Tuotannon suhdannekuvaajan osuvuustarkastelu

Entinen kokonaistuotannon kuukausikuvaaja on uudistettu ja se julkaistaan nykyään nimellä tuotannon suhdannekuvaaja. Kehittämistyötä tehtiin vuoden 2008 aikana kuvaajan laskennan ohessa ilman julkaisutaukoja. Tässä muistiossa pyritään arvioimaan, kuinka hyvin tuotannon suhdannekuvaaja olisi vuosien 2007 ja 2008 aikana ennakoinut neljännesvuositilinpidon ensimmäistä tietoa arvonlisäyksestä vuoden 2008 lopussa käytössä olleella, kehitetyllä laskentamenetelmällä.

Lähdeaineistojen asettamien rajoitusten vuoksi laskelmat, joihin tämä muistio perustuu, eivät kata kaikkia tavallisen tuotannon suhdannekuvaajan laskentakierroksen toimialoja. Tarkastelujaksoksi valikoitui vuoden 2007 alusta vuoden 2008 loppuun ulottunut kahdeksan vuosineljänneksen jakso, sillä neljännesvuositilinpitoa on laskettu nykyisellä menetelmällään vasta vuoden 2007 tiedoista lähtien.

Muistion rakenne on seuraava: Aluksi esitellään tutkimusasetelma, sen asettamat aineistovaatimukset ja näistä aiheutuvat rajoitukset. Seuraavaksi esitellään tulokset. Lopuksi pohditaan tulosten yleistettävyyttä.

 

1. Tutkimusasetelma

Tarkasteluiden tavoitteena oli tutkia tuotannon suhdannekuvaajan osuvuutta mahdollisimman tarkasti aidon laskentatilanteen mukaisiin laskentatuloksiin perustuen. Koska tilastoa kehitettiin laskennan ohessa koko vuoden 2008 ajan, ei julkaistujen lukujen vertaaminen neljännesvuositilinpitoon olisi kuvannut vuoden 2008 lopun tilannetta viimeistä vuosineljännestä 2008 lukuun ottamatta. Ratkaisuksi valittiin uuden laskentamenetelmän käyttäminen niillä lähdetiedoilla, jotka olisivat julkaisuaikataulun mukaisesti olleet kullakin kierroksella käytettävissä. Vuoden 2008 viimeisen neljänneksen tiedot ovat siis ainoat, jotka perustuvat julkaistun tuotannon suhdannekuvaajan laskelmiin. Sitä edeltävien neljännesten kuukausilaskelmat on tehty jälkikäteen julkaisukalenterin mukaan laskentahetkellä käytettävissä olleilla tiedoilla.

Tutkimusasetelman mukaisesti tuotannon suhdannekuvaajan lähdetiedoista kerättiin ensimmäiset, tarkentumattomat kuukausitason tiedot niiltä toimialoilta, joilta nämä olivat saatavissa. Käytännössä tämä tarkoitti, ettei julkisen sektorin palvelutoimialoilta, joiden laskenta perustuu maksuvalvonta-aineiston palkkasummiin, tarkentumatonta tietoa ollut saatavilla, ja nämä jouduttiin jättämään tarkasteluiden ulkopuolelle. Alkutuotannon kuukausittaiset lähdeaineistot ei juurikaan tarkennu, joten alkutuotannon osuvuustarkasteluissa käytettiin kaikilla laskentakierroksilla joulukuun 2008 laskennoissa käytettyjä lähdetietoja. Näiden rajoitteiden vaikutuksia tulosten yleistettävyyteen pohditaan viimeisessä luvussa.

