5. Kaatuminen yleisin tapaturmakuoleman syy

Yleisimpiä tapaturmakuolemien syitä ovat liikennekuolemat, kaatumis- ja putoamiskuolemat, hukkumiset, myrkytykset sekä tulipalokuolemat. Tässä julkaisussa tapaturmiin lasketaan mukaan kaikki muut myrkytykset lukuun ottamatta alkoholimyrkytyksiä, jotka on luokiteltu alkoholisyihin.

Vuonna 2014 tapaturmat aiheuttivat reilut neljä prosenttia kaikista kuolemista. Tapaturmaisesti kuoli yhteensä yli 2 200 henkilöä, 1 400 miestä ja 800 naista. Tapaturmakuolemien kokonaismäärä on pienentynyt hitaasti, mutta lähes yhtäjaksoisesti vuoden 2004 jälkeen. Erityisesti kuolemaan johtaneet liikennetapaturmat ovat vähentyneet. Naisten tapaturmakuolleisuus on selvästi miesten kuolleisuutta pienempää, mutta miesten tapaturmakuolleisuus on kehittynyt erityisen suotuisasti viime vuosina ja kuolleisuusero miesten ja naisten välillä on kaventunut.

Ikäryhmittäin tarkasteltuna vuonna 2014 tapaturmaisesti menehtyneistä kuusi kymmenestä oli yli 65-vuotiaita. Ikääntyneitä kuoli muita ikäryhmiä enemmän erityisesti tapaturmaisiin kaatumisiin ja putoamisiin.

Kuvio 8. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin 1970–2014

Kuvio 8. Tapaturmakuolleisuus ja erikseen kuolleisuus tapaturmaisiin kaatumisiin 1970–2014

Yleisin kuolemaan johtanut tapaturma on kaatuminen tai putoaminen. Kaatumiset ja putoamiset aiheuttivat vuonna 2014 yli 1 100 ihmisen kuoleman, mikä olo noin puolet kaikista tapaturmakuolemista. Kaatumisturmista noin puolet sattui kodin sisällä tai sen välittömässä läheisyydessä ja neljännes hoitolaitoksissa. Kuolemaan johtaneista kaatumistapaturmista yhdeksän kymmenestä tapahtui yli 65-vuotiaille. Lukumääräisesti iäkkäiden henkilöiden kuolemantapauksia sattui enemmän naisille kuin miehille, mutta elossa olevien määriin suhteutettuna iäkkäille miehille tapahtui suhteellisesti useammin kuolemaan johtaneita kaatumisia kuin naisille.

Seuraavaksi yleisimmät kuolemaan johtaneet tapaturmat olivat kuljetustapaturmat. Kuljetustapaturmissa (pl. vesiliikenteen hukkumistapaturmat) menehtyneitä oli vuonna 2014 kaikkiaan 255. Kuolleiden määrä on pienentynyt yli kolmanneksella viimeisen kymmenen vuoden aikana. Itsemurhan tehneitä ei lasketa mukaan kuljetustapaturmissa kuolleisiin.

Hukkumistapaturmiin luetaan yleensä veteen putoamisen sekä uimisen ja veneilyn yhteydessä tapahtuneet hukkumiset. Vuonna 2014 hukkumisturmiin menehtyi yhteensä 161 henkeä, joista vesiliikenteessä hukkui 46. Hukkuneista suurin osa, yli 80 prosenttia, oli miehiä. Hukkumiskuolemat vähenivät selvästi vuosina 2011–2012, mutta luvut synkkenivät jälleen vuonna 2013 (kuvio 8).

Vuonna 2014 tapaturmaisissa tulipaloissa kuolleita oli selvästi enemmän kuin edellisenä vuonna. Tulipalot vaativat 70 ihmisen hengen, kun edellisenä vuonna uhreja oli ollut ennätyksellisen vähän eli 47. Uhreista seitsemän kymmenestä oli miehiä. Saunakuolemia eli saunan kuumuuden aiheuttamia kuolemia oli 44 ja kylmyyteen menehtyi 60.

Kuvio 9. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin 1998–2014

Kuvio 9. Kuolleisuus hukkumistapaturmiin 1998–2014

Hukkuneista lähes puolet päihtyneitä

Vuonna 2014 keskimäärin joka kuudennessa tapaturmassa alkoholilla oli osuutta turmaan. Tapaturmaisesti kuolleista oli päihdyksissä 16 prosenttia eli 316 henkilöä (liitetaulukko 2). Kymmenen vuotta aiemmin vastaava osuus oli 23 prosenttia tapaturmaisesti kuolleista. Tapaturmakuolemassa päihtymys tarkoittaa sitä, että kuolintodistuksella alkoholipäihtymyksen on mainittu myötävaikuttaneen kuolemaan. Luvuissa eivät ole mukana alkoholi- ja lääkemyrkytykset, joissa alkoholi tai lääke on suoraan aiheuttanut kuoleman.

