaiden tulot jäivät kauttaaltaan Päijät-Hämettä lukuun ottamatta äänioikeutettujen tulojen alapuolelle. (Taulukko 15.)

Taulukko 15. Ehdokkaiden keskimääräiset tulot puolueittain verrattuna äänioikeutettujen keskimääräisiin tuloihin maakunnittain kunnallisvaaleissa 2012, äänioikeutetut = 100

Ääni-
oikeu-
tetut  
Ehdok-
kaat  
KOK   SDP   PS   KESK   VIHR   VAS   RKP   KD   SKP  Muut 
Manner-Suomi 100 139 172 145 108 142 128 122 165 121 88 105
Uusimaa 100 135 171 138 114 141 132 118 141 109 90 100
  Pääkaupunki-
seutu
100 131 180 148 118 151 134 126 143 101 94 62
Varsinais-Suomi 100 139 175 149 118 127 133 119 174 105 77 75
Satakunta 100 149 179 164 110 147 120 130 .. 131 .. 107
Kanta-Häme 100 141 171 141 116 141 124 127 .. 137 .. ..
Pirkanmaa 100 143 179 148 119 138 129 134 .. 144 96 105
Päijät-Häme 100 146 177 154 99 133 123 112 .. 136 108 138
Kymenlaakso 100 144 183 158 103 149 119 117 .. 123 .. 142
Etelä-Karjala 100 149 182 148 100 157 110 91 .. 147 .. 102
Etelä-Savo 100 154 178 165 104 165 145 127 .. 120 .. 133
Pohjois-Savo 100 144 178 161 119 157 117 135 .. 120 38 109
Pohjois-Karjala 100 142 176 155 105 156 93 113 .. 115 .. 99
Keski-Suomi 100 141 172 154 113 145 101 118 .. 128 79 53
Etelä-Pohjanmaa 100 151 179 144 105 166 127 123 .. 125 .. 115
Pohjanmaa 100 149 167 141 113 148 95 142 168 134 .. 144
Keski-Pohjanmaa 100 146 189 135 120 159 75 104 195 130 .. 127
Pohjois-Pohjanmaa 100 145 189 149 99 157 129 133 .. 132 .. 94
Kainuu 100 145 176 177 113 155 79 128 .. 94 .. 101
Lappi 100 139 172 147 112 150 103 126 .. 145 68 120

1.9. Tuloluokat

Seuraavassa on verrattu ehdokkaiden jakautumista tulokvintiileihin, jotka on muodostettu äänioikeutettujen valtionveronalaisten tulojen perusteella. Tulokvintiileihin jako tarkoittaa sitä, että tuloluokat on määritelty siten, että kuhunkin tuloluokkaan tulee saman verran henkilöitä eli 20 prosenttia äänioikeutetuista. Verrokkina on tarkasteltu myös vuoden 2009 työllisiä samoissa tuloluokissa.

Äänioikeutetuista alin viidennes ansaitsi vuonna 2010 alle 9 166 euroa ja ylin viidennes yli 37 161 euroa. Työllisistä alimpaan viidennekseen kuuluu vajaa seitsemän ja ehdokkaista 11 prosenttia. Vastaavasti ylimpään tuloviidennekseen kuuluu työllisistä kolmannes ja ehdokkaista lähes 35 prosenttia. Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaista ylimpään tuloluokkaan kuuluu lähes puolet ehdokkaista. Eniten pienituloisia on SKP:n, Vihreiden ja Perussuomalaisten ehdokkaissa. (Kuvio 20.)

Kuvio 20. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) tuloluokittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Kuvio 20. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) tuloluokittain kunnallisvaaleissa 2012, %

Taulukko 16. Äänioikeutetut ja ehdokkaat (puolueittain) tuloluokittain kunnallisvaaleissa 2012, %

–9 165   9 166–16 832  16 833–26 261 26 262–37 161  37 162+
Äänioikeutetut 20,0 20,0 20,0 20,0 20,0
Ehdokkaat 11,2 12,7 18,1 23,4 34,6
Työlliset 6,4 9,7 20,1 30,7 33,1
   Suomen
   Sosialidemokraattinen
   Puolue
   SDP
7,6 9,7 19,1 29,4 34,2
   Kansallinen
   Kokoomus
   KOK
8,9 7,9 13,3 20,3 49,7
   Ruotsalainen
   kansanpuolue
   RKP
9,7 9,8 13,6 19,5 47,4
   Suomen
   Keskusta
   KESK
10,1 12,3 18,1 23,5 36,0
   Vasemmistoliitto
   VAS
12,0 15,7 22,0 26,7 23,6
   Suomen
   Kristillisdemokraatit
   KD
13,0 17,2 20,1 22,5 27,1
   Perussuomalaiset
   PS
15,5 20,1 21,6 21,5 21,3
   Vihreä
   liitto
   VIHR
16,8 14,6 16,7 19,1 32,7
   Muut 21,5 17,0 17,7 18,8 25,0
   Suomen
   Kommunistinen
   Puolue
   SKP
23,0 18,1 27,6 16,8 14,5

Tulokymmenyksittäin tarkasteltuna ehdokkaista noin 19 prosenttia kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. Kymmenykset muodostettu kaikkien äänioikeutettujen tulojen perusteella eli kuhunkin kymmenykseen kuuluu 10 prosenttia äänioikeutetuista. Kokoomuksen ja RKP:n ehdokkaista jopa noin kolmannes ehdokkaista kuuluu ylimpään tulokymmenykseen. Samalla tasolla tai alempana äänioikeutettujen kanssa ovat Vasemmistoliiton, Perussuomalaisten ja SKP:n ehdokkaat. (Kuvio 21.)

Kuvio 21. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien osuus puolueittain kunnallisvaaleissa 2012 ja 2008, %

Kuvio 21. Ylimpään tulokymmenykseen kuuluvien osuus puolueittain kunnallisvaaleissa 2012 ja 2008, %

Lähde: Kunnallisvaalit 2012, ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi, Tilastokeskus

Lisätietoja: Kimmo Moisio 09 1734 3239, Jaana Asikainen 09 1734 3506, Kaija Ruotsalainen 09 1734 3599, vaalit@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 18.10.2012

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kunnallisvaalit [verkkojulkaisu].
ISSN=2323-1092. Ehdokasasettelu ja ehdokkaiden tausta-analyysi 2012, 1. Ehdokkaiden tausta-analyysi kunnallisvaaleissa 2012 . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 26.5.2016].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/kvaa/2012/01/kvaa_2012_01_2012-10-18_kat_001_fi.html

Jaa