Tarkasteluihin mukaan päässeistä toimialoista korjausrakentamisen sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan laskenta perustuu luotettavien suorien lähdeaineistojen puuttuessa asiantuntija-arvioihin. Asiantuntija-arvioita on mahdoton tehdä jälkikäteen siten, ettei todellista kehitystä tai arvioitavan ajanhetken jälkeen esiin tulleita tietoja tulisi otetuksi huomioon. Näiden toimialojen kohdalla jouduttiin nyt laskemaan tuotoksen arvonmuutos oletuksiin perustuen: Korjausrakentamisessa oletettiin vuoden 2008 ensimmäiseen neljännekseen asti tasainen 3,0%:n ja tämän jälkeen 3,5%:n muutos tuotoksen volyymiin vuodentakaiseen vastaavaan kuukauteen verrattuna. Rahoitus- ja vakuutustoiminnassa tuotoksen arvon kehityksen vuosimuutokseksi arvioitiin aina edellisen neljännesvuositilinpidon viimeisen neljänneksen mukainen vuosimuutos. Nämä vakio-oletukset eivät täysin vastaa aitoa laskentamenettelyä. Oikeaa tai "sopivasti" pieleen menevää tietoa ei kuitenkaan voitu käyttää, sillä tällöin osuvuus määräytyisi kyseisten toimialojen kohdalla suoraan näiden valintojen mukaan. Sen sijaan em. oletukset kehityksestä olisivat voineet olla realistisia asiantuntija-arvioita ja toivat näihin laskelmiin epävarmuutta, jota korjausrakentamisen sekä rahoitus- ja vakuutustoiminnan kehityksen arvioimiseen jokaisella aidollakin laskentakierroksella kohdistuu.

Tuotannon suhdannekuvaajassa käytettävät tuottajahintatiedot eivät pääsääntöisesti tarkennu, joten niiden osalta voitiin käyttää kaikilla kierroksilla joulukuun 2008 tietoja laskettaessa käytettyjä hintasarjoja.

Kuukausittaiset tuotannon suhdannekuvaajan aikasarjat täsmäytetään neljännesvuositilinpidon arvonlisäyssarjoihin. Laskelmissa tämä on otettu huomioon.

On mahdollista, että tarkasteluissa käytetyt lähdetiedot ovat olleet jossain määrin huonompia kuin todellisessa laskentatilanteessa käytettävät. Erityisesti teollisuudessa on toimialoja, jotka vaativat erityishuomiota, usein muutaman erityisen hallitsevan yrityksen vuoksi. Näissä tapauksissa lähdeaineistojen muodostamisessa turvaudutaan mekaanisten laskentaprosessien lisäksi estimointiin ja asiantuntija-arvioihin. Tätä osuvuustarkastelua varten saatuja vuoden 2007 ensimmäisiä tietoja ei ole laskettu yhtä tarkasti, sillä näitä menetelmiä ei vielä vuoden 2007 lähdetietoja laskettaessa käytetty ainakaan yhtä säännönmukaisesti kuin nykyään.

 

2. Tulokset

Tuotannon suhdannekuvaajan laskenta perustuu tuotoksen kehitystä suorasti tai epäsuorasti kuvaaviin indikaattoreihin sekä näitä vastaaviin hintatietoihin. Neljännesvuosi- ja vuositilinpidossa huomio keskittyy kuitenkin tuotoslähestymistavassa toimialoittaisiin arvonlisäyksiin sekä bruttokansantuotteeseen, joka saadaan lisäämällä koko kansantalouden arvonlisäykseen tuoteverot ja vähentämällä tuotetukipalkkiot. Vaikka tuotannon suhdannekuvaajan laskennassa ei otetakaan huomioon välituotekäyttöä, olisi suotavaa, että kuvaaja pystyisi ennakoimaan nimenomaan neljännesvuositilinpidon arvonlisäystä. Siksi tuotannon suhdannekuvaajan osuvuutta arvioidaan neljännesvuositilinpidon ensimmäisiä arvonlisäystietoja vertailukohtana käyttäen.

Koska vuosineljänneksiä, joihin tuotannon suhdannekuvaajan tietoja verrataan, on toistaiseksi vain kahdeksan, ei tuloksista yritetäkään tehdä tilastollista merkitsevyyttä osoittavia päätelmiä. Lasketut tunnusluvut ovat vain ensimmäisiä kuvailevia suureita, joiden avulla yritetään saada alustava käsitys mahdollisesta harhaisuudesta tai muusta epätarkkuudesta.