Vuonna 2014 päihtymystila oli yleisintä tapaturmaisissa hukkumiskuolemissa. Lähes puolet hukkuneista oli alkoholin vaikutuksen alaisena. Samoin tulipaloissa ja kylmyyteen menehtyneistä lähes puolet oli päihtyneenä. Liikenneturmissa joka kuudes oli kuollessaan päihdyksissä. Sen sijaan kaatumistapaturmissa, joista suurin osa tapahtui yli 70-vuotiaille, alkoholin vaikutuksen alaisena oli vain joka kymmenes.

Neljä viidestä huumeisiin tapaturmaisesti menehtyneistä miehiä

Tapaturmaisten myrkytyskuolemien (pl. alkoholimyrkytykset) kokonaismäärä on pienentynyt 28 prosenttia vuodesta 2011. Niiden määrä vuonna 2014 oli yhteensä 243 tapausta, mikä oli 51 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tapaturmaisiin myrkytyskuolemiin menehtyneiden keski-ikä oli miehillä 39 vuotta ja naisilla 55 vuotta.

Vuonna 2014 Suomessa oli 176 huumausaineista johtuvaa kuolemaa, mikä on 25 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Tilastokeskus käyttää huumausainekuolemia laskiessaan luokittelua (Selection B), jonka on laatinut EU:n Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA, joka julkaisee tilastoja ja raportteja internetsivuillaan: www.emcdda.europa.eu .

EMCDDA:n mukaan huumausainekuolemiksi lasketaan tapaukset, joissa peruskuolemansyynä on huumeiden käytöstä johtuva mielenterveyden häiriö tai tahaton, tahallinen tai tahallisuudelta epäselvä huumeiden aiheuttama myrkytys. Huumeiden käytön aiheuttamiin mielenterveyden häiriöihin liittyvät kuolemat johtuvat yleensä huumeriippuvuudesta ja huumeiden pitkäaikaisesta käytöstä. Tahattomat huumeiden aiheuttamat myrkytykset ovat tapauksia, joissa kuolema tapahtuu pian aineen nauttimisen jälkeen. Niitä voi yleensä kuvata myös sanalla yliannostus. Tahalliset myrkytykset huumeilla ovat itsemurhia. Vuonna 2014 huumeilla tehtiin 29 itsemurhaa. Tahallisuudelta epäselvissä huumeiden aiheuttamissa myrkytyksissä tarkoitusperä on jäänyt epävarmaksi.

Taulukko 3. Huumausaineista johtuvat kuolemat 2000–2014

  Yhteensä Miehet Naiset Yhteensä Miehet Naiset
Kuolleita Kuolleita Kuolleita 100 000 henkeä kohti 100 000 henkeä kohti 100 000 henkeä kohti
2000 134 109 25 2,6 4,3 0,9
2001 110 78 32 2,1 3,1 1,2
2002 97 69 28 1,9 2,7 1,1
2003 101 76 25 1,9 3,0 0,9
2004 135 96 39 2,6 3,8 1,5
2005 126 95 31 2,4 3,7 1,2
2006 138 107 31 2,6 4,2 1,2
2007 143 116 27 2,7 4,5 1,0
2008 169 120 49 3,2 4,6 1,8
2009 175 130 45 3,3 5,0 1,7
2010 156 117 39 2,9 4,4 1,4
2011 197 156 41 3,7 5,9 1,5
2012 213 161 52 3,9 6,1 1,9
2013 201 148 53 3,7 5,5 1,9
2014 176 141 35 3,2 5,2 1,3

EMCDDA:n luokituksen mukaisilla huumeilla tarkoitetaan lähinnä opioideja. Opioidien lisäksi huumeilla tarkoitetaan myös kannabista ja sen johdoksia, muita hallusinogeenejä sekä väärinkäyttöön soveltuvia psykostimulantteja, kuten amfetamiinia ja sen johdoksia. Vuonna 2014 huumekuolemista neljä viidestä liittyi opioidien tahattomaan liikakäyttöön.

Kuolleiden lukumäärät on laskettu WHO:n suosituksen mukaisesti vaikuttavimmaksi arvioidun aineen mukaan. Useissa tapauksissa kyse on moniainemyrkytyksestä, jossa henkilö on nauttinut myös muita aineita, kuten esimerkiksi alkoholia ja/tai psyykenlääkkeitä.

Huumeisiin kuolee huomattavasti vähemmän naisia kuin miehiä. Vuonna 2014 naisten osuus kaikista huumausainekuolemista oli viides osa. Huumeisiin tapaturmaisesti menehtyneistä oli naisia 15 prosenttia, mutta huumeilla tehtävissä itsemurhissa naisten osuus oli kuitenkin huomattavasti tätä suurempi, 38 prosenttia. Lukumääräisesti eniten huumekuolemia sattui 25–29-vuotiaiden ikäryhmässä.


Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 029 551 3605, Jari Hellanto 029 551 3291, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Jari Tarkoma


Päivitetty 30.12.2015

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2014, 5. Kaatuminen yleisin tapaturmakuoleman syy . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 18.6.2019].
Saantitapa: http://www.stat.fi/til/ksyyt/2014/ksyyt_2014_2015-12-30_kat_005_fi.html