Tämä sivu on arkistoitu.

5.4.2022 jälkeen julkaistut tiedot löydät uudistetulta sivustolta.

Siirry uudelle tilastosivulle

4. Alkoholikuolleisuus kääntyi nousuun

Alkoholisyyt ovat olleet jo useita vuosia työikäisten yleisimpiä kuolemansyitä sekä miehillä että naisilla, ja luvut ovat korkeita myös koko väestöllä. Alkoholikuolemiin lasketaan sekä alkoholiperäiset taudit että tapaturmainen alkoholimyrkytys.

Merkittävä syy korkeaan alkoholikuolleisuuteen on alkoholin lisääntynyt kulutus viime vuosikymmeninä. Vuodesta 2007 alkaen alkoholijuomien kokonaiskulutus on kuitenkin laskenut. Vuonna 2012 se oli ensimmäistä kertaa lähes kymmeneen vuoteen alle 10 litran sataprosenttisena alkoholina asukasta kohden (THL 2013). Alkoholiperäisen kuolleisuuden muutokset ovat seuranneet melko säännöllisesti alkoholijuomien kokonaiskulutuksen kehitystä, vaikka alkoholiperäisiin tauteihin kuoleminen vaatii yleensä pitkäaikaista, useamman vuoden kestänyttä haitallista alkoholin käyttöä. Muutaman vuoden jatkunut alkoholiperäisten kuolemien määrän lasku pysähtyi vuonna 2012 ja alkoholisyihin kuolleiden määrä kasvoi edellisvuodesta vajaat neljä prosenttia. Alkoholiin kuoli yhteensä 1 960 henkeä, joista miehiä oli 1 518 ja naisia 442. Alkoholisyihin kuolleiden määrän muutokset vuosina 2009–2012 johtuvat suurelta osin miesten alkoholikuolemien muutoksista.

Kuvio 5. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus 1970–2012

Kuvio 5. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen sekä alkoholin kokonaiskulutus 1970–2012

Miesten kuolleisuus alkoholiperäisiin syihin on huomattavasti yleisempää kuin naisten (kuvio 6). Miesten kuolleisuus on seurannut myös tarkemmin muutoksia alkoholin kokonaiskulutuksessa. Naisten kuolleisuus on kuitenkin noussut miesten mukana tasaisesti jo monen vuosikymmenen ajan.

Kaikista alkoholikuolemista viidennes (375 henkilöä) johtui alkoholimyrkytyksistä ja loput alkoholin aiheuttamista sairauksista (1 585 henkilöä), lähinnä maksa- ja sydänsairauksista. Alkoholimyrkytykseen kuolleista 76 prosenttia oli miehiä. Alkoholisyihin kuolee eniten keski-ikäisiä miehiä: 45–49-vuotiaina kuolleista miehistä joka neljännen kuolemansyynä oli alkoholi.

Alkoholiperäisiin syihin kuolleista suurin osa oli työikäisiä ja vain joka neljäs (24 %) oli 65 vuotta täyttänyt. Ikääntyneiden osuus alkoholisyihin kuolleista on kuitenkin kasvussa. Vuonna 2012 osuus oli seitsemän prosenttiyksikköä suurempi kuin 10 vuotta sitten. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana 65 vuotta täyttäneiden alkoholikuolleisuus onkin lähes kaksinkertaistunut.

Alkoholi voi liittyä myös myötävaikuttavana tekijänä kuolemaan. Päihtymyksen osuutta tapaturmissa käsitellään seuraavassa luvussa.

Kuvio 6. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 1970–2012

Kuvio 6. Ikävakioitu kuolleisuus alkoholiperäisiin tauteihin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen 1970–2012

Lähde: Kuolemansyytilasto, Tilastokeskus

Lisätietoja: Airi Pajunen 09 1734 3605, Kati Taskinen 09 1734 3297, kuolemansyyt@tilastokeskus.fi

Vastaava tilastojohtaja: Riitta Harala


Päivitetty 30.12.2013

Viittausohje:

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolemansyyt [verkkojulkaisu].
ISSN=1799-5051. 2012, 4. Alkoholikuolleisuus kääntyi nousuun . Helsinki: Tilastokeskus [viitattu: 29.3.2024].
Saantitapa: https://www.stat.fi/til/ksyyt/2012/ksyyt_2012_2013-12-30_kat_004_fi.html