Esitettävissä tuloksissa pääpaino on tuotannon suhdannekuvaajan ensimmäisissä, tarkentumattomissa tiedoissa, joista neljänneksen arvioitu kehitys saadaan summaamalla. Toissijainen mielenkiinto on neljännesvuositilinpidon ns. flash-estimaatissa, joka perustuu tuotannon suhdannekuvaajaan, tarkemmin sanoen aina vuosineljänneksen kolmannen kuukauden julkaisuun. Siinä neljänneksen ensimmäinen ja toinen kuukausi ovat jo tarkentuneet jonkin verran, mutta kolmas kuukausi perustuu ensimmäisiin, tarkentumattomiin lähdetietoihin. Flash-estimaattia ei julkaista neljännesvuosipikaennakkona, vaan toimitetaan sellaisena ainoastaan Eurostatin käyttöön.

Osuvuutta on tarkasteltu kasvuprosentein, jotka kuvaavat kehitystä edellisen vuoden vastaavasta ajankohdasta. Seuraavaksi esitettävät poikkeamat on laskettu siten, että tuotannon suhdannekuvaajan osoittamasta neljänneksen vuosimuutoksesta on vähennetty neljännesvuositilinpidon ensimmäisen tiedon mukainen vuosimuutos. Positiiviset poikkeamat osoittavat siis, että tuotannon suhdannekuvaaja on yliarvioinut kyseisen vuosineljänneksen kehitystä, negatiiviset osoittavat aliarviointia.

2.1 Koko kansantalouden arvonlisäys

Poikkeamien keskiarvoksi saatiin -0,2 prosenttiyksikköä. Vuosien 2007 ja 2008 aikana tuotannon suhdannekuvaaja olisi siis näiden laskelmien perusteella aliarvioinut kansantalouden arvonlisäyksen kehitystä keskimäärin 0,2 prosenttiyksiköllä, joka lähellä nollaa ei osoita selvää harhaisuutta kumpaankaan suuntaan.

Keskimääräinen poikkeama etumerkistä välittämättä oli 0,6 prosenttiyksikköä, joten aivan tarkasti neljännesvuosittaista arvonlisäystä ennakoivana tuotannon suhdannekuvaajaa ei voi pitää. Kahdeksasta vuosineljänneksestä kolmessa ensimmäisten tietojen poikkeama oli itseisarvoltaan noin yhden prosenttiyksikön suuruinen.

Jos oletetaan, että julkisen sektorin hallitsemat palvelutoimialat kehittyvät yksityistä sektoria tasaisemmin ja nämä olisi saatu sisällytettyä vertailuihin, saattaisivat osuvuutta kuvaavat poikkeamat näyttää suotuisammilta. Julkisen sektorin palveluiden paino koko kansantalouden arvonlisäyksestä on reilut 21%. Sen osuvuudesta saadaan tietoa vasta aineiston kertyessä.

Kuva 1. Tuotannon suhdannekuvaajan poikkeamat prosenttiyksiköinä, koko kansantalouden kehitys. Julkisen sektorin hallitsemat palvelutoimialat on jouduttu jättämään näiden vertailujen ulkopuolelle.

Vaikka flash-estimaatti perustuu suurempaan määrään informaatiota kuin ensimmäisistä tiedoista koottu arvio neljänneksen kehityksestä, ei se tarkasteluajanjaksolla osoittautunut tätä tarkemmaksi neljännesvuositilinpitoa ennakoitaessa. Kansantalouden kehitystä kuvaavien poikkeamien keskiarvoksi tuli +0,4 prosenttiyksikköä. Kuvasta 1 nähdään, että flash-estimaatin osoittama kasvu oli tarkasteluajanjaksolla lähes aina suurempi kuin ensimmäisten tietojen mukainen kasvu. Keskimääräinen poikkeama etumerkistä välittämättä oli 0,7 prosenttiyksikköä.

Vuoden 2008 viimeinen neljännes, joka on siis tähän asti ainoa aidosti uudella laskentamenetelmällä ja sen käyttämillä tietolähteillä laskettu, eli sisältää julkiset palvelut, tuli aliarvioiduksi tuotannon suhdannekuvaajan ensimmäisillä tiedoilla 0,5 prosenttiyksiköllä (kasvu neljännesvuositilinpidossa -2,7%, suhdannekuvaajan ensimmäisten tietojen mukaan -3,2%). Flash-estimaatti taas yliarvioi kasvun 0,2 prosenttiyksiköllä (kasvu flash-estimaatin mukaan -2,5%).

2.2 Alkutuotanto

Alkutuotannon arviointi osoittautui todella epävarmaksi. Erityisen huonosti suhdannekuvaaja ennakoi vuoden 2007 toista, kolmatta ja neljättä vuosineljännestä (poikkeamat -7,9, +8,0 ja -11,7 prosenttiyksikköä). Vuosi 2008 osoittautui vähemmän epätarkaksi: keskimääräinen poikkeama oli -0,8 prosenttiyksikköä, itseisarvoista laskettuna 2,4 prosenttiyksikköä. Koko tarkasteluajanjakson keskimääräinen poikkeama oli -2,2 prosenttiyksikköä, itseisarvoista laskettuna 5,0 prosenttiyksikköä.

Epäluotettavista tuloksista huolimatta kehityksen suuntaa kuvaava etumerkki ei ollut väärin yhdelläkään neljänneksellä. On kuitenkin huomattava, että molempina vuosina kolmas neljännes tuli yliarvioiduksi ja muut aliarvioiduiksi, joten vahvoja vihjeitä systemaattisesta harhasta on nähtävissä. Tämä liittynee siihen, että kasvinviljelyn satotiedot saadaan vuositietona, joka jaetaan eri kuukausille mielivaltaisesti, sillä käytettävissä ei ole mitään määrällistä indikaattoria, johon nojautua. Toistaiseksi sato jaetaan tuotannon suhdannekuvaajan laskennassa kolmannen vuosineljänneksen kuukausille.

Kuva 2. Tuotannon suhdannekuvaajan poikkeamat prosenttiyksiköinä, alkutuotanto.

Alkutuotannon huonosta osuvuudesta herää kysymys, kannattaako näin huonolaatuista tietoa julkaista. Alkutuotannon laskenta pysyy jatkossakin osana laskentaa (paino koko kansantaloudesta vuositilinpidon 2007 mukaan 3%). Alkutuotantoa koskevia lukuja ei kuitenkaan ole pakko julkaista tuotannon suhdannekuvaajan yhteydessä, jos niistä on käyttäjille suoranaista haittaa.

Alkutuotannosta ei tehty erillisiä flash-tarkasteluja, sillä lähdeaineistot eivät tarkennu.

2.3 Jalostus

Tuotannon suhdannekuvaaja ennakoi jalostuksen (teollisuus ja rakentaminen) kehitystä keskimäärin harhattomasti, sillä poikkeamien keskiarvo oli hyvin lähellä nollaa (-0,1 prosenttiyksikköä), mutta vuosien 2007 ja 2008 välillä oli selvä ero. Vuoden 2007 poikkeamien keskiarvo oli -0,9 prosenttiyksikköä, kun se vuonna 2008 oli +0,6 prosenttiyksikköä. Vuoden 2007 kehitys olisi siis tullut aliarvioiduksi ja vuoden 2008 yliarvioiduksi. Osatekijänä tähän ovat saattaneet vaikuttaa teollisuuden lähdetilastoissa käyttöön otetut estimointimenetelmät, joita ei vielä vuoden 2007 lähdetietoja laskettaessa käytetty. Aineiston koko on kuitenkin niin pieni, ettei selkeitä johtopäätöksiä menetelmien vaikutuksesta ole mahdollista tehdä.

Kuva 3. Tuotannon suhdannekuvaajan poikkeamat prosenttiyksiköinä, jalostus.

Poikkeamien itseisarvojen keskiarvoksi saatiin koko tarkastelujaksolla 1,2 prosenttiyksikköä, joten kovin tarkasti suhdannekuvaaja ei olisi jalostuksen kehitystä ennakoinut. Vuoden 2007 loppu- ja 2008 alkupuolella oli suuria poikkeamia (suurin vuoden 2008 2. neljänneksen +2,8 prosenttiyksikköä), jotka tarkentuivat flash-estimaattiin melko paljon (tosin 2008 2. neljännes edelleen +1,9 prosenttiyksikköä). Itseisarvoja tarkastellen vuoden 2008 luvut (keskiarvo 1,5 prosenttiyksikköä) olivat epätarkempia kuin vuoden 2007 (keskiarvo 0,9 prosenttiyksikköä).

2.4 Palvelut

Julkisen sektorin hallitsemat palvelutoimialat (mm. julkinen hallinto, koulutus, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut) kattavat noin kolmanneksen palvelutoimialoista. Laskelmissa nämä jouduttiin valitettavasti rajaamaan tarkasteluiden ulkopuolelle, sillä tarkentumatonta lähdeaineistoa ei ollut menneisyydestä saatavilla. Jos oletetaan, että julkiset palvelut kehittyvät tasaisemmin kuin yrityssektorin hallitsemat palvelutoimialat (kauppa ja muut palvelut), saattaa osuvuus aidossa laskennassa olla parempi. Myös julkisen sektorin palvelujen osuvuutta seurataan aineiston kertyessä.

Yksityiset palvelut tulivat tarkasteluajanjaksolla aliarvioiduksi, sillä keskimääräinen poikkeama oli -0,4 prosenttiyksikköä. Koska vertailtavia neljänneksiä on vähän, ei tilastollista merkitsevyyttä ainakaan vielä näissä tarkasteluissa testata. Näiden tulosten valossa näyttää kuitenkin siltä, että tuotannon suhdannekuvaaja aliarvioi systemaattisesti yksityisten palveluiden kehitystä, sillä kahdeksasta poikkeamasta seitsemän oli miinusmerkkisiä.

Kuva 4. Tuotannon suhdannekuvaajan poikkeamat prosenttiyksiköinä, palvelut. Julkisen sektorin hallitsemat palvelutoimialat on jouduttu jättämään näiden vertailujen ulkopuolelle.

Ensimmäiset palveluita koskevat lähdetiedot perustuvat suuriin yrityksiin painottuvaan suoratiedonkeruuseen. Flash-estimaatti, joka sisältää suoratiedonkeruun lisäksi maksuvalvonta-aineiston tarjoamaa tietoa pienistä ja keskisuurista yrityksistä, yliarvioi yksityisten palveluiden kehitystä yhtä systemaattisesti kuin ensimmäisiin tietoihin perustuva aliarvioi. Vaikuttaa hyvinkin luultavalta, että suuret yritykset ovat kehittyneet eri tavalla kuin pienet ja keskisuuret, mikä selittäisi erilaisista lähteistä johtuvat erot ja ainakin osittain myös mahdollisen harhaisuuden.

Mahdollista harhaa lukuun ottamatta yksityisten palveluiden ennakointi oli tarkastelujaksolla melko tarkkaa, sillä poikkeamat olivat itseisarvoltaan pääsääntöisesti melko pieniä (suurin vuoden 2008 4. neljänneksen -1,1 prosenttiyksikköä). Itseisarvojen keskiarvo oli 0,4 prosenttiyksikköä, eikä vuosien välillä ollut merkittävää eroa.

2.5 Suhteellinen osuvuus

Poikkeamia voi tarkastella myös suhteessa neljännesvuositilinpidon ensimmäisen tiedon kasvulukuun. Jos poikkeama on esimerkiksi -1,1 prosenttiyksikköä, poikkeamasta johtuvan virhetulkinnan vakavuus riippuu siitä, onko neljännesvuositilinpidon osoittama kasvuluku samalta ajanhetkeltä -12,1% (alkutuotanto, 2008 2. neljännes) vai -1,6% (palvelut, 2008 4. neljännes). Jälkimmäisessä tapauksessa poikkeama on itseisarvon suuruudeltaan yli puolet neljännesvuositilinpidon kasvuluvun itseisarvosta, joten tällainen poikkeama vääristää suhdannekuvaa väistämättä.

Taulukossa 1 on esitetty poikkeamat, jotka ovat itseisarvoltaan vähintään kolmanneksen suuruiset neljännesvuositilinpidon kasvuluvun itseisarvosta. Suurin osa näistä on alkutuotannon poikkeamia ja selitettävissä vaikeuksilla kohdentaa vuositietona saatava kasvinviljelyn tuotanto oikeille ajankohdille.

Taulukko 1. Havainnot, joilla on neljännesvuositilinpidon kasvulukuun verrattuna itseisarvoltaan suhteellisesti suurimmat poikkeamat.

Aikasarja Ajanjakso Tuotannon suhdannekuvaaja, 1. tiedot (%) Neljännesvuositilinpito, 1. tiedot (%)
Koko kansantalous 2008, 3. nelj. 2,1 1,4
Alkutuotanto 2007, 2. nelj. 10,4 18,3
  2007, 3. nelj. 13,8 5,8
  2007, 4. nelj. 4,5 16,3
  2008, 3. nelj. -3,0 -6,1
  2008, 4. nelj. -13,8 -9,6
Jalostus 2008, 2. nelj. 7,2 4,4
  2008, 3. nelj. 3,1 2,1
Palvelut 2008, 4. nelj. -2,7 -1,6

 

Koko kansantaloutta tarkastellessa löytyy yksi suuri suhteellinen poikkeama vuoden 2008 kolmannella neljännekseltä. Neljännesvuositilinpidosta tiedetään (tätä kirjoitettaessa), että kyseisellä neljänneksellä tapahtui suhdannekäänne, jonka myötä Suomen kansantalous ajautui taantumaan. Tuotannon suhdannekuvaajan laskentamenetelmä ei pysty reagoimaan kovin nopeasti rakenteellisiin muutoksiin esimerkiksi välituotekäytössä, ja on mahdollista, että tämän poikkeaman suuruus aiheutui muun muassa tästä.

Jalostuksen aikasarjat näyttivät vuoden 2008 toisella ja kolmannella suurempaa kasvua kuin mihin neljännesvuositilinpidon laskenta päätyi. On mahdollista, että edellä mainitut rakenteelliset muutokset selittävät näitäkin poikkeamia.

Palvelutoimialojen aikasarjat näyttivät vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä jyrkempää laskua kuin neljännesvuositilinpito. Palveluiden tuloksia käsitelleessä luvussa 2.4 epäiltiin tuotannon suhdannekuvaajan ensimmäisiä tietoja alaspäin harhaisiksi. Jos harha on totta ja johtuu tiedonkeruun painottumisesta suuriin yrityksiin, tämäkin suhteellisesti suuri poikkeama voi mennä samaan piikkiin. Tässä ajatusleikissä suuret yritykset olisivat siis vähentäneet tuotantoaan enemmän kuin pienet ja keskisuuret yritykset.

 

3. Johtopäätökset

Koska havaintoja on vain vähän, tulosten yleistettävyys on huono. Tilastollisia merkitsevyystestejä harhan osoittamiseksi on mielekästä tehdä vasta huomattavasti pidemmillä tarkasteluajanjaksoilla. Näin ollen tuloksiin tulee suhtautua vain kuvailevana lisätietona tilastosta.

Toinen osuvuustarkastelun huomattava ongelma on, ettei kaikkia toimialoja ole saatu vertailuun mukaan. Julkisten palveluiden puuttuminen laskelmista tarkoittaa, että esitetyt osuvuusluvut kuvaavat vain tuotannon suhdannekuvaajan kykyä ennakoida yrityssektoriin kuuluvaa osaa kansantalouden arvonlisäyksestä. Mukaan vertailuihin saadut toimialat kattavat tuotannon suhdannekuvaajassa noin 79% koko kansantalouden ja 66% palveluiden laskennasta. Painot perustuvat vuositilinpitoon 2007.

Esitettyjen tulosten valossa tuotannon suhdannekuvaaja pystyy ennakoimaan kansantalouden arvonlisäyksen kehitystä vähintään kohtalaisen hyvin. Ainoastaan alkutuotannon ennakointi osoittautui surkeaksi.

Alkutuotannon kohdalla on syytä selvittää, onko sen laskennassa mahdollista tehdä parannuksia. Kuvasta 2 on nähtävissä, että molempina tarkastelussa mukana olleina vuosina kolmas neljännes tuli yliarvioiduksi ja muut aliarvioiduksi. Tämä saattaa johtua siitä, että vuositietoina saatavat satotiedot on tuotannon suhdannekuvaajassa jaettu mielivaltaisesti kolmannen vuosineljänneksen kuukausille. On mahdollista, että maatalouden laskennan asiantuntijan avustuksella tuotannon suhdannekuvaajan alkutuotannon osuvuus neljännesvuositilinpitoon paranisi. Vaikka alkutuotantoa koskevissa laskelmissa oikaistiin vähän, sillä ei pitäisi olla mitään vaikutusta saatuihin tuloksiin.

Jalostuksessa huomattiin, että vuonna 2007 tuotannon suhdannekuvaaja aliarvioi ja vuonna 2008 yliarvioi kehityksen. Yleensäkään ennakoivuus ei ollut aivan niin hyvä kuin olisi toivottu. Jatkossa on syytä seurata yhdessä lähdetilastojen kanssa, onko poikkeamissa havaittavissa systemaattisuutta.

Tuotannon suhdannekuvaaja näyttää ennakoivan palveluiden kehitystä melko tarkasti, sillä poikkeamat olivat tasaisen pieniä. Kuvan 4 perusteella näyttää luultavalta, että kuvaajan ensimmäiset tiedot aliarvioivat ja tarkentuneet tiedot yliarvioivat kehitystä systemaattisesti. Asiaa on syytä seurata yhdessä lähdetilastojen kanssa.

Suhteellista osuvuutta käsitelleessä luvussa 2.5 hahmoteltiin mahdollisia rakenteellisiin tekijöitä, joita tuotannon suhdannekuvaajan laskentamenetelmä ei tällä hetkellä pysty ottamaan huomioon. Esimerkiksi välituotekäyttöä ei toistaiseksi estimoida laskennassa lainkaan, vaan se välittyy aikasarjoihin neljännesvuositilinpidosta täsmäyttämisen yhteydessä. Tällaisten ongelmien ratkaisu luultavasti parantaisi osuvuutta, jos laskentamenetelmä pystyisi ratkaisujen seurauksena reagoimaan rakenteellisiin muutoksiin nopeammin.

Edellä esitetyissä tarkasteluissa lähtökohtana on ollut lähdetietojen hyvyyden arviointi tuotannon suhdannekuvaajan käytössä. Tosiasiassa osuvuutta voisi tarkastella näin yksinkertaistetusti vain, jos laskentamenetelmät olisivat tuotannon suhdannekuvaajassa ja neljännesvuositilinpidossa täysin samanlaiset. Valitettavasti näin ei ainakaan vielä ole. Vasta kun tuotannon suhdannekuvaaja siirtyy (bruttokansantuotteen tuotoslähestymistavan mukaan) täysin samanlaiseen laskentaan kuin neljännesvuositilinpito, voidaan muut tekijät sulkea pois mahdollisten selitysten joukosta ja keskittyä tarkastelemaan lähdetietojen hyvyyttä.


Päivitetty 8.4.2009

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Tuotannon suhdannekuvaaja [verkkojulkaisu].
ISSN=1798-5404. 2009, Tuotannon suhdannekuvaajan osuvuustarkastelu . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 15.12.2017].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ktkk/2009/ktkk_2009_2009-04-08_laa_002.html

Jaa